Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun

Leo Stranius ja Kati Pulli kansalaisaloiteTorstaina 25.4.2013 tehtiin demokratian ja eläinsuojelun historiaa, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi oli eduskunnan lähetekeskustelussa.

Seurasin keskustelua tiiviisti ja kommentoin sitä YLEn uutisille suorassa lähetyksessä. Myös Kati Pulli ehti kommentoimaan keskustelua osuvasti eilen illalla tiedotteessa.

Hienoa, että lähes kaikkien mielestä kansalaisaloite vaatii asianmukaisen käsittelyn.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä totesi, että maa- ja metsätalousvaliokunta tulee ottamaan kansalaisaloitteen ”asiallisesti, laajasti, ripeästi ja perusteellisesti käsittelyyn”.

Tämä antaisi olettaa, että aloitteesta tehdään valiokuntamietintö ja se päätyy lopulta eduskunnan äänestettäväksi.

Ohessa on yhdeksän huomiota eduskunnassa käytyyn keskusteluun ja esille tulleisiin kysymyksiin. Toivottavasti tämä antaa eväitä kansanedustajille ja lukijoille käsitellä asiaa.

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto 24.4.2013: Strategiaohjelma ja metropolialueen esiselvitys

Kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016 ja äänestettiin valtuutettujen tekemistä ponsiesityksistä. Lisäksi käytiin lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta.

Alla olevassa kuvassa on näkymä valtuustosaliin omalta paikaltani.

Kaupunginvaltuustossa

Ohessa valtuuston kokouksen päätökset.

Lue lisää

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi eduskunnan lähetekeskustelussa

Kansalaisaloitteen luovutus eduskunnassaKansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 25.4.2013.

Lakialoitteessa esitämme eläinsuojelulain 22 § muuttamista siten, että ”Eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.” Tarkemmin olemme perustelleet lakialoitetta erillisessä lakialoitteen muistiossa.

Toivottavaa on, että kansalaisaloitteemme päätyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyn jälkeen eduskunnan äänestettäväksi vielä ennen kesää.

Olisi kansalaisaloitelain hengen vastaista, mikäli asia hautautuisi valiokuntaan, kuten Joonas Pekkanen on osuvasti kirjoittanut.

Turkistarhaus on kielletty useissa Euroopan maissa johtuen sen eettisistä ja eläinten hyvinvoinnille aiheuttamista ongelmista. Viime kuussa turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti.

Selvää on, että turkistarhaus tullaan kieltämään myös Suomessa ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta 23.4.2013: Osavuosikatsaus

Helsingin Energia HanasaariOhessa raportti Helsingin Energian johtokunnan kokouksen päätöksistä 23.4.2013.

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Helsingin Energian johtokunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Leo Stranius ja Ville Kopra tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2. Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus

Helsingin Energian johtokunta päätti merkitä tiedoksi. Käytiin läpi mm. osavuosikatsaus.

Helen-konsernin tapahtumia vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä:
– Kehitysohjelman toteutukseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi käynnistettiin. Avoimen yleisötilaisuuden lisäksi järjestettiin voimalaitoksilla useita avoimien ovien tilaisuuksia.
– Helsingin Energia aloitti sähkön ostamisen kotitalouksilta ja pientuottajilta Pohjoismaisen sähköpörssin markkinahintaan.
– Kampin Sähkötalossa avattiin uusi Energiatori, jossa on mm. maksuton energiansäästöön liittyvä näyttely ja tapahtumatila.
– Myllypuron lämpökeskuksen modernisointi valmistui. Maakaasukäyttöiseksi uudistettu laitos on nyt päästöiltään yksi Suomen puhtaimmista.

Lue lisää

Ympäristölautakunta 16.4.2013: Kumpulan koulun sulkeminen

Kumpulan kouluYmpäristölautakunta kokoontui tiistaina 16.4.2013. Esityslista löytyy täältä.

Keskustelimme kokouksen aluksi Käpylän peruskoulun, Limingantie 39, sivutoimipisteen tilanteesta.

Ympäristölautakunta ei tehnyt koulusta kokouksessa mitään päätöstä. Asia oli esityslistalla mukana ilmoitusasioissa.

Ympäristökeskus on arvioinut Käpylän peruskoulussa, Limingantie 39, olosuhteiden olevan sellaiset, että niistä voi aiheutua terveydensuojelulain 1 §:n tarkoittamaa terveyshaittaa.

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto 10.4.2013: Strategiaohjelman ympäristötavoitteet

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa eniten keskustelua herätti odotetusti strategiaohjelma vuosiksi 2013­-2016. Ohjelma jätettiin pöydälle seuraavaa kokousta varten tuntien keskustelun ja useiden toivomusponsiesitysten jälkeen.

Strategiaohjelma tulee olemaan lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2014 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2014–16 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Keskustelussa tein seuraavan ponsiesityksen:

”Hyväksyessään strategiaohjelman vuosiksi 2013-2016 kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki selvittää vuosittaisten tai valtuustokauden mittaisten päästökiintiöiden asettamista kaupungin virastoille 30 % päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi.”

Ilokseni ponsi sai heti kannatusta kaikkien suurimpien valtuustoryhmien valtuutetuilta eli Kokoomuksesta, SDP:stä ja Vasemmistoliitosta sekä omalta ryhmältäni Vihreiltä.

Valtuustossa pitämäni puheen voi katsoa Helsinki-kanavalta.

Ympäristön kannalta merkittäviä asioita strategiaohjelmassa ovat mm. seuraavat tavoitteet ja toimenpiteet:

Lue lisää

Kala- ja eläinsuojeluasiat ympäristöministeriöön

Ville Niinistö ja Jari KoskinenHelsingin Sanomat julkaisi (2.4.) kirjoituksen, joka osoitti maa- ja metsätalousministeriön sivuuttavan tutkimustiedot esimerkiksi metsälaissa, lohikiintiöissä ja suurpetojen metsästysluvissa.

Aiemmin ministeriössä ei ole tiedetty tai haluttu tietää esimerkiksi lajien uhanalaisuustietoja (“Mikä tämä Punainen kirja on ja mihin ne väitteet perustuvat”).

Edelleen maa- ja metsätalousministeriö niitti kyseenalaista mainetta, kun otsikoihin nousi tieto, että näyttelijä Jasper Pääkköstä oli yritetty hiljentää ministeriön tapaamisessa koskien kalastuskiintiökritiikkiä.

Ympäristöministeri Ville Niinistö ehti tuoreeltaan kommentoimaan asiaa ja vaati kalastusasioiden siirtämistä ympäristöministeriöön.

Olen samaa mieltä ministeri Niinistön kanssa. Itse asiassa ympäristöministeriöön pitäisi maa- ja metsätalousministeriöstä siirtää moni muukin asia.

Seuraavat toiminnot tulisi mielestäni siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön:

Lue lisää

Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui heti pääsiäisen jälkeen ti 2.4.2013 klo 16.15. Kaikki asiat menivät esityslistan mukaan ja kokous oli alle ohi tunnissa.

Esityslista täällä.

Kaikkein kiinnostavin oli uunituore raportti Helsingin ympäristön tilasta.

Hyvä tiivistys aiheesta löytyy ympäristökeskuksen tiedotteessa: Helsingillä haasteita ympäristön tilan parantamisessa

Tässä muutamia poimintoja:

– Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2011 pienentyneet 15 prosentilla. Helsingin energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt ja asukaskohtainen kulutus on kääntynyt laskuun.
– Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat liikenteen päästöt ja liikenteen nostattama katupöly sekä alueelle kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni.
– Tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB.
– Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on kaupungissa maailman mittakaavassakin huipputasolla.
– Luonnonsuojelualueita Helsingissä on yhteensä 50 kappaletta, mutta ne ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Alla esityslista ja päätökset tarkemmin.

Lue lisää

Valtuustoaloite: Koskelantielle bussikaista

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.3.2013 päätettiin hyväksyä Olkiluoto3-ydinvoimaprojektin lisärahoitusjärjestelyihin 30 miljoonaa euroa.

Samassa kokouksessa jätin valtuustoaloitteen siitä, että Koskelantielle saataisiin bussikaista.

Aloitteessani esitetään, että Koskelantielle (välille Koskelantien risteys/Mäkelänkatu – Intiankatu) toteutetaan bussikaista itään menevään suuntaan, ja että Koskelantiellä Olympiakylän puolella (pohjoisreuna) olevaa bussikaistaa pidennetään niin, että se alkaa jo Intiankadun risteyksestä.

Ilokseni aloitteen allekirjoitti yhteensä 43 valtuutettua kuudesta eri puolueesta. Enemmänkin olisi nimiä kertynyt, mutta osallistuin sen verran OL3-ydinvoimahankkeesta käytävään keskusteluun, että en ehtinyt läheskään kaikilta valtuutetuilta nimeä aloitteeseen pyytää lyhyen kokouksen aikana.

Hienoa, että yli puolet valtuutetuista kannatti aloitetta! Lämmin kiitos kaikille allekirjoittaneille valtuustokollegoille! Toivottavasti asia tältä pohjalta myös johtaa konkreettisiin toimiin ja Koskelantien joukkoliikenteen sujuvuutta saadaan näin parannettua.

Alla aloitteeni kokonaisuudessa.

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto 27.3.2013: Osallistuminen OL3-ydinvoimalaitoshankkeen lisärahoitusjärjestelyyn

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuustossa 27.3.2013 merkittävin keskustelu käytiin kaupungin osallistumisesta noin 30 miljoonalla eurolla Olkiluoto 3 -projektin lisärahoitusjärjestelyyn.

Emma Kari teki vastaehdotuksen, jonka mukaan valtuusto päättää:
– olla osallistumatta EPV Energia Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n osakeanteihin.
– aloittaa valmistelut Olkiluoto 3:n omistuksista luopumista varten

Itse nostin keskustelussa esille seuraavat kahdeksan asiaa. Puheenvuoroni voi katsoa täältä.

1. Kannattaako osallistua 30 miljoonalla eurolla hankkeeseen, joka viivästyy ainakin seitsemällä vuodella ja jättää jälkeensä 100 000 vuotta säteilevää ydinjätettä? Mielestäni ei.

2. Jos rahaa on Helsingin Energialla irrallaan näin paljon, se kannattaa joko käyttää investoimalla energiansäästöön, uusiutuviin energialähteisiin tai tulouttaa kaupungille.

Lue lisää

Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Seuraa minua Instagramissa