Torstai 13.3.2008 – Kilpailykyky vai ympäristönsuojelu?

Suomalaiset asettavat ympäristösuojelun kilpailukyvyn edelle – Hallitus lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta Ilmastokysymykset ovat tapetilla torstai-iltana alkaneessa EU:n huippukokouksessa Brysselissä. Jäsenmaat ovat alkaneet varautua komission ilmasto- ja energiapakettia tiukempiin päästövähennystavoitteisiin. Käytännössähän EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, mikäli kansainvälinen sopu päästövähennyksistä syntyy nyt esitetyn 20 prosentin vähennysten sijaan. Suomi hiihtää kuitenkin toiseen suuntaan ja lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta. Raskaan teollisuutensa kilpailukyvystä huolestunut Suomi haluaa, että komission esityksessä annettaisiin helpotuksia … Lue lisää

Keskiviikko 12.3.2008 – Ilmastonmuutoksen torjunta syöksee Suomen tuhoon

Keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi Pellervon taloudellisella tutkimuslaitoksella (PTT) teetetyn arvion päästökaupan kustannuksista (http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=7459). Selvityksen mukaan päästökauppa tuo suomalaiselle teollisuudelle 5-10 miljardin euron lisälaskun. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Selvitys osoittaa teollisuuden romuttuvan ja koko Suomen ajautuvan tuhoon. Arviossa on kuitenkin muutamia heikkouksia. Siinä oletetaan, että muut maat EU:n lisäksi eivät tee yhtään mitään. Läpyskässä oletetaan, että fossiilisten käyttö jatkuu entiseen malliin (uusiutuvien osuutta ei lisätä) ja teollisuus joutuu … Lue lisää

Maanantai 10.3.2008 – valtamedia ja nopeusrajoitukset

Hanna Kalenojan tutkimuksen mukaan nopeusrajoitukset vähentäisivät henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia. Viisi vuotta sitten Tekesin Climtech-ohjelma päätyi kaksi ja puoli kertaa pienempiin vähennyksiin. Toivottavasti alhaisemmat nopeusrajoitukset saadaan pian Suomessakin käyttöön – ainakin kokeilun asteelle. Vihdoin uusi vaihtoehtomedia Suomessa. Suosittelen tutustumaan osoitteessa: http://valtamedia.net/

Viikonloppu 7.-9.3.2008 – Talonvaltausseminaari ja Kuuran kummi

Torstaina ja perjantaina olin Hämeenlinnassa kauniissa Aulangon maisemissa työpaikan suunnittelupäivillä. Perjantaina iltapäivällä olin vetämässä Nuorisotutkimusverkoston seminaaria Talonvaltaus liikkeenä. Kyseessä oli siis allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittaman teoksen julkistusseminaari. Koko julkaisu (Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu?) on luettavissa osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf Seminaari oli oikein onnistunut. Vanhan musiikkisali oli täynnä ihmisiä. Puheenvuorot ja keskustelut olivat värikkäitä, välillä jopa konfliktihakuisia. Selvää kuitenkin oli, että talonvaltaajien tavoite kaupunkitilan haltuunotosta ja autonomisen sosiaalikeskuksen perustamisesta … Lue lisää

Keskiviikko 5.3. – kuvablogi

Ajatusten rekolanojan (http://ajatusten.livejournal.com/) innoittamana tänään on tarjolla kuvablogi. Olkaa hyvä. 5.3. klo 6.38 aamutoimet 5.3. klo 7.19 lähdössä töihin 5.3. klo 8.26 töissä 5.3. klo 9.30 päivän ensimmäinen palaveri 5.3. klo 10.56 teetä palavereiden välissä 5.3. klo 17.22 pyöräilemässä Espoosta Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle 5.3. klo 19.17 Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin palaveri jatkuu 5.3. klo 22.37 hommat kotona jatkuu

