Hyvän kokouskäytännön aakkoset

Vuoden 2009 aikana istuin yhteensä 342 eri kokouksessa. Oman ja muiden ajankäytön kannalta ei ole ihan sama, miten nuo kokoukset on järjestetty. Jos esimerkiksi 10 henkilöä odottaa yhtä myöhästynyttä 6 minuuttia, on aikaa kulunut hukkaan jo yhteensä tunti.  Turhia kokouksia ei tietenkään kannata järjestää ja kokoukset kannattaa pitää mahdollisimman tiiviinä. Silloin kun kokoustaa, voi noudattaa vaikka seuraavia ohjeita. 1. Lähetä kokous-/kalenterikutsu ajoissa. – Määrittele kokouksen aloitusajan lisäksi myös lopetusaika ja … Lue lisää

Maanantai, tiistai, keskiviikko…

Maanantaina vietimme Luonto-Liiton toimiston järjestelypäivää. Toimistolla näyttää urakan jälkeen jälleen hiukan siistimmältä. Kun tavarat ovat paikallaan, on mielikin paremmin järjestyksessä ja työskentely selkeämpää. Siivousurakan lisäksi vedin viikottaisen toimistokokouksen, johdin puhetta toimiston työhyvinvointiryhmän kokouksessa sekä istuin vielä Valitse Vege -kampanjan palaverissa. Alkuillasta kävin puhumassa vihreiden poliittista ohjelmaa valmistelevalle työryhmälle tulevista ympäristöhaasteista. Keskustelua herättivät mm. henkilökohtainen päästökauppa ja de-growth-talous. Päivän aikana pyöräilin 13 km ja tein lihaskuntoharjoituksen. Tiistaina istuimme aamupäivän Luonto-Liiton päällikkötiimin … Lue lisää

Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos!

Vuosi 2009 on takana. Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Menneen vuoden aikana oli keskustelua epämuodollisesta kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista, paljon ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä, tapaaminen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa, lomareissu eurooppalaisiin ekokaupunkeihin ja valinta Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Vuosi päättyi pettymykseksi osoittautuneeseen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen ja onnistuneeseen lomaan Vierumäen urheiluopistolla. Alkuvuodesta tein oikeusministeriön demokratiapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa varten taustaselvityksen epämuodollisesta kansalaistoiminnasta. Selvitys tai siinä olleet ajatukset saivat huomiota … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkilöylyjä

Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeisenä maanantaina vastailin KSL-radion kysymyksiin siitä, mitä Kööpenhaminassa tapahtui. Allekirjoittaneen ja monen minua fiksumman haastattelut löytyvät täältä: Mitä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa tapahtui? Samaan teemaan liittyen vastailin myös Vihreän Langan toimittajalle: ”Kukaan ei uskonut, että tämä voi mennä näin pieleen”. Päivä jatkui järjestöporukan ja muutaman muun kesken lounastapaamisella, jossa analysoimme Kööpenhaminan tuloksia. Välillä kävin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokouksen ja yritin vastata Kuluttaja-lehdelle puuvilllan ympäristöongelmia koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen piipahdin vielä eduskunnassa … Lue lisää

Pöhinää Suomen luonnonsuojeluliitossa – kaikista työpaikoista viherkaulustyöpaikkoja

Viikonloppu vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) pöhinöissä. Perjantaina istuin hallituksen kokouksessa, jossa valittiin mm. uusi ilmastovastaava vuodelle 2010 ja metsäasiantuntija vuosille 2010-2011. Lauantaina matkasin Turkuun Harjattulan kartanossa pidetttyyn SLL:n syysvaltuuston kokoukseen. Toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi kokouksessa saatiin hyväksyttyä paljon keskustelua herättäneet ruokateesit sekä energia- ja ilmastoviestit. Iltaohjelmassa kuulimme kokemuksia Venäjän metsiensuojelutyöstä sekä näimme kuvaesitykset saaristomereltä ja eurooppalaisista ekokaupungeista. Lisäksi kokouksessa valittiin tietysti uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle sekä kiiteltiin julkilausumassa Metsähallituksen … Lue lisää

Tuloskunnossa sähköposteja lukemaan

Aamulla (26.11.) osallistuin OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjohtajien aamubrunssille. Postitalon saunakabinetissa keskustelimme järjestöjen ylimmän johdon koulutustarpeista yhdessä Torfinn Slåen kanssa. Tuloskunnossa -kirjan kirjoittaja Torfinn Slåen mukaan hyvä tuloskunto edellyttää energiaa ja voimaa. Energia syntyy ajatuksen energiasta, tunne-energiasta ja fyysisestä energiasta. Lisäksi Slåen nimeää 12 eri voimaa, jotka varmistavat hyvän tuloskunnon. Näistä tärkeimpiä ovat mm. läsnäolon voima, seurannan voima, valikoivuuden voima ja tärisyttävien tavoitteiden voima. Postitalolta pyöräilin Katajanokalle Ulkoministeriöön, jossa julkaistiin toimittaja Markku Heikkilän … Lue lisää

Vauhtia Sipoonkorven kansallispuistolle ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuille

Lauantaina (21.11.) pyöräilin Vuosaaren Rastilaan Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyskokoukseen. Kokouksen aluksi Keijo Savola kertoi Uudenman suoluonnosta. Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin pienin muutoksin. Uusi hallitus saatiin kasaan ilman ylimääräisiä äänestyksiä ja allekirjoittanut valittiin uudelle puheenjohtajakaudelle vuosiksi 2010-2011. Kokouksen jälkeen kävimme Annukan kanssa juoksemassa 10 km lenkin. Piirin tavoitteena on seuraavan kahden vuoden aikana Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen edistäminen ja energiankulutuksen vähentäminen Uudellamaalla. Myös jätteen synnyn ehkäisyssä on … Lue lisää

Demokratiapolitiikan suuntaviivat

Aamulla (18.11.) kävin juoksemassa ja kirjoittelin kulutus.fi -blogiin sähkön reaaliaikaisesta seurannasta.  Aamupäivän istuinkin sitten eduskunnan ja oikeusministeriön demokratiaseminaarissa, jossa käsiteltiin valtioneuvoston periaatepäätöstä demokratian edistämiseksi. Olen itse ollut mukana kirjoittamassa periaatepäätökseen liittyvän taustajulkaisun yhtä lukua liittyen epämuodolliseen kansalaistoimintaan. Teos on ladattavissa täältä. Lisäksi olen ollut prosessissa mukana kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kautta. Seminaarin kiinnostavimman puheenvuoron käytti tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund. Hänen mukaan kiinnostus politiikkaan on nousussa vaikka äänestäminen vaaleissa hiipuu. Kollektiivinen, järjestöihin nojaava identiteetti … Lue lisää

Elintarvikkeiden ilmastomerkinnät pakollisiksi

Tiistaina (10.11.) olin Myllyn Paras Oy:n lehdistötilaisuudessa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Oma viestini oli suhteellisen selkeä. Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasu-päästöjen lähde. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan eläintuotanto on vastuussa jopa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Jokainen meistä voi jo nyt valita lautaselleen ilmastoystävällistä kausikasvisruokaa sekä vähentää lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Tarvitaan kuitenkin isoja muutoksia myös yhteiskunnan rakenteissa. Sen lisäksi, että julkisissa hankinnoissa suositaan kasvisruokaa, tulee käyttäytymistämme ohjata verotuksen … Lue lisää

Olen etuoikeutettu!

Ensimmäinen aivan mahtava viikko Luonto-Liiton pääsihteerinä on nyt takana. Päiviin on mahtunut jälleen kaikkea kivaa ja kiinnostavaa. Sitä on kyllä todella etuoikeutettu, että voi tehdä tärkeitä asioita hienojen ihmisten kanssa. Maanantaina annoin haastattelut YLE radiolle ja Vihreälle Langalle Kööpenhaminan ilmastokokouksesta sekä tiistaina yritin selvittää Kuluttaja-lehden juttua varten muropakettien tyhjän ilman ympäristövaikutuksia. Keskiviikkona julkaistiin Helsingin Sanomiin kirjoittamani mielipidekirjoitus hiilidioksidipitoisuuksien säilymisestä ilmakehässä. Aiheesta käytiin keskustelua myös CO2-raportin sivuilla. Illalla pääsin osallistumaan eduskunnan … Lue lisää

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa