Kuntavaalien vaalirahoitusilmoitus

Kuntavaalien vaalirahoitusilmoituksen viimeinen jättöpäivä on tänään 12.6.2017.

Itse jätin vaalirahailmoitukseni jo 7.5.2017 eli heti sen jälkeen kun viimeiset kuntavaalikampanjan laskut olivat tiedossa tai tulleet.

Ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani ja sidonnaisuuteni ilmoitin jo ennen ennakkoäänestyksen alkua 28.3.2017.

Yhteensä kuntavaalikampanjani maksoi 7411,24 euroa. Tästä yksityishenkilöiltä saatuja lahjoituksia oli 485 euroa ja puolueyhdistykseltä saatua tukea 256,47 euroa. Loput olivat omaa rahoitusta eli käytännössä kuntapolitiikan kokouspalkkioista saatuja ja säästettyjä rahoja.

Olen avannut vaalirahoitusilmoitukseen rahoitukseni myös paljon yksityiskohtaisemmin kuin laki vaatii. Olen listannut käytännössä melkein jokaisen laskun ja maksun erikseen lisätietoja kohtaan.

Ohessa vaalirahoitukseni yksityiskohtaisesti.

Lue lisää

Viisi faktaa tupakan ympäristövaikutuksista – #älästumppaatähän

Tunnustus. Olen polttanut teinivuosina tupakkaa. Muistan, että suurimmat syyt lopettamiselleni olivat noin 25-vuotta sitten ympäristö, terveys ja talous.

En halunnut enää polttaa sademetsää, pilata omaa terveyttäni tai käyttää vähäisiä rahojani turhakkeeseen nimeltä tupakka. Siksi lopetin.

Tupakan ympäristövaikutukset 25-vuotta myöhemmin ovat kuitenkin edelleen yllättävän merkittävät.

Maailmassa heitetään ympäristöön edelleen arviolta 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi. Suomessa noin 5 miljardia.

Minkä paikan sinä haluaisit suojata tupakantumpeilta? Laita kuva jakoon osana Suomen Ashin kampanjaa tunnuksella #älästumppaatähän

Ohessa Suomen Ashilta saamani viisi faktaa tupakan ympäristövaikutuksista

Lue lisää

Nyt on aika lahjoittaa

Ajat ovat kovat.

Suomen hallitus on karsinut luonnonsuojelurahat minimiin. Eläinsuojelulakia ei edistetä ja turvapaikan hakijoita kohdellaan kaltoin. Puhumattakaan mitä maailmalla tapahtuu.

Tästä syystä on erityisen tärkeä tukea järjestöjä, jotka toimivat kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta.

Tämä on mielestäni parasta eläkesäästämistä ja vakuutusten ottamista, mitä voi kuvitella.

Tänään nostin Amnestylle, Animalialle, Greenpeacelle, Oikeutta Eläimille ja WWF Suomelle lahjoittamiani kuukausittaisia tukisummia. Lisäksi aloitin kuukausilahjoittamisen Suomen Punaiselle Ristille.

Tällä hetkellä toimin seuraavien järjestöjen kuukausitukijana:

Lue lisää

Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?

Leo Stranius pienenäSanna Ukkola kysyi Ylen blogissa (5.2.2017) miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa.

Yhtenä esimerkkinä pakkosyötöstä Ukkola oli valinnut valtuustoaloitteeni pohjalta helsinkiläisissä päiväkodeissa käynnistyneen vegaaniruokakokeilun.

Olen itsekin ihmetellyt lapsille harjoitettua ideologista pakkosyöttöä jo pitkään.

– Miksi lapsille pakkosyötetään lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita vaikka tiedetään hyvin, että kyse on epäterveellisestä, ympäristöä kuormittavasta ja eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisesta ruokavaliosta?

Lue lisää

Kiertotalous tulee vääjäämättä

Kiertotalous Sitra”Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8%. Toimistojen käyttöaste on noin 40%. Rakennusmateriaaleista 10-15% menee jätteeksi rakennusaikana. Ruuasta 31% menee hukkaan arvoketjussaan.”

Nämä faktat luetteli meille 26.1.2017 Sitran Mari Pantsar Kiertotalouden ohjausryhmässä, jossa puheenjohtajana toimii ministeri Kimmo Tiilikainen.

En usko, että tätä menoa on fiksua jatkaa kovin pitkään. Yksityisomisteisen autonkäyttö voi tulla nopeasti tiensä päähän. Työhuoneet ja toimistot muuttuvat monitoimitiloiksi ja tyhjiä liiketiloja korjataan asunnoiksi. Rakennusmateriaalien kierrätystä tehostetaan sekä hävikkiruoka ehkäistään ja hyödynnetään paljon paljon paremmin.

Lue lisää

Testissä: KonMari ja tavaroista luopumisen taika eli pika-Maritus

marie-kondo-konmariLapset ja puoliso lähtivät 29.12.2016 koko päiväksi retkelle. Tämä mahdollisti sen, että pääsin kokeilemaan KonMarin oppeja omiin tavaroihini.

Tätä ennen olin jouluna vihdoin lukenut paljon huomiota ja suosiota saaneen Marie Kondon kirjan KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika.

KonMari menetelmä eroaa perinteisestä vähän kerrallaan järjestelystä siinä, että tavarat käydään kerralla läpi lajeittain tietyssä järjestyksessä. Perinteisesti itse olen järjestellyt esimerkiksi huoneen tai kaapin kerrallaan. Marie Kondon menetelmässä järjestellään kuitenkin tuoteryhmittäin niin, että ensin käydään läpi vaatteet, sitten kirjat, muut tavarat ja paperit sekä lopuksi erilaiset muistoesineet.

Marituksessa yhden tuoteryhmän kaikki tavarat (esimerkiksi vaatteet) kasataan yhteen pinoon keskellä huonetta. Tämän jälkeen jokaista tavaraa ja sen mahdollista säästämistä tai kierrätykseen laittamista arvioidaan yksitellen. Arviointi perustuu siihen, tuottaako tavara iloa vai ei. Ilo kannattaa tässä ajatella laajasti. Jos jostain tavarasta on merkittävää ja päivittäistä hyötyä, voi sen katsoa tuottavan iloa. Lisäksi tärkeää on, että maritetaan vain omat tavarat. Ei esimerkiksi puolison tai asuinkumppanin.

Miten maritus itselläni sitten eteni? Puoliso lähti lapsien kanssa ulos klo 10.00. Minulla oli kahdeksan tuntia aikaa hoitaa homma.

Lue lisää

Eläinten vuosi 2016

pro-animalia-sipsikaljavegaanit
Sipsikaljavegaanit saavat Pro Animalia palkinnon

Sain osallistua tällä viikolla Animalian pikkujouluihin.

Vuonna 2016 eläintenoikeustoiminnan saralla on tapahtunut monia merkittäviä asioita.

Tämä vuosi on tuonut mukanaan huikean vegaaniruokabuumin. Samaan aikaan on alettu puhua yhä enemmän myös eläinten oikeuksista.

Vaikka lihansyönti ei ole Suomessa tähän mennessä laskenut, on kiinnostava nähdä, miten suomalaisten ruokatottumukset kehittyvät nyt lähivuosien aikana.

Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä nosti omassa puheenvuorossaan johtamansa järjestön pikkujouluissa esille kolme tärkeää asiaa vuodesta 2016.

Lue lisää

Ilmastokatu ja ilmastotreeni

ilmastokatu-ilmastotreeni-personal-trainerMinulla on ollut etuoikeus loka-marraskuussa 2016 olla mukana Ilmastokatu-hankkeen Ilmastotreeni-kokeilussa.

Hankkeessa valittiin kuusi perhettä, jotka syventyvät kuukauden ajan oman arkensa ilmastovaikutuksiin ja testasivat ilmastoystävällistä arkea.

Perheet pääsivät kokeilemaan esimerkiksi taittopyörää, sähköautoa, älyenergialaitteita ja erilaisia ruokapaketteja.

Itse olen ollut mukana personal trainerina ja tausta-asiantuntijana yhdessä Sitran Nuppu Stenrosin kanssa.

Kuusi perhettä on tehnyt hienoa työtä pienentääkseen hiilijalanjälkeä. Perheiden tavoitteet voi käydä tsekkaamassa täällä. Olen ollut yllättynyt miten fiksuja ja hyviä tavoitteita ihmiset ovat halunneet itselleen asettaa.

Lue lisää

Imetys osana kestävää kehitystä

imetys-osana-kestavaa-kehitystaTällä viikolla vietetään Pohjoismaista imetysviikkoa. Teemana on imetys osana kestävää kehitystä.

Imetysviikon myötä pääsin itse puhumaan yli 200 imetyksen ammattilaiselle Imetysviikon seminaariin tiistaina 18.10.2016 Helsingissä.

Imetys sopii hyvin kestävän kehityksen kehikkoon. Imetys on terveellistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista, taloudellisesti kannattavaa sekä ekologisesti kestävä tapa tarjota ravintoa vauvalle.

Lue lisää

Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Lue lisää

Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa