Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Siksi päätin kokeilla valokuvablogia. Ohessa elokuun 10. päivä 2011 valokuvina.
Päivä kuvina
Leo Stranius
”Mikä tämä Punainen kirja on ja mihin ne väitteet perustuvat”
Maa- ja metsätalousministeriö päättää Suomessa suurpetojen, kuten susien ja karhujen kaatoluvista.
Voisi kuvitella, että ministeriössä silloin tiedetään eri lajien uhanalaisuustilanne. Tai ainakin osataan etsiä kyseistä tietoa.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää.
Lapin Kansassa ja Kainuun Sanomissa 5.8.2011 julkaistussa uutisessa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen toteaa seuraavaa:
”Täällä maa- ja metsätalousministeriössä on ihmetelty, että mikä tämä Punainen kirja on ja mihin ne väitteet perustuvat”
Criticall Mass – Kriittinen pyöräretki
Tänään (9.8.) ajettiin Helsingin Polkupyöräilijöiden ja Helsingin Maan ystävien järjestämä Kriittinen pyöräretki.
Mielenosoitus kulkee niillä Helsingin katuosuuksilla, joilla pyöräliikenne on jätetty autoliikenteen varjoon.
Itse jäin kuhnimaan Luonto-Liiton toimistolle ja myöhästyin koko retkestä. Tavoitin pyöräletkan kuitenkin Mäkelänkadulla, jossa ihastelin hetken noin sadan pyöräilijän kaunista menoa. Vaikka en päässytkään itse retkelle, kertyi päivän aikana työmatkakaupunkiajoa 21 km.
Kunnolliset pyöräkaistat vaativat vain maalia ja poliittista tahtoa. Pyöräkaistoja reilusti lisäämällä autokaistojen reunoihin tehtäisiin jo ihmeitä Helsingin kaupunkisuunnittelussa.
Ekoisi – Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Olen ollut yllättynyt, miten helposti tietoa ja käytännön neuvoja sekä konkreettista apua on ollut tarjolla pohtiessani vanhemmuuden ekologisia näkökulmia.
Pienen lapsen luonnonvarojen kulutukseen pätee samat seikat kuin vanhempiinkin. Olennaista on, kuinka paljon lasta varten joudutaan hankkimaan uusia asuinneliöitä, miten häntä kuljetetaan paikasta toiseen, mitä hän syö, ja millaisia uusia tavaroita joudutaan hankkimaan.
Tähän asti ekovanhemmuuteen valmistautuminen on ollut helppoa. Uusia neliöitä emme ole joutuneet hankkimaan, vaikka kotonamme tuleekin olemaan vain puolet siitä pinta-alasta henkeä kohden, joka suomalaisilla on keskimäärin käytössään.
Viikkopäiväkirja 31 (1.-7.8.2011)
Viikkopäiväkirja palaa kesätauolta.
Sunnuntaisin julkaistavan avoimen päiväkirjan tavoitteena on tehdä läpinäkyväksi se, mitä Luonto-Liiton pääsihteeri käytännössä tekee, millaisissa tilaisuuksissa vierailee ja ketä tapaa sekä tuoda kaikkien nähtäville myös se, millaista voi olla onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen elämä.
Ohessa siis kuluneen viikon menot ja fiilikset.
Työmatkalla Karhonsaaressa
Vierailin torstaina (4.8.) Luonto-Liiton kesäpäivillä Kuopion Karhonsaaressa. Reissu oli työmatka, mutta toimi samalla pienenä lomana.
Matka Helsingistä Kuopioon taittui ekologisesti junalla.
Valitettavasti VR:n takia polkupyörän kuljettaminen junassa ei ollut mahdollista. Olisin kovin mielelläni polkenut noin 30 kilometrin matkan Kuopiosta Karhonsaareen. Nyt jouduin turvautumaan epäekologiseen autokyytiin. Loppumatka itse saareen kuljettiin kuitenkin soutuveneellä ilman fossiilienergiaa.
Vaihtelu virkistää
Yritän ottaa tavaksi pyöräillä työmatkat aina hiukan eri reittiä pitkin.
Tämä on hyvä tapa rikkoa rutiineja ja tutustua uusiin maisemiin. Näin elämänlaatu paranee ja samalla kertyy myös hiukan ylimääräisiä kilometrejä.
Miksi rutiinien rikkominen ja ylimääräiset kilometrit ovat hyvä asia?
1. Rutiinien rikkominen edistää oppimista ja onnellisuutta. Meillä on tapana tehdä asiat siten kuin olemme tehneet ne aina ennenkin. Tämä tekee asioista helppoja. Kun asiat ovat helppoja, ei meidän tarvitse pinnistellä selvitäksemme. Tämä estää samalla uuden oppimisen. Oppiminen taas lisää onnellisuutta.
Kerrostaloyhteisöllisyyttä Helsingin Käpylässä
Ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän päätteeksi pyöräilin kotiin Käpylään Kallion ja Vegemestan kautta.
Kotipihalle saapuessani yläkerran naapurit Jukka ja Pii olivat pihalla. Kysyin heiltä isyysrahan hakemisesta.
Parvekkeella Vegan Schnitzeleitä Annukan kanssa nauttiessamme vaihdoimme kuulumisia pihalle olleen Jukan kanssa. Yläkerran parvekkeelta kummilapsemme Kuura höpötteli meille parvekekasveja kastellessaan. Elina taas kysyi, haluaisimmeko chiliä.
Ekoisi – Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Olen joutunut useaan otteeseen tilanteeseen, jossa viimeisimmillään raskaana olevalle puolisolleni on lähes väkisin tarjottu autokyytiä siitä syystä, että hän ei varmasti enää tässä vaiheessa jaksa kävellä, pyöräillä tai kulkea julkisilla.
Useimmat haluavat olla tietysti vain kohteliaita ja tukea puolisoani. On hienoa, että ihmiset ovat niin huomaavaisia.
Minusta hyvä tarkoitus kääntyy kuitenkin helposti päälaelleen. Ohessa neljä syytä sille, miksi ajattelen näin.
Teppo Eskelinen: Kehityksen loppu
Kesällä on ollut aikaa lukea hyviä kirjoja. Luin jo alkukesästä filosofi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Teppo Eskelisen Kehityksen loppu -pamfletin.
Tässä makupaloja erinomaisesta teoksesta.
Eskelinen pohtii teoksessaan kehitystä kolmesta näkökulmasta: Mitä kehitys oli, mitä kehitykselle tapahtui ja mitä kehityksen jälkeen.
Haastava aihe. Suoria vastauksia ei olekaan luvassa, mutta filosofian perimmäinen tehtävä onkin hyvien kysymysten esittäminen.
Kehitys on yhteiskunnallinen malli, jonka kuka tahansa voi määritellä miten tahansa. Näin ollen kehitystä pidetään aina automaattisesti toivottavana ja sen arvostelu tuntuu järjettömältä, kirjoittaa Eskelinen.
