Vihreän teorian ja ekologisen modernisaation tuho

Launtaina lueskelin Ilmo Massan toimittamaa artikkelikokoelmaa Vihreä teoria – ympäristö yhteiskuntateorioissa. Pääsin kirjassa vasta puoliväliin, mutta voin jo tässä vaiheessa suositella teosta lämpimästi kaikille ympäristösosiologian teoriakeskustelusta kiinnostuneille.

Erityisesti jäin pohtimaan ekomodernisaatioteorioiden suosioita ympäristöpolitiikassa. Massa tuo hyvin johdantoartikkelissa esille, kuinka modernisaation yleistettävyys kehitysmallina joutui nopeasti kriisiin ja on hylätty yhteiskuntateoriana. Erityisesti tässä valossa on syytä ihmetellä, miksi modernisaatioteorian suosio kuitenkin jatkuu ympäristöteorioissa kun yhteiskuntatieteissa se on yleisesti hylätty.

Puheet ekomodernisaatioista ja kestävästä kehityksestä ovat höttöä, jonka myötä yhteiskunta muuttuu jatkuvasti vähemmän ympäristöystävälliseksi. Timo Järvikoski tuokin omassa artikkelissaan esille sen, että ekologinen modernisaatio uusintaa tuotannon oravanpyörää, joka johtaa helposti Jevonsin paradoksiin (rebound-ilmiö).

Hommaa eivät kuitenkaan ratkaise yksilötkään. Esimerkiksi kuluttajat voivat valita vain tuotteiden välillä, mutta eivät voi juurikaan vaikuttaa itse tuotteiden tarjontaan. Päätökset tuotteista tehdään ennen kuluttajien valintoja. Lisäksi on turha kuvitella, että arvoista tai kulttuuriperimästä seuraisi tekoja. Kari Väyrynen pohtiikin omassa artikkelissaan osuvasti sitä, että kun kiinalaiset ja intialaiset eivät ole valinneet buddhalaista tai taolaista talousetiikkaa, on vaikea kulutella, että he kääntyisivät tulevaisuudessa kohti ekologista askeesia. Ulrich Beckin mukaan etiikan merkitystä ympäristökriisiin voidaan verrata siihen, että käytetään polkupyörän jarruja jumbojetissä.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina vieraskynäkirjoitukseni kansalaisvaikuttamiseen liittyen. Kirjoitus on luettavissa tästä: Vaikuttaminen siirtyy kabineteista kaduille, verkkoon ja julkisuuteen.

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon