Kävin tiistaina 21.2. osoittamassa mieltä eduskuntatalolla vahvan ilmastolain puolesta yhdessä lumiukkojen kanssa. Ohessa kuvia tapahtumasta.
Mielenosoituksessa pääsimme kansanedustaja Oras Tynkkysen kanssa lumiukkojen kanssa saman banderollin taakse.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.2.2012 Satu Hassin mietinnön rikkidirektiivistä.
Päätös on tärkeä edistysaskel ympäristön ja ihmisten terveyden suojelussa.
Ympäristövaliokunta päätyi tukemaan IMO:n vuonna 2008 päättämää 0,1 prosentin rikkirajaa laivapolttoaineille Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa vuonna 2015. Lisäksi valiokunta haluaa tiukentaa rajoja myös Etelä-Euroopassa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pertti Sundqvist toteaa osuvasti:
Osallistuin torstaina (19.1.) Tarja Halosen Presidenttifoorumiin. Aiheena oli ”Nuoret ja tulevaisuus”. Tavoitteena oli keskustella siitä, miltä Suomi ja maailma näyttävät nuorten näkökulmasta.
Omassa puheenvuorossa Tarja Halonen totesi aluksi osuvasti: Vaikuttaminen alkaa kotipihalta, mutta ei kannata uskoa siihen, että se päättyy siihen.
Itse saavuin Presidentinlinnaan kotoani polkupyörällä. Valitettavasti linnan edessä ei ollut pyörätelineitä, joten mainitsin keskustelun yhteydessä asiasta presidentille. Tämän johdosta Halonen lupasi hoitaa pyörätelineet Presidentinlinnan edustalle vieraita varten. Kyllä kannatti siis lähteä töihin aamulla polkupyörällä pienestä lumipyrystä huolimatta!
Keskustelussa nostin esille kolme huomiota:
Tapani-myrsky on aiheuttanut Suomessa paljon aineellista tuhoa ja samalla inhimillistä kärsimystä.
Pelkästään kustannukset vakuutusyhtiöille voivat nousta kymmeniin miljooniin euroihin. Tämän lisäksi ruokaa on mennyt pilalle esimerkiksi kaupoissa ja kotien pakastimissa, liikenne on takkuillut ja vedenjakelussa on ollut häiriöitä. Monien loma on mennyt pilalle.
Olimme itsekin Turussa noin neljä tuntia ilman sähköä. Näinkin lyhyessä ajassa ehti huomata, miten riippuvainen omassa arjessa on sähköstä.
Maanantai: Durbanin imastokokouksen jälkipuinti jatkui. Edellisen illan Nelosen uutisten lisäksi vastailin nyt myös YLE:lle ja muutaman muun toimittajan kysymyksiin. Kirjoittamani analyysi ilmastokokouksen annista löytyy ilmasto.org -blogista. Durbanin lisäksi vedin aamupäivällä Luonto-Liiton toimistokokousta ja iltapäivällä vietimme henkilöstön pikkujouluja. Kävimme tutustumassa Teatterikorkeakouluun ja söimme Kasvisbaarissa. Alkuillasta kirjoitin vielä kulutus.fi -blogiin kuluttajavaikuttamisen rajoista ja ekoidentiteetistä. Illalla kävin vauvan kanssa juoksemassa Annukan viimeistellessä väitöskirjaa.
Vieraskynäblogissa Tom Henriksson
Durbanin ilmastokokouksen tulokset ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton.
Ympäristöministeri Ville Niinistö on pitänyt läpimurtona sitä, että vuoteen 2015 mennessä neuvotellaan uusi, globaalisti kattava sopimus, johon sitoutuvat myös USAn, Kiinan ja Intian kaltaiset suuret taloudet. Jatkokauden saanut Kioton pöytäkirja kattaa enää vain noin 15% globaaleista päästöistä.
Maanantai: Vietin vapaapäivää. Listasin Ekoisi-blogiin Vauva-lehden (12/2011) haastattelussa esille tuomani kolme tärkeää kasvatusperiaatetta. Myös Luonnonsuojelija-lehteen kirjoittamani kolumni Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa, ilmestyi. Päivän mittaan leikin vauvan kanssa ja laitoin asensin tietokonettani kuntoon. Myös Sarianne kävi kylässä. Iltapäivällä pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle asentamaan Office-ohjelmistoja ja käymään läpi sähköposteja. Illan Annukka viimeisteli väitöskirjaa ja itse olin vauvan kanssa. Ennen nukkumaan menoa sain lopulta myös tietokoneeni kuntoon ja tarvittavat ohjelmat asennettua.
Durbanin historiallisen pitkäksi venynyt ilmastokokous päättyi kompromissiin sunnuntaina 11. joulukuuta.
Kioton sopimuksen jatkosta ja uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tiekartasta saatu päätös jäi sisällöltään tyhjäksi. Suomalaiset kehitys- ja ympäristöjärjestöt korostavat, että ilmastotoimilla on kiire.
Järjestöt: Durbanin ilmastokokouksen väsytystaistelu päättyi laihaan sopuun.
Viimeinen neljän vuoden aikana kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat junnanneet pahasti paikallaan. Durbanin keskeiset kysymykset olivat esillä jo Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007. Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Venla Virkamäen tekemä ”Durban-tiedote”neljän vuoden takaisesta Bali-tiedotteesta. Aika vähän on edistystä tapahtunut.
Nuorisodelegaattien puheet ovat aina kansainvälisten ympäristö- ja ilmastokokousten parasta antia! Tieteen mukaan meillä on viisi vuotta aikaa vastata ilmastonmuutokseen. Joidenkin valtioiden johtajat haluavat kuitenkin kymmen vuotta ja kutsuvat sitä kunnianhimoiseksi. Mandelaa mukaillen asiat vaikuttavat mahdottomilta siihen asti kunnes ne on tehty. Eiköhän ryhdytä tekemään!
Olin tiistaina (29.11.) Plan Suomi Säätiön Mitä?-verkoston järjestämässä paneelikeskustelussa Nuorten toimintakeskus Hapessa.
Aiheena oli globaalin vastuun Helsinki.
Itselleni globaalin vastuun Helsinki näyttäytyisi paikkana, jossa esimerkiksi:
Seitsemän minuuttia ei ole päivässä paljon mutta vuosien saatossa minuutteja alkaa kertyä aika lailla.
Aloitin vuoden 2020 alusta tekemään joka aamu 7 minute workout -lihaskuntotreenin. Tätä jatkui 1022 päivää 19 lokakuuta 2022 asti, jolloin olin kuumeessa ja treeni jäi yhden päivän osalta tekemättä. Tämän jälkeen lihaskuntotreeni on jatkunut uudestaan keskeytyksettä toisteiseksi nyt 913 päivää.
Käytännössä seitsemän minuutin minitreenejä on takana tällä vuosikymmenellä yhteensä 1935 kertaa eli 225 tuntia ja 45 minuuttia.
Mietin joka päivä miten mielettömän onnekas olen, kun en ole tässä välissä tällä vuosikymmenellä sairastellut tai loukannut itseäni pahemmin tämän enempää.
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia.
Käytännössä tämä tarkoitti mulla seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.
Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin.
Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Kävimme tänään Uudenmaan liiton hallituksen kokouksessa läpi Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimenpideohjelmaa.
Maakuntaohjelman tavoite on alueellinen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Katsaus osoittaa, että ilmastotyö etenee. Toimet eivät kuitenkaan valitettavasti riitä päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.
Erityisen pahalta tilanne näyttää nielujen ja tieliikenteen osalta. Käytännössä siis hakkuita pitäisi vähentää ja fossiiliautoilusta siirtyä pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen ja vähäpäästöisempiin tapoihin liikkua. Tietullit, ruuhkamaksut tai vastaavat auttaisivat.
Kiinnostavaa on katsoa myös kuntakohtaisia päästöjä asukasta kohti. Pienimmät päästöt ovat Kauniaisissa (2,1 ktCO2e) ja suurimmat Lapinjärvellä (16,3 ktCO2e). Helsingissä päästöt ovat 2,9 ktCO2e, Espoossa 2,4 ktCO2e ja Vantaalla 3,3 ktCO2e. Myös Järvenpää kunnostautuu pienillä asukaskohtaisilla päästöillä (2,3 ktCO2e).
Pitäisikö siis muuttaa Kauniaisiin?
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen.
Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon!
Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana.
Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia).
Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.
Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.
Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!
#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.
Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.
Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.
Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius.
https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
