Ympäristötietoisuus Suomessa – nousussa vai laskussa?

Helsingin Sanomien (15.9.2010) mukaan huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut, energiaverot epäilyttävät eduskuntaa, Sukari ajaa Vihtiin Ideaparkia, jonne myös Sivulan perhe rakentaa 200 neliön omakotitaloa ja aikoo käydä sieltä töissä Helsingissä. Lisäksi samaa lehteä koristivat Forumin kauppakeskuksen iloiset ”Hintasirkus” -mainokset. On vaikea uskoa, että ympäristötietoisuus Suomessa on 2010-luvulle tultaessa huipussaan. Voisiko siis olla niin, että talouskriisin ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumisen myötä median ja ihmisten innostus ympäristökysymyksiä kohtaan on lopahtanut? Asian voi nähdä … Lue lisää

Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus

Minulla oli iso kunnia osallistua maanantaina (13.9.) Ilmo Massan professorikaronkkaan Helsingin yliopistolla. Tilaisuuden avasi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hänen lisäkseen puheenvuoron käyttivät myös professorit Pekka Kauppi ja JP Roos sekä tietysti Ilmo Massa itse. Ilmo Massa on ollut yksi keskeisimpiä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen uranuurtajia. Hänen kirjoituksensa ovat olleet ispiroimassa myös omaa ympäristöherätystäni ja ympäristöpolitiikan opintojani 1990-luvulla. Ilmo Massan ansiosta Suomessa on yhteiskuntatieteissä tapahtunut ainakin jonkinlainen ympäristöparadigman läpimurto. Omassa puheenvuorossaan Massa tarkasteli … Lue lisää

Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet ja yritysten yhteiskuntavastuu

Osallistuin torstaina (2.9.) Aalto-yliopiston Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston järjestämään ”Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet” -seminaariin. Käytin kommnettipuheenvuoron liittyen Neste oilin palmuöljytuotannon ympäristöhaasteisiin. Ohessa esitykseni. Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet stranius-02092010 View more presentations from lstraniu. Alustusten jälkeen osallistuin päivän päätteeksi järjestettyyn paneelikeskusteluun. Eettisen yrityksen tunnistaa nähdäkseni ainakin kahdesta asiasta: 1. Eettisyys näkyy niin pienissä kuin suurissa teoissa. Yritys ei hae hyväksyntää omalle toiminnalleen sillä, että toiminta on pienimuotoista tai markkinoilla on suurempia pelureita. … Lue lisää

Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5

1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä Edelleen ”Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden ”tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa? 2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 … Lue lisää

Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen 24.9.2010

Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja monen muun tahon järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa 24.9. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Entä jos talouskasvu ei jatkukaan ikuisesti tavoiteltavaa kolmen prosentin vuosivauhtia, kun ihmiset löytävät merkityksiä palkkatyön ulkopuolelta, väestö ikääntyy ja ekologiset reunaehdot ylittyvät? Mikä on suunnitelma B? Millä tavalla elintärkeät … Lue lisää

Suomi kestävän kasvun uralle – kasvufetissi tarvitsee uskon hypyn

Osallistuin perjantaina 13.8.2010 valtioneuvoston kanslian ja pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään kutsuseminaariin ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomen tulee luoda vuosikymmenen yli ulottuva pitkän aikavälin kasvuohjelma. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu nojaa hänen mukaansa omaan osaamiseemme. Talouskasvu on tärkeää, koska sen myötä syntyy työpaikkoja, valtio saa lisää tuloja, ja näin voidaan turvata hyvinvointipalvelut ja eläkkeet. Valtioneuvoston kasvuhankkeen puheenjohtaja ministeri Antti Tanskanen esitteli työryhmänsä työtä. Tulevaisuuden tärkein tavoite on työn … Lue lisää

Degrowth-talous vai vihreä kasvu (Green New Deal)?

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen teemana oli 22.6. ”Vihreällä kasvulla kohti kestävää kehitystä”. Kokouksen tiedote on luettavissa täältä: Suomen kestävän kehityksen toimikunta: Vihreä talous mukaan uuteen hallitusohjelmaan. Näyttää siltä, että yhteiskunnassa on laajasti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyväksytty ajatus siitä, että tulevaisuuden talouskasvun tulee suuntautua ympäristön kannalta kestäville aloille ja kasvun tulee tapahtua vain luonnon kantokyvyn rajoissa. Hyvä näin! Kasvu kuitenkin syö ekotehokkuuden hyödyt. Taustalla on kokemus siitä, ettei ekotehokkuus ole taannut … Lue lisää

Onnellisuustalous ja onnen osatekijät

Istuin keskiviikkona (9.6.) aamupäivän Vihreän Sivistysliiton Onnellisuustalous – vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle -seminaarissa. Esimerkiksi Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen sijaan bruttokansanonnellisuutta. Ei hassumpaa. Seminaarissa puhuneen Tilastokseskuksen Jukka Hoffrenin mukaan yhteiskunnan ja talouden tehtävä on tuottaa ihmisille onnellisuutta ja hyvinvointia. Aineellisen hyvinvoinnin ajasta olemme siirtymässä henkiseen hyvinvointiin. Hoffrenin viittaa onnellisuuden osatekijöihin: – 50 % onnesta on perinnöllistä, liittyen omaan asenteeseen (set point) – 40 % onnesta syntyy tarkoituksenmukaisesta toiminnasta – 10 % onnesta on … Lue lisää

Degrowth – kutsu piknikille ja vaihtoehtoja talouskasvulle

Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana maailman talous on tuplaantunut, mutta samalla on ylitetty maapallon ekologisen kantokyvyn rajat. Esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) on laskenut, että talouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa, ja talous kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia. Tämä on niin haasteellinen tavoite, että tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi on syytä tarkastella hiili-intensiteetin vähentämisen lisäksi myös talouskasvun määrää. Suomeen perustettu Degrowth-verkosto edistää keskustelua kasvun rajoista ja … Lue lisää

Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Olin itse lauantaina (24.4.) puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa. Satoja kuulijoita paikalle keränneessä degrowth-seminaarissa kysyttiin, onko rajaton talouskasvu mahdollista rajallisella maapallolla. Onko kasvusta tullut pakko, jota on jatkettava hinnalla millä hyvänsä? Voidaanko kasvupakosta vapautua? Millainen olisi kasvuton ja kohtuullinen degrowth-talous? Itselläni oli kunnia avata seminaari ja toimia keskustelun puheenjohtajana. Maan ystävien tutkija-aktivisti Jarna Pasasen mukaan talouskasvu korreloi suoraan ympäristötuhon kanssa. Ainoa oikea johtopäätös on kasvupakosta … Lue lisää

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa