Keskustavetoista ympäristöpolitiikkaa – Torstai 21.6.2007

Keskustavetoisella ympäristöpolitiikalla alkaa karata mopo käsistä. Sen sijaan, että puhuttaisiin luonnonsuojelusta, pyritään selkeästi nakertamaan nykyistä ympäristölainsäädäntöä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan puuta tulisi kaataa myös suojelualueilta. Hänen mukaansa on harhaoppista kuvitella, että vanhat metsät takaisivat luonnon monimuotoisuuden. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki taas katsoo, että joillakin alueilla on Suomessa liikaa susia. Hänen mukaansa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet tappaa mahdollisia häirikkösusia, jotka eksyvät ihmisten ilmoille. Lisäksi ympäristöministeri uskoo, että susikanta on Suomessa … Lue lisää

Ahvenanmaalla 80 prosenttia sähköstä tuulivoimalla – Tiistai 19.6.2007

Ahvenanmaan maakuntahallituksen talousministeri Lasse Wiklöfin mukaan Ahvenanmaa haluaa nopeasti eroon öljyriippuvuudesta. Tavoitteena on tuottaa maakunnan sähköntarpeesta 80 prosenttia tuulivoimalla 2010-luvulla. Bioenergian osuus lämmityksessä aiotaan nostaa yli 50 prosentin. Hienoa! Voisiko sama tapahtua manner-Suomessa? Jäin illaksi töihi jumiin, joten en ehtinyt pelaamaan aktivisti-pesäpalloa enkä liioin auttamaan Jukkaa ja Elinaa maalaus- ja remonttipuuhissa. Pyöräillessäni kotiin vastaan tuli kaksosten lastenvaunurattaita mukanaan työntävä ja koiraa ulkoiluttava nuori naislenkkeilijä. Pisteet siitä! Illan päätteeksi viimeistelin kolumni-kirjoituksen … Lue lisää

Maanantaina 18.6.2007

Suomen luonnonsuojeluliitto oudoksuu Loviisan kaupungin päättäjien hätiköintiä uutta ydinvoimalaa koskevassa tonttikysymyksessä. Ensin on laadittava valtakunnallinen pitkän ajan ilmastostrategia, vasta sitten päätettävä mahdollisesta lisäydinvoimasta. Koko tiedotteen voi lukea täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/loviisa-tiedote Illan vietimme Pian ja Tepon luona Etelä-Haagassa. Kyseessä oli häälahja, johon kuului intialainen illallinen ja hyvää keskustelua. Pitäisi vierailla useamminkin kavereiden luona ja tietysti pyytää itsekin ihmisiä kylään. Voi kun olisi joskus paremmin aikaa tähän.

Viikonloppu 15.-17.6.2007

Olin alustamassa Helsingin kaupungin tietokeskuksessa pro gradu –työstäni perjantaina. Aineistoni mukaan Suomen ympäristöpolitiikka on muuttunut passiiviseksi. Tämä johtuu lähinnä siitä, että (1) yhteiskunnallista keskustelu ja kestävän kehityksen diskurssia hallitsevat tällä hetkellä puhe talous- ja kilpailukykypolitiikasta, (2) kansainvälisten sitoumusten ja EU:n ympäristöpolitiikan myötä Suomi on menettänyt otettaan tehdä omaa aktiivista ympäristöpolitiikkaa, (3) Suomella on pitkään ollut heikko ympäristöministeri ja (4) aiemmin passiiviset tahot ovat aktivoituneet vastustamaan ympäristöpolitiikan etenemistä (imperiumin vastaisku). Keskustelu … Lue lisää

Pyörällä pääsee – Keskiviikko 13.6.2007

Pidimme palaveria ViSiOssa Anneli Bautersin kanssa liittyen kestävän kehityksen viestintästrategiaan, jota olen tekemässä opintokeskuksille. Paperi olisi tarkoitus saada valmiiksi suurin piirtein elokuun loppuun mennessä. Ruoholahdesta pyöräilin Luonnonsuojeluliiton toimistolle (tällä viikolla olen ollut siellä joka päivä). Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa käsittelimme talousasiat ja vinon pinon lausuntoja. Ideoimme myös erilaisia proaktiivisia keskustelun avauksia tuleville kuukausille ja keskustelimme taannoisesta liittokokouksesta. Päätimme myös muuttaa piirisihteeri Ursula Immosen tittelin toiminnanjohtajaksi. Onneksi olkoon nimityksestä! Tämä viikko … Lue lisää

Pesäpalloa – Tiistai 12.6.2007

Iltapäivällä pyöräilin jälleen kerran Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Tällä kertaa vuorossa oli talousvaliokunnan kokous. Kävimme läpi Suomen Luonto –lehden levikkikehitystä ja markkinointia, liiton talouden tuottotilannetta sekä vuoden 2008 budjetin puitteita. Kotkanpesästä pyöräilin Helsingin keskustaan ja Kiasman kahvilaan. Timo Räikkönen haastatteli minua Työterveyslaitoksen Työn tulevaisuus -tutkimukseen. Hankkeessa halutaan pohtia muun muassa työelämän murroksen ja ympäristön välisiä suhteita. Miten ympäristökriisi ja prekarisaatio liittyvät yhteen? Miten ne vaikuttavat ihmisten elämään? Valitettavasti Criticall Mass –polkupyörämielenosoitus jäi … Lue lisää

Paratiisi tomaattiviljelmillä – Maanantai 11.6.2007

Pyöräilin iltapäivällä Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Ohjelmassa oli viestinnän sekä energia- ja ilmastosektorin välisen yhteistyön parantaminen ja strateginen suunnittelu. Saimme mielestäni aika kivasti selkiyteyttyä käytäntöjä ja viriteltyä uusia ajatuksia. Kotkanpesästä Alppilasta matka jatkui keskustaan ja elokuvateatteri Andorraan. Kyseessä oli Vihreiden järjestämä kutsuvierasnäytös Elina Hirvosen tekemän dokumentin esitykseen. Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa kertoi Espanjan tomaattiviljelmillä työskentelevistä laittomista siirtotyöläisistä. Samassa yhteydessä järjestettiin pienimuotoinen keskustelutilaisuus aiheesta. Dokumentissa tomaattiviljelmillä laittomasti työskentelevä Bakary lähettää 25 … Lue lisää

Kotona kesähelteillä – Viikonloppu 8.-10.6.2007

Kävin perjantaina Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin porukan eli Ursulan, Tapanin ja Erjan kanssa syömässä ravintola Barcelonassa. Teimme analyysia piirin kevään menneestä toiminnasta ja suunnittelimme syksyn linjauksia. Helsingin keskusta on mennyt helteestä ja kesän vietosta jälleen kerran ihan hulluksi. Hauskaa. Lauantain viimeistelin koko päivän kirja-artikkelia ympäristöliikkeen organisoitumisesta. Lisäksi tein esityksen tulevan viikon perjantaita varten Helsingin Tietokskuksen tilaisuuteen. Illalla kävin pitkästä aikaa juoksemassa tutun kymmenen kilometrin lenkin. Matka tuntui yllättävän paljon jaloissa. Juuri kotiin … Lue lisää

Kestävän kehityksen toimikunnan kokous – Torstai 7.6.2007

Kestävän kehityksen toimikunnan uutena puheenjohtajana aloitti työministeri Tarja Cronberg. Jostain syystä pääministeri Matti Vanhanen luovutti puheenjohtajan paikan työministerille. Hiukan harmittavaa keke-toimikunnan arvovallan kannalta. Kokouksen asialistalla oli mm. keskustelu hallitusohjelmasta, uuden aluejaoston perustaminen, toimikunnan tiekartta ja Hollannin kestävän kehityksen vertaisarvioinnin (peer review) kokemukset. Kokouksen parasta antia oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Väyrynen ihmetteli kestävän kehityksen strategian ja toimikunnan painottumista talous- ja sosiaalipoliittisiin kysymyksiin. Väyrysen mielestä olisi keskeistä … Lue lisää

Kuinka pitkään voi elää ilman ruokakaupassa käyntiä? – Keskiviikko 6.6.2007

Annukka on ollut nyt pari viikkoa matkoilla. Päätin kokeilla, kuinka pitkään pystyn elämään ilman ruokakaupassa käyntiä kaapin perukoilta löytyvillä ruuan tähteillä. Toistaiseksi ei ole tarvinnut kaupassa käydä. Uskomatonta, miten paljon kaapeista on löydettävissä erilaista ruokaa. Illalla pidimme kansalaisjärjestöjen kestävän kehityksen hankkeen ohjausryhmän kokouksen. Toimin ohjausryhmän puheenjohtajana. Olemme palkanneet hankkeeseen projektivastaavan, joka oli nyt ensimmäistä kertaa paikalla kokouksessa. Tulemme järjestämään projektin tiimoilta kansalaisjärjestöjen ideariihen, jossa ideoimme uusia visioita ja avauksia kestävän … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.