Kuuleeko politiikka? Ihmiset haluavat vähemmän!

Luin viikonloppuna erästä kirja-artikkelia varten Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) arvo ja asennetutkimuksen keväältä 2011 sekä Osmo Soininvaaran Vauraus ja aika -kirjan.

EVA:n raportin mukaan:

– 82 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun.

– 72 prosenttia on sitä mieltä, että pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta itsensä.

Lue lisää

Minulla on 100 tavaran unelma

Kirjoitus on julkaistu 31.3.2011 Netcyclerin blogissa.

Siinä missä vanhemmat sukupolvet ovat arvostaneet ja säästäneet tavaraa, nuoremmille tavarasta luopuminen ei ole temppu eikä mikään. Tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi yhä useampi meistä painii ylettömän tavarapaljouden keskellä.

Tavaraähky aiheuttaa helposti sen, että tilaa tarvitaan enemmän. Pitää hankkia yksi hylly tai kaappi lisää. Kun kaappeja ei mahdu nykyiseen asuntoon, pitää hankkia uusi huone eli suurempi asunto – mieluiten vielä isolla varastotilalla tai vaatekaapilla varustettuna. Tämä taas kuluttaa entistä enemmän luonnonvaroja asunnon lämmityksen ja valaistuksen myötä.

Haasteeseen pyritään vastaamaan milloin milläkin kevätsiivouksella tai ryhtiliikkeellä. Nurkkiin kertyy kuitenkin jatkuvasti uutta roinaa, vaikka olisi kulutuskriittinenkin. Mitä ihmettä siis pitäisi tehdä?

Lue lisää

Arja Alho: Ei riitä!

Vieraskynäblogissa Arja Alho

Ei riitä -kampanjan tavoitteena on saada nostettua ensiapuna perusturvaa 120 eurolla.

Tämän jälkeen tarvitaan niin verotukseen, asumisen tukeen kuin itse turvajärjestelmään uudistuksia, joilla voitaan estää perusturvan jatkuva jälkeen jääminen ansiotason noususta vastaisuudessa.

Lue lisää

Eduskuntavaalitavoitteet: Kohtuullisuus

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä. Nyt on aika valita, ketä äänestää. Olen julkaissut sivuillani omat kampanjateemani: onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus. Tässä kohtuullisuus kokonaisuudessaan videon kera. Kohtuuden, ekoarjen ja -talouden Suomi – Hyvinvointia kasvatetaan ekologisissa rajoissa – bruttokansantuote vaihdetaan parempiin mittareihin. – Arjen ympäristökannusteiden käyttöä lisätään. – Ihmisille annetaan aikaa ja palveluita – vähennetään luonnonvarojen kulutusta. – Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan. – Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja luovutaan turkistarhauksesta.

Eduskuntavaalien vaalirahailmoitus

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 6.4.2011. On kohtuullista, että äänestäjällä on mahdollisuus tietää ennen päätöstään ehdokkaan vaalirahoitus.

Itse olen tehnyt virallisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani. Ilmoitukseni on luettavissa täältä.

Ohessa vaalirahoitukseni ja erityisesti kulut vielä tuota virallista ilmoitusta tarkemmin.

Lue lisää

Tuuli Hirvilammi: Mikä on kohtuullista kulutuksessa?

Vieraskynäblogissa Tuuli Hirvilammi

Filosofi Eero Ojasen ajattelussa kohtuus liittyy oikeaan mittaan, oikeaan paikkaan ja ihmisten omaan osaan.

Käytännössä nykyisessä kulutuskulttuurissa etsitään jatkuvasti oikeaa mittaa joidenkin ääripäiden väliltä: Kuinka paljon vaatteita on riittävästi? Kuinka monta asuinneliötä on kohtuullista?

Yksinkertaisesti voisi tietenkin ajatella, että oikea mitta on kullekin ihmiselle sopiva määrä.

Lue lisää

Timo Järvensivu: Aikamme suuri vapaustaistelu

Vieraskynäblogissa Timo Järvensivu

Olemme kohdanneet paradoksin: jatkuvan talouskasvun tie on sekä välttämätön että mahdoton. Välttämätön hyvinvointivaltion rahoittamiseksi, mahdoton ekosysteemin kestävyyden kannalta.

Talouskasvun mahdottomuutta on yritetty purkaa vaurastumisen ekotehokkuutta parantamalla. Tämä ei ole onnistunut. Luonnon monimuotoisuus vähenee ja ilmasto lämpenee – kiihtyvällä tahdilla.

Lue lisää

Johanna Kajosaari: Ecoeasy – helpompia ekotekoja

Vieraskynäblogissa Johanna Kajosaari

Yhä useampaa tuntuu kiinnostavan kulutusvalintojensa vastuullisuus ainakin jollain tasolla.

Maailmalla tiedostaviin kuluttajiin viitataan termillä LOHAS, Lifestyle of Health and Sustainability. Suomessakin jopa kolmasosa eli yli miljoona yli 15-vuotiasta lukeutuu näihin LOHAS-kuluttajiin, joiden kulutuspäätöksiin vaikuttava kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävät elämäntavat.

Lue lisää

Tommi Kauppinen: Degrowth – Talouden dekonstruktio?

Vieraskynäblogissa Tommi Kauppinen Degrowth on uusi buzzword. Sitä voi käyttää jos haluaa (a) kritisoida markkinataloutta tai sen jotain aspektia (b) kritisoida niitä jotka kritisoivat markkinataloutta. Äärimmillään ollaan joko sitä mieltä että (a) nykyinen talous tulee dekonstruoida tai (b) nykyinen talous on ainoa oikea. Degrowth-sanan positiivinen sisältö jäänee a:n ja b:n väliselle vyöhykkeelle. Mikäs se sitten on? Tukevasti ilmassa -radio-ohjelmassaan Relander ja Nevanlinna määrittelivät Suomirockin olevan itsemurhahakuisen tangon ja amerikkalaisen beat-kulttuurin … Lue lisää

Sirpa Pietikäinen: Tehokasta toimintaa!

Vieraskynäblogissa Sirpa Pietikäinen Uuden komission alkupäivinä tuore ympäristökomissaari Janez Potocnik lupasi resurssitehokkuuden olevan yksi koko unionin tulevaisuuden painopisteistä. Puheissa ja erinäisissä aloitteissa resurssitehokkuus onkin lyönyt itsensä läpi – ainakin ajatuksen tasolla. Tammikuun lopulla komissaari Potocnik julkaisi kauan odotetun resurssitehokkuuden lippulaivan, jonka on tarkoituksena toimia moninaisten käytännön politiikkaesitysten pohjana. Periaatteiltaan hienosta paperista puuttuu valitettavasti se kunnianhimo ja ne konkreettiset suuntaviivat, joilla todellinen eurooppalainen resurssitehokas yhteiskunta syntyy. Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa