Vinkki ministeri Pekkariselle

Ministeri Pekkarinen pitää YLE:n uutisessa EU:n tavoitetta vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 haastavana. Pekkarisen mukaan 30 prosentin päästövähennystavoite tarkoittaa jo todella merkittäviä veronkorotuksia eikä sitä kovempiin päästövähennyksiin voida mennä. Vinkki ministeri Pekkariselle. Kaikkein tehokkainta olisi vähentää päästöjä sitoutumalla EU:n tavoitteeseen parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä sekä luopumalla turpeen energiakäytöstä ja korvata se bioenergialla. Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia. Näin helppoa … Lue lisää

Vapaus valita toisin Helsingin Kulttuuritalolla La 13.6. klo 10.

Aamupäivällä olin Säätytalolla energiatehokkuustoimikunnan mietinnön luovutustilaisuudessa. Mitä kysyin ministeri Pekkariselta? Lisää aiheesta voi lukea ilmastoblogista. Iltapäivällä osallistuin eduskunnassa Vapaus valita toisin -foorumin lehdistötilaisuuteen yhdessä Erkki Tuomiojan, Arja Alhon, Outi Ojalan, Outi Alanko-Kahiluodon, Eero Yrjö-Koskinen ja Mikko Saulin kanssa. Nykypolitiikkaan pitää saada muutos. Ilmastokriisin ja kiihtyvän sukupuuttoaallon taustalla oleva mielipuolinen luonnonvarojen kulutus on saatava pysähtymään. Tarvitaan perustuloa, ilmastolakia, henkilökohtaisia päästökiintiöitä, hiilidioksidi- ja energiaveroja sekä paljon muuta. Näistä ja muista aiheista keskustellaan … Lue lisää

Ympäristö ja ilmasto hävisi/voitti eurovaaleissa?

Ympäristön ja ilmaston kannalta europarlamenttiin valittiin kolme aktiivista ja huippuhyvää henkilöä: Satu Hassi, Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen. Tämä on selvästi enemmän kuin viime eurovaaleissa, jolloin vain yksi ympäristöprofiilin ehdokas (Satu Hassi) pääsi läpi. Tyydyttävää tai neutraalia ympäristöpolitiikkaa tulevat todennäköisesti ajamaan parlamentissa seuraavat henkilöt: Mitro Repo, Timo Soini, Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Riikka Manner ja Carl Haglund. Aika kuitenkin näyttää, millaisia profiileja kukin näistä ottaa. Ympäristölle vihamielistä politiikkaa taas todennäköisesti … Lue lisää

Arjen onnellisuuden elementit

Lauantaina oli lomaa. Edistimme Annukan kanssa omaa onnellisuuttamme seuraavalla tavalla: – Nukuimme aamulla ilman herätyskelloa, nautimme toistemme seurasta aamupalalla – Kävimme hankkimassa Heluna Fashionista uudet vegaanikengät. – Kävimme Kauppatorin kauppahallin Vegetaarissa syömässä Kaarinan ihanaa itse tehtyä vegaaniruokaa. – Kävimme kävelemässä ja relailemassa Suomenlinnassa – Istuimme Kalliossa Ravintola Rytmissä. – Sekä tietysti keskustelimme, kirjoitimme, luimme ja pyöräilimme paljon.

Suomi vastustaa halonien kieltämistä poikkeustapauksissa

Aloitin päivän EU-asioiden komitean  ympäristöjaoston laajan kokoonpanon kokouksella ympäristöministeriössä. Oli surullista kuunnella Suomen kannanmuodostusta EU:n ympäristöpolitiikan suhteen. Tässä pari esimerkkiä. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisääkin. (1) Suomi vastustaa johdonmukaisesti Montrealin pöytäkirjaan perustuvaa EU-komission luonnostelemaa asetusta otsonia heikentävien aineiden käytöstä luopumiseksi nykyisissä poikkeustapauksissa. Komission esityksen mukaan sallitun käytön takarajaksi olisi tulossa vuodet 2011-2020 ja joiltakin osin peräti vuosi 2030. Tämä ei kuitenkaan Suomelle riitä, koska puolustuvoimien Hornetit ja tulevat helikopterit … Lue lisää

Nuorten osallisuuden vahvistaminen: Perustulo, asevelvollisuudesta luopuminen ja äänestysikärajan laskeminen

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokous järjestettiin Königstedtin kartanossa. Paikalla oli mm. ministeri Kataisen erityisavustaja Sirkku Linna kertomassa VM:n verotyöryhmän edistymisestä yleishyödyllisen järjestöjen verotukseen liittyen. Lisäksi keskustelimme nuorten osallisuuden vahvistamisesta. Itse nostin esille neljä parannusehdotusta työryhmän KANE:lle tekemään taustamuistioon. (1) Nuorten osallisuutta tulee tarkastella mm. sosiaalisen vahvistamisen ja yhteiskunnassa kiinni pysymisen näkökulmasta. Tämä korostuu erityisesti talouskriisin ja nousevan nuorisotyöttömyyden aikana. Esimerkiksi perustulo voisi tarjota nuorille eväitä osallistua paremmin yhteiskunnalliseen toimintaan ja kansalaisjärjestöjen … Lue lisää

Martti, sinun aikasi meni jo

Aamupäivällä olin kuuntelemassa Tieteiden talolla ViSiOn järjestämää Green New Deal -keskustelua.  Muun muassa Oras Tynkkynen, Osmo Soininvaara, Satu Hassi ja Erkki Kalmari käyttivät huippuhyvät puheenvuorot. Päivällä annoin Helsingin Sanomille haastattelun kaupungin suunnitelmista vapauttaa vähäpäästöiset autot parkkimaksuista. Sinänsä kannatettava ajatus, kunhan puolen miljoonan euron vaje katetaan nostamalla muita parkkimaksuja eikä kaatamalla subventiota kaikkien kaupunkilaisten niskaan. Iltapäivällä olin puhumassa ilmastonmuutoksen haasteista ja mahdollisuuksista Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja kansanedustaja Sanna Lauslahden järjestämässä Hiilineutraalista teknologiasta … Lue lisää

Kestävää kehitystä ilman talouskasvua

Istuin aamupäivällä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Kokouksen aiheena oli tällä kertaa kestävä talous. Ympäristöministeriön kokouksesta lähettämä tiedote löytyy täältä: Kestävä talous vaatii työurien pidentämistä ja ympäristöinnovaatioiden toteuttamista. Valtiovarainministeriön alivaltiosiheeri Martti Hetemäki näki puheenvuorossaan yhtenä talouden keskeisenä haasteena työurien pidentämisen. Kysyin, onko valtiovarainministeriössä pohdittu asevelvollisuudesta luopumista. Kuulemma toistaiseksi ei ole, mutta kaikki ajatukset otetaan ilolla vastaan. Kokouksessa kaikkein inspiroivimman puheenvuoron käyttivät tutkijat Jarna Pasanen ja Marko Ulvila. Heidän mukaan ylikuluttavan luokan … Lue lisää

Pidot Sofiassa – hyvä elämä

Vietin koko päivän kulttuurikeskus Sofiassa Vuosaaren Kallvikissa. Keskustelimme vapaamuotoisesti valikoituneen porukan kanssa Pidot tornissa -hengessä hyvinvoinnista. Inspiroivaa. Tästä kuulette kuitenkin varmasti myöhemmin. Pyöräilyä Vuosaareen ja takaisin tuli yhteensä 32 km. Session jälkeen jäin vielä miettimään hyvää elämää. Kirjoitin siitä http://www.kulutus.fi -blogiin: Hyvä elämä – Mitä väliä omilla kulutustottumuksilla? Jollain kierolla tavalla samaa teemaa sivuaa myös http://www.sivistys.net -sivuille antamaani penaali haastattelu: Penaali paljastaa persoonan.

Toukokuun tilastot

Kesä on alkanut virallisesti. Toukokuun saldon voi kiteyttää numeroilla vaikka näin: – Haastattelut (televisio, radio, lehdet): 15 kpl – Puhetilaisuudet: 20 kpl – Kirjoitukset/lausunnot/tiedotteet: 16 kpl – Blogikirjoitukset: 34 kpl – Kokoukset: 34 kpl – Matkat: Joensuu, Tampere, Turku, Hyvinkää Paljon kiinnostavampaa tilastotietoa on kuitenkin nähtävissä täältä. Onneksi polkupyöriä tuotetaan maailmassa sentään selvästi enemmän kuin autoja. Entä kuka julistaa sodan yksityisautoilua vastaan? Tänä vuonna liikenneonnettomuuksissa on kuollut jo yli 524 … Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin