Luonto-Liitto ja Wild Lynx ry järjestivät tiistaina 11.10.2011 eduskuntatalon lisärakennuksen edessä mielenosoituksen, jossa vaaditaan toimenpiteitä susikannan palauttamiseksi Lappiin.
Ohessa Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin kertoo miksi.
Luonto-Liitto ja Wild Lynx ry järjestivät tiistaina 11.10.2011 eduskuntatalon lisärakennuksen edessä mielenosoituksen, jossa vaaditaan toimenpiteitä susikannan palauttamiseksi Lappiin.
Ohessa Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin kertoo miksi.
Hyvää Eläinten viikkoa!
Pari vuotta sitten Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi järkyttäviä kuvia eläinten oloista suomalaisilta sikatehtailta.
Kirjoitin silloin itsekin näkökulma-tekstin kampanjan sivuille, koska halusin tukea eläinten puolesta tapahtuvaa toimintaa.
Viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana julkisuudessa on käyty tapauksen jälkipyykkiä.
Syyllisiä on haluttu vastaamaan teoistaan. Voisi kuvitella, että syytettynä ovat eläintilojen omistajat, jotka ovat monien mielestä kohdelleet eläimiä huonosti.
Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.
Olin tiistaina (4.10.2011) Kepan järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Otsikkona oli ”järjestöbrändiä rakentamaan”.
Aiheesta alusti mainonnan ja markkinoinnin asiantuntia Anna Moilanen Open Flower -yrityksestä. Anna kiteytti oman esityksensä 20 teesiin.
Lisäksi Anita Lintula esitteli esimerkin vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä eli Vammaiskumppanuus-hankkeen.
Ohessa tiivistetysti mielestäni viisi kiinnostavinta huomiota.
Vieraskynäblogissa Annukka Berg
Olen käynyt siippani kanssa paikoin kipakoitakin keskusteluja siitä, pitääkö läheisten ihmisten kulutustottumuksiin pyrkiä vaikuttamaan. Onko asiasta syytä huomauttaa, jos ystävien tai perheenjäsenten kulutustavat ovat ympäristön kannalta ongelmallisia? Missä menee puuttumisen raja?
Itse olen ollut puuttumisen suhteen melko varovainen. Olen ajatellut, että lähi-ihmisten tehtävänä on ennen kaikkea välittää toisistaan. Suvaitsevainen asenne on tarpeen varsinkin perheissä, jotka usein koostuvat melko erilaisista mutta vahvoin sitein toisiinsa solmituista yksilöistä. Kun perhettä – tai naapureita tai työkavereita – ei voi helposti vaihtaa, ihmisten olisi hyvä tehdä yhteiselosta mahdollisimman siedettävää. Tätä tavoitetta moralisointi ei erityisesti edistä.
Suomessa elää viimeisimmän Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vain noin 135-145 sutta.
Susi on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Kanta on ollut laskussa useamman vuoden ajan, mihin tärkeimpänä syynä on rikollinen salametsästys.
Luonto-Liiton susiryhmä on kerännyt yhdessä kosmetiikkayhtiö Lush Finlandin kanssa yli 4000 nimeä vetoomukseen, joka sisältää seuraavat vaatimukset:
Vieraskynäblogissa Erkki Perälä
Suomalainen demokratia on kuin parhaat päivänsä nähnyt fillari: ajaminen onnistuu vielä jotenkuten, mutta ohjaustanko on ruosteessa, ketjut ovat löystyneet ja takaratas pitäisi vaihtaa. Suurin ongelma on kuitenkin pienimpien vaihteiden puuttuminen kokonaan.
Ihmisten elämään suorimmin vaikuttavat päätökset tehdään paikallistasolla. Siksi onkin kummallista, että suomalaiset äänestävät jokseenkin yhdentekevissä presidentinvaaleissa huomattavasti innokkaammin kuin kunnallisvaaleissa. Vika ei kuitenkaan ole ihmisissä vaan demokratian pelisäännöissä.
Kunnallisdemokratia on suunniteltu tavallisen kaupunkilaisen näkökulmasta mahdollisimman vieraannuttavaksi.
Pyrin nykyään pyöräilemään Helsingissä autokaistoilla, jotta autoilijat tottuisivat paremmin pyöräilijöihin.
Silloin kun käytössä on pyörätie, pyöräilen toki sillä, vaikka se ei lain mukaan olisi välttämättä aina pakollista.
Pyrin kuitenkin valitsemaan sellaisia reittejä, joissa pyörätietä ei ole. Ja niitä reittejä on valitettavan paljon. Autokaistoilla mennään sitten toki liikennesääntöjen mukaan.
Esimerkiksi tänään pyöräilin Käpylästä keskustaan reittiä Mäkelänkatu – Hämeentie – Rautatientori.
Matka sujui hyvin ilman konflikteja. Esimerkiksi Hämeentiellä meitä oli parhaimmillaan samassa autoletkassa kolme pyöräilijää. Se ilahdutti.
Autokaistalla pyöräilyllä oli kuitenkin hintansa. Ohessa neljä havaintoa.
Tänään (9.8.) ajettiin Helsingin Polkupyöräilijöiden ja Helsingin Maan ystävien järjestämä Kriittinen pyöräretki.
Mielenosoitus kulkee niillä Helsingin katuosuuksilla, joilla pyöräliikenne on jätetty autoliikenteen varjoon.
Itse jäin kuhnimaan Luonto-Liiton toimistolle ja myöhästyin koko retkestä. Tavoitin pyöräletkan kuitenkin Mäkelänkadulla, jossa ihastelin hetken noin sadan pyöräilijän kaunista menoa. Vaikka en päässytkään itse retkelle, kertyi päivän aikana työmatkakaupunkiajoa 21 km.
Kunnolliset pyöräkaistat vaativat vain maalia ja poliittista tahtoa. Pyöräkaistoja reilusti lisäämällä autokaistojen reunoihin tehtäisiin jo ihmeitä Helsingin kaupunkisuunnittelussa.
Hankin hiljattain Animalian 50-vuotishistoriikin, Tiia Aarnipuun kirjoittaman ja kokoaman kirjan Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa.
Kirjasta löytyy viereisessä kuvassa oleva juliste. ”Minä en voi elää ilman turkkia. Sinä voit!”
Tämä juliste on ollut aikanaan yksi tärkeimpiä oman ympäristö- ja yhteiskuntaherätykseni laukaisijoita. Muistelen nähneeni sen ensimmäisen kerran yläasteella äidinkielen luokan seinällä ja sen jälkeen monessa muussa paikassa. Miten ihmeessä eläimiä saatettiin kohdella niin kaltoin?
Olen istunut viikon Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Monia hyviä asioita on saatu läpi ja monia on jäänyt saavuttamatta. Puoluejohtajista koostunut johtoryhmä on käsitellyt ja sopinut eri ryhmien kiistakysymyksiä. Tällä viikolla neuvottelijoita on ollut toimittajien lisäksi vastassa myös opiskelijat, jotka vaativat opintotukea indeksiin sekä Maan ystävien Polttava Kysymys -kampanjan aktiivit, jotka peräänkuuluttavat kunnianhimoista ilmastolakia. Viesti on ollut selvä: – Opintotuki indeksiin – 40% 2020 Suomi pystyy! Nyt jää vain nähtäväksi, miten ja missä … Lue lisää
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia.
Käytännössä tämä tarkoitti mulla seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.
Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin.
Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Kävimme tänään Uudenmaan liiton hallituksen kokouksessa läpi Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimenpideohjelmaa.
Maakuntaohjelman tavoite on alueellinen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Katsaus osoittaa, että ilmastotyö etenee. Toimet eivät kuitenkaan valitettavasti riitä päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.
Erityisen pahalta tilanne näyttää nielujen ja tieliikenteen osalta. Käytännössä siis hakkuita pitäisi vähentää ja fossiiliautoilusta siirtyä pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen ja vähäpäästöisempiin tapoihin liikkua. Tietullit, ruuhkamaksut tai vastaavat auttaisivat.
Kiinnostavaa on katsoa myös kuntakohtaisia päästöjä asukasta kohti. Pienimmät päästöt ovat Kauniaisissa (2,1 ktCO2e) ja suurimmat Lapinjärvellä (16,3 ktCO2e). Helsingissä päästöt ovat 2,9 ktCO2e, Espoossa 2,4 ktCO2e ja Vantaalla 3,3 ktCO2e. Myös Järvenpää kunnostautuu pienillä asukaskohtaisilla päästöillä (2,3 ktCO2e).
Pitäisikö siis muuttaa Kauniaisiin?
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen.
Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon!
Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana.
Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia).
Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.
Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.
Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!
#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.
Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.
Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.
Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius.
https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra