Olen viimeisen kuukauden aikana viettänyt säätytalolla ja hallitusneuvotteluissa yhteensä 17 päivää sekä käyttänyt prosessiin aikaa noin 230 tuntia.
Tänään perjantaina (17.6.) homma saatiin vihdoin valmiiksi. Neuvottelutulos on ladattavissa täältä: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.
Hallitusohjelmassa on ympäristön näkökulmasta paljon hyviä asioita.
Ohessa joitakin nopeita poimintoja, jotka itse koen tärkeäksi:
Olin viikonloppuna Maailma kylässä -festareilla keskustelemassa vapaaehtoistyöstä ja sen arvosta.
Keskustelusta tarkemmin täällä: Mikä on vapaaehtoistyön arvo uudella hallituskaudella?
Paneelikeskustelun aluksi Juhani Laasonen esitteli Helsingin yliopistolle tekemänsä tutkimuksen vapaaehtoistyön kansantaloudellisesta merkityksestä.
Selvityksen mukaan vapaaehtoistyötunnin arvo on 12,44 euroa ja jokainen vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa kansantalouteen 6,5 euron panoksen.
Vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa sunnuntain (29.5.) Helsingin Sanomissa säätytalon hallitusneuvotteluista. Pentikäisen mukaan pitää muistaa Suomen isot haasteet eli ”talouskasvu, julkisen talouden epätasapaino, kestävyysvaje ja köyhyys.” Olen Pentikäisen kanssa osittain samaa mieltä. Talouskasvu ja siitä vapautuminen ovat todellakin isoja haasteita. On sairaalloista, mikäli tulevaa hallitusohjelmaa ja Suomen hyvinvointipalveluita rakennetaan esimerkiksi kolmen prosentin talouskasvun varaan. Ennemmin tai myöhemmin on pakko löytää talouskasvua kestävämpiä tapoja järjestää yhteiskuntamme palvelut. Sitä paitsi Suomen ylivoimaisesti … Lue lisää
Perussuomalaiset kieltäytyivät kokoomuksen ja SDP:n vetämästä hallituksesta.
Tämä tarkoittaa sitä, että moni puolue joutuu pohtimaan hallitusneuvotteluita ja mahdollista hallituspaikkaa tai omaa oppositiotaivaltaan kokonaan uudelta pohjalta.
Tilanne on vähintäänkin kutkuttava.
Ohessa muistilista niistä asioista, jotka tulee olla mukana uudessa hallitusohjelmassa:
Ympäristö- ja luonnonsuojelupolitiikka:
Osallistuin tiistaina 10.5. Suomen Markkinointiliiton Idea 2011 -päivään. Olin keskustelemassa aiheesta kasvu vs. degrowth yhdessä EVAn johtaja Matti Apusen kanssa.
Oma väitteeni on, että rajaton talouskasvu rajallisella maapallolla on sula mahdottomuus. Meidän kannattaa vapautua kasvukiimasta ja varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologissa rajoissa.
Yksilön tasolla kasvuvapaata yhteiskuntaa voi edistää esimerkiksi dowshiftaamalla. Yhteiskunnan tasolla kasvufetissiä voi purkaa mittaamalla oikeita asioita ja suuntaamalla työn tuottavuuden kasvua työajan lyhentämiseen.
Vieraskynäblogissa Nelli Heinimo
Haastaessamme ihmisiä tarkastelemaan kriittisesti kulutustottumuksiaan tulemme tosiasiassa kutsuneeksi heitä paljon suurempaan prosessiin: eräänlaiseen oman elämän välitilinpäätökseen.
Jos haasteeseen päättää heittäytyä täysillä, saattaa joutua ongelmallistenkin aiheiden äärelle.
Arjen haasteissa sukkuloiva ihminen ei usein koe tarpeelliseksi reflektoida valintojaan sen kummemmin, jos asiat tuntuvat sujuvan kohtuullisen hyvin. Totutuissa tavoissa pitäytyminen palvelee arjen sujuvuutta, muttei välttämättä meitä itseämme tai ympäristöä – olemmehan muun muassa tottuneet ostamaan tavaraa mielihalujemme mukaan ja heittämään sitä pois surutta.
Luin viikonloppuna erästä kirja-artikkelia varten Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) arvo ja asennetutkimuksen keväältä 2011 sekä Osmo Soininvaaran Vauraus ja aika -kirjan.
EVA:n raportin mukaan:
– 82 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun.
– 72 prosenttia on sitä mieltä, että pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta itsensä.
Kirjoitus on julkaistu 31.3.2011 Netcyclerin blogissa.
Siinä missä vanhemmat sukupolvet ovat arvostaneet ja säästäneet tavaraa, nuoremmille tavarasta luopuminen ei ole temppu eikä mikään. Tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi yhä useampi meistä painii ylettömän tavarapaljouden keskellä.
Tavaraähky aiheuttaa helposti sen, että tilaa tarvitaan enemmän. Pitää hankkia yksi hylly tai kaappi lisää. Kun kaappeja ei mahdu nykyiseen asuntoon, pitää hankkia uusi huone eli suurempi asunto – mieluiten vielä isolla varastotilalla tai vaatekaapilla varustettuna. Tämä taas kuluttaa entistä enemmän luonnonvaroja asunnon lämmityksen ja valaistuksen myötä.
Haasteeseen pyritään vastaamaan milloin milläkin kevätsiivouksella tai ryhtiliikkeellä. Nurkkiin kertyy kuitenkin jatkuvasti uutta roinaa, vaikka olisi kulutuskriittinenkin. Mitä ihmettä siis pitäisi tehdä?
Vieraskynäblogissa Arja Alho
Ei riitä -kampanjan tavoitteena on saada nostettua ensiapuna perusturvaa 120 eurolla.
Tämän jälkeen tarvitaan niin verotukseen, asumisen tukeen kuin itse turvajärjestelmään uudistuksia, joilla voitaan estää perusturvan jatkuva jälkeen jääminen ansiotason noususta vastaisuudessa.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä. Nyt on aika valita, ketä äänestää. Olen julkaissut sivuillani omat kampanjateemani: onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus. Tässä kohtuullisuus kokonaisuudessaan videon kera. Kohtuuden, ekoarjen ja -talouden Suomi – Hyvinvointia kasvatetaan ekologisissa rajoissa – bruttokansantuote vaihdetaan parempiin mittareihin. – Arjen ympäristökannusteiden käyttöä lisätään. – Ihmisille annetaan aikaa ja palveluita – vähennetään luonnonvarojen kulutusta. – Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan. – Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja luovutaan turkistarhauksesta.
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia.
Käytännössä tämä tarkoitti mulla seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.
Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin.
Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Kävimme tänään Uudenmaan liiton hallituksen kokouksessa läpi Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimenpideohjelmaa.
Maakuntaohjelman tavoite on alueellinen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Katsaus osoittaa, että ilmastotyö etenee. Toimet eivät kuitenkaan valitettavasti riitä päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.
Erityisen pahalta tilanne näyttää nielujen ja tieliikenteen osalta. Käytännössä siis hakkuita pitäisi vähentää ja fossiiliautoilusta siirtyä pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen ja vähäpäästöisempiin tapoihin liikkua. Tietullit, ruuhkamaksut tai vastaavat auttaisivat.
Kiinnostavaa on katsoa myös kuntakohtaisia päästöjä asukasta kohti. Pienimmät päästöt ovat Kauniaisissa (2,1 ktCO2e) ja suurimmat Lapinjärvellä (16,3 ktCO2e). Helsingissä päästöt ovat 2,9 ktCO2e, Espoossa 2,4 ktCO2e ja Vantaalla 3,3 ktCO2e. Myös Järvenpää kunnostautuu pienillä asukaskohtaisilla päästöillä (2,3 ktCO2e).
Pitäisikö siis muuttaa Kauniaisiin?
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen.
Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon!
Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana.
Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia).
Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.
Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.
Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!
#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.
Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.
Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.
Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius.
https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
