Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille vuodesta 2018!

Vuosi 2018 oli monin paikoin synkkä. Kiihtyvä sukupuuttoaalto, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus häiritsevät arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n raportti on saavuttanut ennennäkemättömän paljon huomiota. Ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg ryhtyi koululakkoon paremman ilmastopolitiikan puolesta ja nousi kansainväliseksi supertähdeksi viimeistään Puolassa pidetyssä ilmastokokouksessa. Myös Suomessa järjestettiin historiallisen suuri ilmastomarssi, puolueet ovat sopineet tiukemmista ilmastotavoitteista ja Sitran elämäntapatestiä on tehty ennennäkemättömän paljon.

Lisäksi ihmisten halu tehdä hyvää Suomessa on lisääntynyt. Teetimme Kansalaisareenassa tutkimuksen, jonka mukaan 42% suomalaisista kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana (vuonna 2015 vastaava luku oli 33%) ja puolet viimeisen vuoden aikana. Varsinkin nuorten tekemä vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt merkittävästi.

Omalta osalta vuosi 2018 toi mukanaan paljon uutta.

Lue lisää

IPCC:n ilmastoraportin myötä 20 toimenpidettä juuri sinulle

Maanantaina 8.10. julkaistiin IPCC:n ilmastoraportti.

Tämän myötä ilmastokysymystä on käsitelty julkisessa keskustelussa ennennäkemättömän paljon. Ilmasto on juuri nyt monien huulilla.

 

Monet miettivät tällä hetkellä sitä, mitä pitäisi tehdä ja kenen tulisi toimia?

Vastaus on yksinkertainen. Käytännössä kaikkien pitää toimia.

– Julkisen vallan (esim. poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden) tehtävä on tehdä päästöjen aiheuttaminen mahdottomaksi.
– Yritysten tehtävä on luoda uusia päästöttömiä ratkaisuja markkinoille.
– Yksilöiden tehtävä on vaatia toimia poliittisilta päättäjiltä ja yrityksiltä sekä tietysti pyrkiä itse vähentämään oman elämänsä ja kulutuksensa ilmastovaikutuksia niin omassa arjessa kuin työtehtävissäkin.

Ihan aluksi voit laskea oman hiilijalanjälkesi esimerkiksi osoitteessa www.ilmastodieetti.fi tai https://elamantapatesti.sitra.fi

Ohessa neljä osa-aluetta ja niiden jokaisen alla viisi toimenpidettä, jolla yksilö voi toimia. Nämä ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, liikkuminen ja ruoka.

Tässä 20 ilmastotoimenpidettä juuri sinulle.

Lue lisää

Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa

Kansalaistoiminnan luonteena on Suomessa ollut perinteisesti yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus.

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja suurin osa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu erilaisten vakiintuneiden organisaatioiden kautta.

Samaan aikaan perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle on tullut yhä enemmän erilaista hetkellistä ja organisoimatonta pop-up aktiivisuutta.

Sitoutuminen löystyy ja ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen.

Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen. Rajapinnat julkisen, yksityisen sekä kolmannen ja neljännen sektorin välillä ovat hämärtyneet. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla.

Entä mitä paljon puhuttu digitalisaatio sitten tarkoittaa kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan näkökulmasta?

Ohessa 11 käytännön asiaa, miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa:

Lue lisää

Avoin kirje Trumpille ja Putinille vierailunne johdosta

Lämpimästi tervetuloa Suomeen ja Helsinkiin! Teillä on varmasti paljon pohdittavaa ja puhuttavaa.

Samalla kun vaihdatte kuulumisia ja tutustutte toisiinne, toivon, että keskustelette myös maailmaa polttavista kysymyksistä. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, rauha sekä demokratia ja kansalaisoikeudet.

Tässä siis ehdotukseni teille tapaamisen asialistaksi:

Lue lisää

Muovikassivero ja muovikassikielto Suomeen

Kuvakaappaus MTV3 Huomenta Suomen sivuilta.

Kävin tänään (16.1.2018) MTV3 Huomenta Suomessa keskustelemassa muovikasseista yhdessä Stockmannin kehitysjohtaja Nora Malinin kanssa. Koska lähetysaika on lyhyt, tässä kertauksena muutama tärkeä huomio aiheeseen liittyen.

Ensinnäkin koko kassikeskustelussa olennaista on kassin sisältö. Kannattaa muistaa, että kaikkein suurin asia luonnonvarojen käytön tai ilmastonmuutoksen suhteen on aina sillä, mitä kassin sisällä on. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäisenä. Siis siihen, että ei osta mitään turhaan ja ostaa mahdollisimman vähän uutta.

Lue lisää

Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!

Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.

Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.

Lue lisää

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa

Välillä poliitikkoja syytetään siitä, että he ovat tavattavissa vain vaalien alla ääniä kerätäkseen. Politiikka ja vaikuttaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jota ei pelkästään ääniä kalastelemalla tehdä.

Todellinen vaikuttaminen tehdään usein porukalla istumalla kokouksissa, tekemällä aloitteita ja toimimalla yhteistyössä median kanssa.

Huhtikuun 2017 alussa tuli sopivasti täyteen 10 vuotta siitä, kun aloin pitämään kirjaa antamistani haastatteluista, puhetilaisuuksista, kirjoituksista ja kokouksista.

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt seuraavaa:

– Antanut 675 haastattelua televisioon, radioon tai lehtiin
– Pitänyt 681 puhetilaisuutta tai luentoa
– Kirjoittanut 278 lausuntoa tai aloitetta
– Kirjoittanut 379 kolumnia tai kirjoitusta
– Kirjoittanut 299 tiedotetta
– Kirjoittanut 1722 blogikirjoitusta
– Istunut 3866 kokouksessa

Lue lisää

Pelastetaan päiväkoti Pellava

Helsingissä monet koulut ja päiväkodit kärsivät sisäilmaongelmista. Kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskuksen mukaan korjausvelkaa on noin miljardi euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monet huonokuntoiset rakennukset jäävät korjaamatta ja rapistuvat entisestään vain siksi, että käsissä on vielä paljon huonokuntoisempiakin rakennuksia.

Tämä on valitettavan huonoa omaisuuden hoitoa.

Viime viikkojen aikana keskustelua ja huolta ovat herättäneet erityisesti mm. Arabian peruskoulu ja Vartiokylän ala-aste sekä Päiväkoti Pellava. Kaikissa näissä tiloissa on todettu terveyshaitta, joka pitää korjata.

Arabian ja Vartiokylän kouluja yritetään korjata. Surullisin tapaus on kuitenkin Päiväkoti Pellava. Päiväkoti Pellava on siis vuonna 1982 perustettu yksityinen steinerpäiväkoti, joka toimii Helsingin Puu-Käpylän kiinteistössä.

Lue lisää

Tehokkain tapa auttaa

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen haastatteli minua muutama viikko sitten aiheena tehokkain toimi, jolla maailma muuttuu paremmaksi.

Tästä syntyi Vihreään lankaan (1/2017) juttu ”Tee hyvää tehokkaasti”.

Suominen lähestyi aihetta Peter Singerin efektiivisen altruismin kautta. Singer lähtee siitä, että tehokkainta auttamista on rahan antaminen. Aiheesta on kirjoittanut aiemmin blogissani myös Hilkka Pellikka.

Omasta mielestäni paras tai tehokkain tapa auttaa on se, että kokeilee mahdollisimman monia erilaisia juttuja. Koskaan ei voi lopulta tietää, mikä johtaa merkittävään muutokseen. Tästä syystä kannattaa tehdä asioita vaihtelevasti.

Toimintaa tai auttamista voi jakaa myös henkilökohtaisiin valintoihin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Lue lisää

Nyt on aika lahjoittaa

Ajat ovat kovat.

Suomen hallitus on karsinut luonnonsuojelurahat minimiin. Eläinsuojelulakia ei edistetä ja turvapaikan hakijoita kohdellaan kaltoin. Puhumattakaan mitä maailmalla tapahtuu.

Tästä syystä on erityisen tärkeä tukea järjestöjä, jotka toimivat kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta.

Tämä on mielestäni parasta eläkesäästämistä ja vakuutusten ottamista, mitä voi kuvitella.

Tänään nostin Amnestylle, Animalialle, Greenpeacelle, Oikeutta Eläimille ja WWF Suomelle lahjoittamiani kuukausittaisia tukisummia. Lisäksi aloitin kuukausilahjoittamisen Suomen Punaiselle Ristille.

Tällä hetkellä toimin seuraavien järjestöjen kuukausitukijana:

Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa