Minulla on ollut Oura-sormus nyt vähän yli kolme kuukautta.
Olen ollut sormukseen toistaiseksi tyytyväinen. Akku kestää hyvin. Sormusta ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa ja lataus onnistuu nopeasti. Sormus on mukava sormessa eikä se haittaa lasten kanssa leikkiessä, urheillessa tai nukkuessa. Ainoastaan seinäkiipeilyssä huomasin, että sormukseen kohdistui voimaa ja siihen tuli myös pieni naarmu.
Perjantaina 27.9.2019 klo 16.00 on omaelämäkertani Ekoistin muistelmien julkistustilaisuus Helsingin keskustakirjasto Oodin kirjataivaassa (3 krs). Samana päivänä Helsingissä ja Suomessa vietetään myös kansainvälistä ilmastolakkoa.
Julkistustilaisuudessa minua haastattelee kirjailija Laura Gustafsson. Lisäksi puheenvuoron pitävät isäni Pentti Stranius, europarlamentaarikko Heidi Hautala ja johtaja Mari Pantsar (Sitra). Lämpimästi tervetuloa! Tapahtuma täällä.
Omaelämäkerran kirjoittaminen 45-vuotiaana oli aluksi outo ajatus. En ole elämässäni siinä vaiheessa, jossa kirjoitetaan muistelmia. Siitä huolimatta kirjahanke ja kirjoittaminen omista taustoista vei minut mennessään. Nyt vuoden kestänyt projekti on muuttunut kirjaksi.
Uutisia työtehtävien suhteen. Olen siirtymässä kestävän tulevaisuuden johtajaksi T-Media Relations -nimiseen yritykseen nykyisistä töistäni Kansalaisareenan toiminnanjohtajan paikalta.
Aikaisemmin minua ahdisti se, että kukaan muu ei tee ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi tarpeeksi. Nyt ahdistaa se, että vaikka monet tekevät paljon, aika loppuu kesken. Koen, että myös minun on tehtävä kaikkeni.
Tavoitteenani on vauhdittaa yritysten ja eri organisaatioiden siirtymistä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
Haaste on valtava. Ihmiskunta ei mennyt kuitenkaan kuuhun siksi, että se oli helppoa ja halpaa, vaan siksi, että iso haaste motivoi. Vaikka toivottomuus on moraalitonta, Greta Thunbergiltä olen oppinut, että emme tarvitse toivoa. Tarvitsemme tekoja. Kun alamme toimia, on toivoa kaikkialla.
Nykymenolla hiilibudjettimme riittää alle yhdeksäksi vuodeksi. Jos pystymme vähentämään globaalisti päästöjä 18 % vuosittain tästä vuodesta alkaen, meillä on vielä 66 % mahdollisuus pitää lämpeneminen 1,5 asteen rajoissa. On arvioitu, että 1,5 asteen ja 2 asteen lämpenemisen ero tarkoittaa noin 150 miljoonan ihmisen lisäkuolemaa. Ei ole sama lämpeneekö ilmasto 1,5 vai 2 vai 3 astetta. Jokainen teko lasketaan.
Oheinen tiedote on julkaistu tänään 18.9.2019.
Leo Stranius kestävän tulevaisuuden johtajaksi T-Mediaan – Ilmastonmuutoksen ajatusjohtaja auttamaan yrityksiä liiketoiminnan suunnittelussa
Olen viimeiset pari vuotta kuunnellut äänikirjoja. Tämä on mullistanut kirjojen kulutukseni.
Kun muutama vuosi sitten luin ehkä noin 2-4 paperikirjaa kuukaudessa, on äänikirjojen myötä kirjamäärät moninkertaistuneet.
Lisäksi kuuntelen kirjoja kaksinkertaisella nopeudella. Kun aikanaan aloitin tämän, kuulosti puhe aivan aluksi vähän huvittavalta. Ei mennyt kuitenkaan kauan, kun aivot tottuivat nopeampaan tahtiin. Nykyään en edes huomaa nopeampaa lukutahtia. Ainoastaan koko kirja tulee kuunneltua puolet lyhyemmässä ajassa ja siitä saa paljon enemmän irti, kun keskittyminen paranee.
Tyypillisesti kuuntelen kirjoja juoksulenkillä, kotitöitä tehdessä tai pyöräillessäni paikasta toiseen. On kätevää kun koko kirjasto on aina mukana puhelimessa. Erillistä lukulaitetta ei tarvita.
Kansalaisareenassa työntekijät saavat käyttää kaksi päivää vapaaehtoistoimintaan vuodessa.
Hyödynsin tätä mahdollisuutta ja olin yhden lauantain koko perheen voimin ystäväni Eveliina Lundqvistin perustamassa Saparomäessä talkootöissä. Saparomäki on turvallinen loppuelämän koti entisille tuotantoeläimille Porvoossa.
Otimme pyörät mukaan ja lähdimme eräänä lauantai aamuna bussilla Porvooseen koko perheen voimin. Porvoosta pyöräilimme puolisoni sekä viisi- ja seitsemänvuotiaiden lasten kanssa vielä kuuden kilometrin matkan perille.
Idea talkoista Saparomäessä tuli ystävältäni. Hän oli sopinut Saparomäen kanssa ajankohdasta ja kerännyt joukon ystäviään mukaan. Olikin mukavaa, kun paikalla oli läheisiä ystäväperheitä ja lapsilla näin leikkiseuraa.
Mitä sitten viikonlopun aikana teimme?
Kesän kääntyessä lopuilleen oli aika tehdä kotona pieni tavarakatselmus.
Salaisena haaveenani on pystyä vastaamaan 100 tavaran haasteeseen eli selvitä arjessa alle 100 tavaralla. Esimerkiksi viime kesäloman aikana minulla oli käytössä neljän viikon reissulla yhteensä 69 henkilökohtaista tavaraa. Tämä kuitenkin vain kesäloman ajan.
Tällä hetkellä tilanne on se, että minulla on arjessa käytössä yhteensä 327 henkilökohtaista tavaraa. Noin vuosi sitten, kun kävin tavarat viimeksi perusteellisesti läpi, oli minulla 415 tavaraa. Hyvään suuntaan ollaan siis menossa, vaikka aika paljon on vielä tehtävää.
Olisitko siis kiinnostunut saamaan uusia ajatuksia päästöjen vähentämiseksi? Nyt olisi mahdollisuus tilata omalle organisaatiollesi, yrityksellesi, kaveriporukallesi tai vaikka itsellesi minulta maksuton tunnin ilmastovalmennus.
Ilmastonmuutos ei häiritse vielä merkittävästi arkeamme. Jos mitään ei tehdä, mikään muu ei kuitenkaan vaikuta arkeemme niin paljon kuin ilmastonmuutos. Joko niin, että yhteiskunnat eivät enää kykene sopeutumaan muutokseen tai niin, että tarvittavat toimenpiteet ovat niin rajuja, että ihmiset eivät sopeudu niihin.
IPCC:n tuoreen raportin myötä moni on kysynyt mitä asialle voi omassa elämässään tehdä. Mietin itsekin vuoden vaihteessa, millaista vapaaehtoistyötä voisin ilmaston hyväksi tehdä. Tulin siihen tulokseen, että voisin auttaa ihmisiä tai organisaatioita miettimään oman hiilijalanjälkensä pienentämistä.
Aika usein minulta kysytään henkilökohtaisia vinkkejä ilmastoystävällisiin valintoihin. Aikaisemmin olen toiminut esimerkiksi HSY:n Ilmastokatu -hankkeessa henkilökohtaisena ilmastovalmentajana. Viime vuonna toimin saman organisaation Ilmastotreeni-kampanjassa Personal Climate Trainerina erityisesti asumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Tätä maksutonta valmennusta on jaossa rajallisesti, joten nopeat syövät hitaat. Kalenteri täyttyy nopeasti. Lähetä minulle viestiä sähköpostilla (leo.stranius@iki.fi) tai some-kanavia pitkin ja sovi ajankohdasta.
Mikä ihmeen ilmastovalmennus?
Kiitos kaikille vuodesta 2018!
Vuosi 2018 oli monin paikoin synkkä. Kiihtyvä sukupuuttoaalto, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus häiritsevät arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.
Toisaalta on syytä toivoon.
Syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n raportti on saavuttanut ennennäkemättömän paljon huomiota. Ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg ryhtyi koululakkoon paremman ilmastopolitiikan puolesta ja nousi kansainväliseksi supertähdeksi viimeistään Puolassa pidetyssä ilmastokokouksessa. Myös Suomessa järjestettiin historiallisen suuri ilmastomarssi, puolueet ovat sopineet tiukemmista ilmastotavoitteista ja Sitran elämäntapatestiä on tehty ennennäkemättömän paljon.
Lisäksi ihmisten halu tehdä hyvää Suomessa on lisääntynyt. Teetimme Kansalaisareenassa tutkimuksen, jonka mukaan 42% suomalaisista kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana (vuonna 2015 vastaava luku oli 33%) ja puolet viimeisen vuoden aikana. Varsinkin nuorten tekemä vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt merkittävästi.
Omalta osalta vuosi 2018 toi mukanaan paljon uutta.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus. IPCC:n raportti, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus ja aikaistuva ylikulutuspäivä.
Miten viettää fiksu joulu kaiken tämän keskellä?
Jouluna on hyvä mahdollisuus toimia ekologisesti ja siten vahvistaa hiilineutraalia kiertototaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Ota siis aikaa, jää kotiin, syö vegaaniruokaa, anna aineettomia lahjoja, jätä kuuset metsään ja tee jotain hyvää. Siinä ekologisen joulun askelmerkit.
Ohessa 7 vinkkiä ekologisen joulun viettoon
Kuluneen viikon aikana käytiin ilmastoneuvotteluita Puolassa ja ihailtiin Greta Thunbergin esiintymisiä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.
Hesburgen käynnisti vastuullisuuskampanjan, jossa olen mukana. Tiistaina julkistettiin dokumentti Mistä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman.
Kansalaisareenan puolesta osallistuin Elämänote- ja Kanssala-hankkeiden ohjausryhmän kokouksiin, kävin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta sekä osallistuin yliopistolla paneelikeskusteluun talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta. Kävimme myös työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa joululounaalla hävikkiravintola Loopissa ja viikon huipennuksena julkaisimme teoksen vapaaehtoistoiminnasta nyt ja tulevaiduudessa.
Kuntapolitiikassa tapahtui paljon. Ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa päätimme esittää Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamista Vuosaareen. Tämä on hienoa! Tiistai-illan olin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, keskiviikkona alkuillan kaupunginvaltuuston kokouksessa, torstaiaamun HKL:n johtokunnan kokouksessa ja perjantai-iltapäivän ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Kuntapolitiikka ottaa ja antaa. Yhdessä muiden kanssa yritimme pelastaa Lapinlahden lähdettä, puolustimme liito-oravia ja luontoarvoja, puhuimme tiukemman ilmastopolitiikan puolesta, yritimme edistää hankinnoissa sähköautoja. Tosi paljon on tällä viikolla saatu hienoja päätöksiä ja toisaalta joitakin pettymyksiä.
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.
Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia.
Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle.
Täällä tarkemmin:
https://leostranius.fi
EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.
Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.
Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.
Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä.
Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta!
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!
#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Jes! Nyt on tehty tänä kesänä triathlonin kaikki yleisimmät matkat.
Kesäloman ensimmäisen päivän kesäkuun lopussa vietin tekemällä omatoimisesti täydenmatkan triathlonin.
Heinäkuun lopussa olin mukana kun ystävä teki sprinttimatkan ja elokuun alussa teimme yhdessä perusmatkan.
Tänään sitten vielä omatoimisesti puolimatka.
Tästä on hyvä aloittaa kohta alkava syksyn treenikausi!
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Lue tuloksista tarkemmin www.leostranius.fi
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
#norja #lofootit #lappi
Bussilla Tromsasta Narvikiin ja heti lähimetsään.
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Mahtava paikka tämä Pikkukosken uimaranta! Tosi hyvät fasiliteetit.
