Jätelava pyörätiellä

Oheinen jätelava on ollut Helsingin Kumpulassa keskellä kävely- ja pyörätietä kohta viikon.

Kyseessä on ilmeisesti taloyhtiön remontti. Sijoittelu osoittaa kuitenkin täydellistä ymmärtämättömyyttä. Lava ei ole vain pyöräilijöiden ja kävelijöiden harmina, vaan pahimmillaan tukkii pelastustien. Pimeällä lavaa ei välttämättä edes näe kunnolla.

Tarkemmin kyse on siis tästä kohdasta.

Taloyhtiön vastuulla olisi osoittaa lavalle kunnollinen paikka. Mikäli lava ei mahdu talon pihalle tai parkkipaikalle, olisi lavan voinut laittaa vaikka puupöllien päälle nurmikolle.

Ilmoitin asiasta perjantaina kaupungin Rakennusviraston asiakaspalveluun. Asiakaspalvelusta lupasivat lähettää jonkun katsomaan tilannetta.

Lue lisää

Viisi vinkkiä pimeällä pyöräilyyn

YLE julkaisi verkkosivuillaan artikkelin 12 vinkkiä pimeällä autoiluun. Samalla olisi tietysti ollut hyvä muistaa muitakin liikkujia, kuten kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

On kuitenkin turha soimata pimeyttä, jos ei itse ole valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää.

Siispä mietin YLEn innoittamana itse viisi vinkkiä pimeällä pyöräilyyn. Vinkit ovat vasta ensimmäisiä luonnoksia, joten otan enemmän kuin mielelläni vastaan täydennyksiä.

Ohessa viisi vinkkiä pimeällä pyöräilyyn, olkaa hyvä!

Lue lisää

Kuntoutusta kuntopyörällä

Kolme viikkoa sitten (24.7.) kaaduin polkupyörällä. Olkaluuni murtui kahdesta kohtaan ja kättä piti pitää paikallaan kantositeessä kolme viikkoa.

Onneksi luutuminen lähti heti alussa hyvin käyntiin eikä leikkauksia tai kipsiä tarvittu. Muutenkin paraneminen on ollut mielenkiintoista ja luovaa aikaa, kutsu uuteen ajatteluun. Eilen (14.8.) sain kantositeen vihdoin pois ja fysioterapeutilta luvan polkea kuntopyörällä.

Tänään (15.8.) kävin ensimmäisen kerran kokeilemassa hikiliikuntaa eli polkemassa kuntopyörällä Mäkelänrinteen uimahallin kuntosalilla kevyesti 40 minuuttia.

Kokemus oli suorastaan taivaallinen. Käsi pysyi polkiessa hyvin levossa ja paikallaan. Olisi pitänyt tajuta tai uskaltaa käydä kokeilemassa jo aiemmin kuntopyörää.

Ohessa neljä positiivista havaintoa:

Lue lisää

Ajaisin mielummin pyörälläni

Jos syystä tai toisesta omistaisin auton, hankkisin siihen varmasti oheisen tarran: ”I’d rather be riding my bike”. Oheinen kuva on ihan kotikulmiltamme Helsingin Kumpulasta Kätilöopiston sairaalan vierestä. Tästä tuli hyvä mieli. Voi kun useampi autoilija toimisi omaksi parhaakseen ja kulkisi matkansa mielummin polkupyörällä. LISÄYS: Monet tietysti ajattelevat, että tämä voi yhtä hyvin tarkoittaa moottoripyörää. Itselleni tuli kuitenkin ensimmäisenä mieleen nimen omaan polkupyörä. Halutessaan asian voi toki tarkistaa auton omistajalta 🙂

Loukkaantuminen on kutsu paranemiseen ja uuteen ajatteluun

Kaaduin viikko sitten polkupyörällä sateen liukastamalla pienellä puupäällysteisellä sillalla. Heti kaatumisen jälkeen lääkäri totesi röntgenkuvien perusteella olkaluun murtuneen.

Tänään (31.7.) kävin olkavarren seurantatarkastuksessa. Huonoja uutisia: Olkaluu olikin murtunut kahdesta paikasta. Murtumat ovat ylhäällä olkapäässä ja hauiksen kohdalla koko luun/käden matkan poikittaissuunnassa.

Hyviä uutisia: Paraneminen ja luutuminen on lähtenyt viikossa hienosti käyntiin. Leikkauksia tai kipsejä ei tarvita ja parin viikon päästä kantositeen voi ottaa pois.

Kaatuminen, loukkaantuminen ja arjen vaikeutuminen on tietysti haasteellista. Toisaalta onnettomuuksissa on myös aina uuden mahdollisuus.

Lue lisää

Ekoisi: Yhden käden vanhemmuuden avuksi perustulo?

Kaaduin polkupyörällä Katajanokan ja Kauppatorin välisellä sateen liukastamalla pienellä puupäällysteisellä sillalla.

Sillan keskellä kulkee metallilevy, jonka reunaan eturengas osui. Pyörä lähti alta. Lensin olkapää ja pää edellä maahan. Onneksi päässä oli kypärä, eikä vauva ollut kyydissä. Olkaluun yläosa kuitenkin murtui, ja toinen käsi on toimintakyvytön lääkärin mukaan 3-6 viikkoa.

Vauvan hoito yhdellä kädellä on haasteellista. Erityinen haaste on siinä, että minun piti olla nyt heinä – elokuussa vauvan kanssa viettämässä isäkuukautta.

Lue lisää

Videoblogi viikonlopun pyöräretkestä: Turku-Lokalahti

Pyöräilin viikonloppuna Turusta Lokalahteen ja sieltä Tirkkalaan yhteensä 69 km. Aikaa kului noin 3,5 tuntia. Oheisessa videossa tunnelmia tien päältä. Mukana myö rekan ohitus. Oman kokemukseni mukaan autot ohittelevat pyöräilijät useimmiten varoen. Välillä mennään kuitenkin todella läheltä ja todella kovaa. Pyöräilyä maanteillä voisi edistää esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä: – Lasketaan autojen kattonopeuksia. – Levennetään teiden suojareunoja. – Pidetään teiden suojareunat vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin autokaistatkin.

Autojen pysäköinti pyörätiellä

Olin tiistaina (17.7.) vauvan kanssa pihalla, kävin ystävien kanssa lounaalla Veganissimossa ja istumassa Karhupuistossa sekä juhlin puolivälietappia eli 25 000 allekirjoitusta Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi -kampanjan puitteissa Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla. Hyvä päivä!

Veganissimoon pyöräillessäni kuvan junttiauto oli pysäköity Hämeentien pyörätiellä Vallilassa. Auton kuljettaja istui sisällä ja tööttäsi ottaessani kuvan. Sanoin hänelle, että otin kuvan, koska pyörätielle ei saa pysäköidä. Hän väitti odottavansa siinä invalidisoitunutta ystäväänsä. Toivotin hyvää päivän jatkoa.

Lue lisää

Markku Jussila: Inspiraatiota ja nautintoa pyörän päältä

Vieraskynäblogissa Markku Jussila

Polkupyöräily tasapainoilee vuodesta toiseen historian ja tulevaisuuden, luonnononläheisen hiljaisuuden ja sykkivän metropolin sekä harrastamisen ja työliikenteen törmäyspisteessä.

Joskus kannattaa kuitenkin unohtaa polkupyöräilyn laaja yhteiskunnallinen merkitys. Pohjimmiltaan pyöräily on vain yksinkertaista ja hauskaa puuhaa.

Lue lisää

Polkupyörän kuljettaminen junassa: Pyöränkuljetuspussi

Vietimme juhannuksen Lieksassa. Matka taittui kätevästi ja ekologisesti junalla Pasilasta Joensuuhun ja sieltä edelleen yhden vaihdon myötä Lieksaan.

Junamatkustamisen kätevyys loppui kuitenkin siihen, että halusin ottaa mukaan polkupyörän.

Polkupyöräpaikkaa piti lähteä tiedustelemaan erikseen aseman lipunmyynnistä. Pyöräilin siis Käpylästä Pasilaan hakemaan junalippuja. Valitettavasti pari päivää ennen matkaa junan kolme pyöräpaikkaa olivat jo varattu, joten näytti siltä, etten saa polkupyörää mukaan.

Ratkaisu löytyi kuitenkin sosiaalisesta mediasta eli Facebookista, jossa harmittelin asiaa. Ystäväni Ville Tuominen ilmoitti, että häneltä liikenisi lainaan polkupyörän kuljetuspussi.

Polkupyörien kuljetus kaukojunissa on tehty Suomessa käsittämättömän hankalaksi.

Lue lisää