Viikonloppu 29.2.-2.3.2008 – hyötysuhde 70,63 prosenttia

Perjantaina osallistuin TEM:n järjestämään seminaariin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ohjauskeinoista. Pidin tilaisuudessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenvuoron. Strategian esittely eduskunnalle siirtyy Pekkarisen ilmoituksen mukaan syksyyn. Esitykseni löytyy tästä: TEM:n seminaarista pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle. Valitettavasti en kuitenkaan ehtinyt talousvaliokunnan kokoukseen. Sen sijaan pidimme palaveria Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa tulevista kuvioista. Suomen kuvalehden haastattelussa Matti Vanhanen ilmoittaa, että tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumisksi rajuja leikkauksia. Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terorismin kansainvälisen politiikan … Lue lisää

Torstai 28.2.2008 – Syöttötariffit tuulivoimalle

Vuotoksen ja Kollajan rakentamisen haitat on moneen kertaan todettu hyötyjä suuremmiksi. Suojeltujen vesistöjen rakentaminen palvelee vain energiateollisuuden etuja. Allasvesivoima on ilmastovaikutuksiltaan huomattavan haitallinen. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat valottivat vesivoiman ajankohtaisista kysymyksistä keskiviikkona 27.2. pidetyssä tiedotustilaisuudessa: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/kollaja/vesivoima Hyviä uutisia. Energiapolitiikasta vastaava ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ilmoitti torstaina, että hän pitää tuulivoiman syöttötariffien käyttöönottoa todennäköisenä. Pekkarisen mukaan ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa on kaavailtu noin 2 000 megawatin lisäystä tuulivoimakapasiteettiin. Käytännössä potentiiali olisi kuitenkin ainakin … Lue lisää

Tiistai 26.2.2008 – Vesivoimaa ja Turvetta lisää?

Pekkarisen vesivoima- ja turvepuheet ovat saaneet koomisia piirteitä. Ohessa muutamia kommentteja Vuotokseen, Kollajaan ja turpeen energiakäyttöön. EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä. Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä alle kaksi promillea Suomen energiasta, puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. Altaita vastaava määrä säätövoimaa voidaan saada biokaasulla. Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, … Lue lisää

Viikonloppu 22.-24.2.2008 – Vaadi ilmastolakia!

Takana on hyvä viikko. Niin hyvä, että en ole huomannut blogianikaan päivittää. Tässä kuitenkin pikayhteenveto. Maanantaina julkistetiin vihdoin Nuorisotukimusseurassa mun ja Mikko Salasuon toimittama teos Talonvaltaus liikkeenä – Miksi squat ei antaudu? Julkaisu on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf Tiistaina julkistettiin lumiukkotempauksen yhteydessä (http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=971&kid=0) Polttava kysymys -kampanja. Tarkoituksena on saada Suomeen ilmastolaki viiden prosentin vuosittaisista päästövähennyksistä. Lisätietoja osoitteessa: http://www.polttavakysymys.fi/. Keskiviikkona olin vetämässä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin (http://www.sll.fi/uusimaa) ympäristötoimintaryhmän kokousta. Kävimme läpi piirin energia- … Lue lisää

Komission ilmasto- ja energiapaketti: Keep it Cool

Alla oleva kolumni/puheenvuoro julkaistiin kuluneella viikolla ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä. — Komission ilmasto- ja energiapaketti: Keep it Cool Rakennamme räntä-vesisateessa lumiveistoksia Helsingin Lasipalatsin aukiolla. Kyseessä on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Haaga-Helian opiskelijoiden järjestämä ilmastotempauspäivä. Ilmastonmuutos ei näy tuona tammikuun lopun iltapäivänä ainoastaan säässä ja kaupungin katukuvassa, vaan myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tilaisuudessa pitämässä puheessa. Hyvä niin. Viikkoa aikaisemmin Euroopan komissio julkaisi ilmasto- ja energiapaketin, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, … Lue lisää

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa