Elämä

Toukokuun kokeilu: Päiväkirja

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Toukokuussa päätin kokeilla päiväkirjan kirjoittamista.

Miksi halusin kirjoittaa päiväkirjaa? Olen aikaisempina vuosina kirjoittanut paljon enemmän kuin nykyään. Sosiaalisen median myötä esimerkiksi blogitekstien kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. En myöskään seuraa enää kovin aktiivisesti lehtien mielipidepalstoja, koska uutiset tulee luettua verkosta. Aiemmin luin lehtiä enemmän ja kirjoitin niihin myös aktiivisemmin.

Kuukausi alkaa olla takana. Seuraavassa kokemuksia päiväkirjan pitämisestä.

Lue lisää

Miksi häpesin omaa tarinaani?

Kuuntelin tällä viikolla Katri Syvärisen kirjan Sinun tarinasi voima. Siitä tuli mieleeni oma tarinani.

Nuorena häpesin sitä, että olen syntynyt silloisessa Leningradissa Neuvostoliitossa ja biologinen äitini on venäläinen.

Oma tarina oli lapsena ja nuorena se, että olin kotoisin Kannuksesta Pohjanmaalta. Olin asunut siellä lapsena isovanhempieni luona, kun vanhempani erosivat. Ennen kouluikää olin muuttanut isäni luokse Helsinkiin. Tässä kaikki. Ei muuta.

Yleensä peittelin ja salailin syntymäpaikkaani niin pitkälle kuin mahdollista. Akilleen kantapää oli kuitenkin passi ja erilaiset viranomaisten lomakkeet, joista syntymäpaikka kävi selville tai piti ilmoittaa. Välillä tuli tilanteita, joissa syystä tai toisesta syntymäpaikkani paljastui. Silloin osa kavereistani saattoi haukkua ryssäksi. Tämä tuntui tietysti pahalta.

Lue lisää

Luonnon puolustaja ja ilmastovaikuttaja. Kaupunginvaltuutettu. Isi.

Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja kahden lapsen isä Käpylästä. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä tietoliikennealalla.

Työ: Toimitusjohtaja ja yritysvastuun vauhdittaja, järjestövaikuttaja ja ympäristöasiantuntija.

Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, johtamistaidon ammattitutkinto, tietotekniikan mekaanikko.

Perhe: Koti Helsingin Käpylässä, jossa puoliso Annukka Berg ja kaksi lasta (s. 2011 ja 2014).

Harrastukset: Juoksu, pyöräily, kirjat ja kirjoittaminen sekä vegaaniruoka. Hiilijalanjälki: 2867 kg.

Luottamustoimet: Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, HSY hallituksen varapuheenjohtaja, HKL johtokunnan jäsen.

Luonnolle, ilmastolle ja hyvinvoinnille puolustaja Helsinkiin! Tue kuntavaalikampanjaani tästä.

Julkinen CV:ni löytyy täältä.

Voit katsoa myös tämän: Leo Stranius Wikipediassa.

Seuraa minua Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen voi käydä lukemassa täältä: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö

Lue lisää

Toukokuun kokeilussa päiväkirjan kirjoittaminen

Luen ja kuuntelen niin paljon kirjoja, että oma kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Nyt ajattelin toukokuussa investoida hiukan aikaani myös kirjoittamiseen. Kirjoitan siis kuukauden ajan päivittäin päiväkirjaa. Osan merkinnöistä julkaisen täällä blogissani, osaa en.

Tämä kokeilu on osa vuoden 2021 aikana joka kuukausi kokeilemiani uusia asioita. Aiemmin olen tänä vuonna kokeillut päiväunia, säännöllistä nukkumaanmenoaikaa, takareisien venyttelyä ja etätyön tarkistuslistaa.

Rakas päiväkirja 4.5.2021

Aamulla kello soi tuttuun tapaan klo 4.45. Jäin kuitenkin sänkyyn taas aivan liian pitkäksi aikaa kuuntelemaan kirjaa ja lukemaan uutisia. Pitäisi ryhdistäytyä ja päästä ylös viimeistään klo 5.00.

Lue lisää

Huhtikuun kokeilu: Etätyöpäivän tarkistuslista

Etätöiden aikakaudella korostuu itsensä johtaminen. Kun työskentelee kotoa käsin, pitää pitää itse huolta siitä, että töitä ja lepoa tulee oikeassa suhteessa eikä työpäivä veny kohtuuttoman pitkäksi. Erityisesti silloin kun tekee asiantuntija- ja intohimotyötä.

Tähän voi auttaa jonkinlainen itselle sopiva siirtymärutiini. Kokeilin omaa työpäivän lopetusrutiinia huhtikuun ajan. Seuraavassa ajatuksia tästä.

Olen huomannut, että itselläni koronapandemian aikana työpäivien lopetukset venyvät helposti iltaan, kun siirtymää toimistolta kotiin ei tapahdu. Tämä taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi liikunta, harrastukset ja vapaaehtoistyö, kotiaskareet tai läheisten kanssa oleminen häiriintyy sekä palautuminen jää vähemmälle.

Olen aiemmin kiinnittänyt paljon huomiota aamurutiineihin, mutta viimeisen kuukauden ajan olen yrittänyt ottaa käyttöön siirtymärutiinit iltapäivään tai alkuiltaan töiden lopettamiseksi.

Seuraavassa tarkemmin omista siirtymärutiineistani.

Lue lisää

Päiväkirja 24.4.2021: Tavallinen lauantai

Kuuntelin aamulla herättyäni Julia Cameronin kirjaa Kuuntelemisen polku. Cameron käy kirjassaan läpi kokemuksiaan kuuntelemisesta. Kirjassa hän muistuttaa myös aikaisemmissa kirjoissaan olleista aamusivuista. Aamusivuissa kyse on siitä, että herää joka aamu 45 minuuttia normaalia aiemmin ja kirjoittaa mitä mieleen tulee.

Cameronin innoittamana ajattelin, että alan kirjoittaa päiväkirjaa. En ehkä aamuisin, koska silloin minulla on jo omat rutiinini. Ehkä päiväkirjan kirjoittaminen sopisi aina illan päätteeksi ja toimisi näin samalla reflektointina päivän kokemuksiin. Harkitsen, että voisin kokeilla päiväkirjan kirjoittamista esimerkiksi toukokuun ajan yhtenä tämän vuoden kuukausittaisista 30 päivän kokeiluistani.

Otetaan päiväkirjan kirjoittamiseen kuitenkin pieni varaslähtö ja aloitetaan se jo nyt, kun puoliso lähti asioille ja lapset menivät naapuriin katsomaan elokuvaa.

Lue lisää

Helsingissä palkankorotusten sijaan vapaa-ajan korotuksia?

Päätimme Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 myöntää kaupungin henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä 7,6 miljoonalla eurolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan 200 euron etua työntekijää kohti. Tämä on hieno ele ja tukee samalla koronapandemian takia kriisiin ajautunutta kulttuuri- ja liikunta-alaa.

Lisäksi kokouksessa keskusteltiin myös muista palkankorotuksista. Kun Helsingin tilinpäätös näytti noin 500 miljoonan ylijäämää, on noussut ääniä kaupungin työntekijöille maksettavista ylimääräisestä rahallisesta palkitsemisesta.

Ihmisillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja on huolestuttavaa, miten alhaiset palkat kaupungilla useissa tehtävissä on.

Sen sijaan jos ajatellaan sitä, miten henkilöstö on venynyt koronapandemian aikana, niin mahdollisten rahallisen palkitsemisen ohella voisi olla hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta perusteltua antaa työntekijöille ylimääräistä vapaata tai vapaapäiviä.

Lue lisää

Vastuullinen sijoittaminen: Viisi vinkkiä sijoittamiseen ja mitä osakkeita aion itse ostaa

Koronapandemian myötä kulutus on vähentynyt ja monilla on jäänyt aiempaa enemmän rahaa säästöön. Myös matalien korkojen myötä kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut.

Yhtiöiden pörssikurssit ovat olleet koronapandemiasta johtuneen romahduksen jälkeen nousussa. Nyt kun yhä useampi on kiinnostunut sijoittamista, lienee syytä olla huolissaan pörssikuplan puhkeamisesta sekä toivoa vastuullisen sijoittamisen korostumista.

Koronaromahduksen jälkeinen aika on näkynyt voimakkaasti myös omassa taloudessani. Oma rahankäyttöni väheni vuoden 2020 aikana verrattuna edelliseen vuoteen noin kolmanneksella. Samalla koko nettovarallisuuteni on viimeisen vuoden aikana kuitenkin noussut 16,34 prosenttia ja rahastosijoitusten arvo 35,21 prosenttia. 

Processed with Focos

Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

Samaan aikaan, kun kiinnostus sijoittamiseen on lisääntynyt, on myös vastuullinen sijoittaminen saanut aiempaa enemmän huomiota. Tämä on tietysti hyvä. Toisaalta on edes hassua ajatella, että kukaan sijoittaisi muuten kuin vastuullisesti. Eli yhtään pidemmällä tähtäimellä rahoja fossiilisiin polttoaineisiin tai aloihin, jotka ovat enemmän kiihdyttämässä ilmastokriisiä ja luontokatoa kuin ratkaisemassa niitä.

Lue lisää

Maaliskuun kokeilu: Takareisien venyttely

Vuoden 2021 aikana kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Tammikuussa testissä oli päivätorkut ja helmikuussa säännöllinen nukkumaanmenoaika.

Liikkuvuuteni ei ole koskaan ollut kovin hyvä. Erityisesti takareidet ovat lenkkeilyn myötä kireät eikä minulla ole ollut mitään mahdollisuutta saada sormia lattiaan suorilla jaloilla. Maaliskuussa päätin ottaa kokeiluun takareisien venytykset.

Tavoitteeksi asetin, että saisin kuukauden päätteeksi sormet lattiaan suorilla jaloilla.

Toisinaan olen aiemminkin yrittänyt venytellä takareisiä, mutta merkittävää kehitystä ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen.

Tavoitteena oli aluksi venytellä päivittäin vähintään kerran noin 30 sekunnin ajan. Käytännössä tämä tarkoitti sormien kurottelua kohti lattiaa.

Lue lisää

Eläinten oikeudet 2020-luvulla: 74 % suomalaisista haluaa kirjata eläinten itseisarvon lakiin

Minulla oli ilo kuunnella Animalin 60-vuotisjuhlawebinaaria Eläinten oikeudet 2020-luvulla. Paljon onnea 60-vuotias Animalia!

Tällä viikolla julkaistiin myös Eläinoikeusraportti. Raportin yhteydessä selvitettiin suomalaisten asenteita eläinten oikeuksia, eläinkokeita, eläintuotannon tukemista ja lihansyöntiä kohtaan. Gallupin tulokset tukevat aiempia kyselyitä: suomalaiset haluavat eläimille parempaa.

Esimerkiksi 74 % suomalaisista haluaa eläinten itseisarvon kirjattavaksi lakiin. Vastaavasti 85 % suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

Omat muistoni Animaliasta juontaa juurensa vuosikymmenten taakse:

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 190 4 033

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

15 0
Open post by leostranius with ID 18086726131959495
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat. Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa. https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.

42 1
Open post by leostranius with ID 18104614606715879
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.

Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!

42 0
Open post by leostranius with ID 18079266509282202
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin. Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!

HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”

62 1
Open post by leostranius with ID 17908605570253928
HS Teema 5/2025: ”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”

Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/

19 1
Open post by leostranius with ID 18425285797109365
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi! Täällä edellisten vuosien palkitut https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/

Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän.

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️

34 0
Open post by leostranius with ID 18059683619562405
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi. Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius #katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️

Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri.

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo.

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon.

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/

62 0
Open post by leostranius with ID 18091464037832222
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain. Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.   Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta. “Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/

Hyvää Lihatonta lokakuuta!

#lihatonlokakuu

33 2
Open post by leostranius with ID 18100719403634969
Hyvää Lihatonta lokakuuta! #lihatonlokakuu

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta.

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä.

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä.

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

60 0
Open post by leostranius with ID 18532212856036787
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. ”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt.

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä:
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki

18 0
Open post by leostranius with ID 18040946810390103
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee! Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota:  1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan. 2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla. 3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio). 4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä. 5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun. Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin. Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/ @helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys.

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa.

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä.

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin

41 1
Open post by leostranius with ID 18132543535453054
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720 Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. @ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa