Kuinka paljon urbaani avanto eli kylmät suihkut säästää energiaa?

Elokuun kokeilu: Urbaani avanto eli kylmät suihkut

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Elokuussa kokeilin energiansäästöhengessä urbaania avantoa eli kylmiä suihkuja. Miten vaikuttavasta energiansäästötoimesta on kyse? Seuraavassa tarkemmin.

Urbaani avanto eli kylmä suihku tekee hyvinvoinnille hyvää!

Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä Euroopan ja Suomen pyristellessä irti Putinin fossiilihalauksesta, on energiansäästökeskustelu noussut ihan uudelle tasolle.

Kävin sopivasti elokuun alussa myös MTV:n Uutisaamussa keskustelemassa energiansäästöstä. Yksittäisten ihmisten lämmitys-, liikkumis- ja kulutusvalintojen ohella ratkaisevaa tulevissa energiatalkoissa on myös teollisuuden energiankäyttö ja se, miten poliittiset päätökset tukevat yritysten ja ihmisten toimia.

Toki ennen aamun keskustelua kävin urbaanissa avannossa eli 30 sekunnin kylmässä suihkussa. Siinä kyse oli kuitenkin enemmän hyvinvoinnista kuin energiansäästöstä.

Mikäli halutaan kuitenkin säästää energiaa suihkujen avulla, on muuttujia kolme:

  • Kuinka usein käy suihkussa?
  • Kuinka pitkään on suihkussa?
  • Kuinka lämmintä suihkun vesi on?

Elokuussa kävin suihkussa yhteensä 10 kertaa. Käytännössä siis 2-3 kertaa viikossa. Todettakoon, että liikun ja hikoilen päivittäin. Tämä ei silti tarkoita, että suihkussa pitäisi käydä päivittäin. Pääasiassa vettä ja suolaa sisältävä hiki kun ei itsessään haise. Täällä hyvä artikkeli aiheesta: Tiesitkö, ettei hiki haise? Lue 10 faktaa!

Suihkuni kestää keskimäärin 1-2 minuuttia ja suihkupää kuluttaa minuutissa 9 litraa vettä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 135 litran vesimäärää kuukaudessa. Shampoota, hoitoaineita tai saippuaa en suihkussa käytä. Pelkkä vesi riittää hyvin.

Mikäli kävisin joka päivä suihkussa, kuluisi vettä noin 420 litraa. Mikäli suihkuni kesto olisi esimerkiksi 5 minuuttia ja kävisin joka päivä suihkussa, kuluisi vettä kuukaudessa suihkuihin jo 1395 litraa.

Kuinka paljon tämä sitten säästää energiaa?

Kuukauden suihkujen vedenkulutukseni on 135 litraa eli 0,135 kuutiometriä. Motivan mukaan vesikuution lämmittämiseen kuluu energiaa 58 kWh. Arvio perustuu 50 asteen lämpötilaeroon. Suihkussa käydessä ero ei ehkä ole käytännössä näin suuri. Lasketaan kuitenkin tämän mukaan, kun muutakaan arviota ei ole.

Käytännössä kuukauden suihkuni eli 135 litraa tai 0,135 kuutiometriä kuluttaa energiaa siis 7,83 kWh. Vuodessa tämä on 93,96 kWh. Tuon verran energiaa siis säästyy kuukaudessa tai vuodessa, kun käännän hanan lämpimästä kylmälle.

Helenin mukaan 2 minuutin suihku kuluttaa energiaa yhden kWh:n. Näin laskettuna kuukauden suihkutteluni (15 min) kuluttaa yhteensä 7,5 kWh energiaa. Aika lähelle päästään tälläkin arviolla verrattuna tuohon todelliseen laskelmaani.

Mikäli kävisin päivittäin 5 minuutin lämpimässä suihkussa, kuluisi energiaa kuukaudessa 80,91 kWh ja vuodessa 970,92 kWh.

Onko tämä paljon vai vähän? Yleisesti ajatellaan, että kerrostalossa asuvan henkilön sähkönkulutus on noin 1500 kWh vuodessa ja kahden henkilön kulutus 2500 kWh. Meillä nelihenkisen perheen sähkönkulutus viime vuonna oli yhteensä 2250 kWh eli noin 562,5 kWh/henkilö.

Vaikka käyn vain muutaman kerran viikossa suihkussa ja käyn siellä nopeasti, vastaisi lämpimät suihkut noin 14 prosenttia koko vuoden sähkönkulutuksestani. Se on yllättävän paljon.

Tämän perusteella voi sanoa, että lämmin suihku ja lämpimän veden käyttö todella kuluttaa paljon energiaa ja on erittäin tehokas keino vähentää yksilön näkökulmasta energiankulutusta ja sitä kautta riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta.

Sen ohella kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa energiasta kuluu Suomessa teollisuudessa. Ei hommaa siis kylmillä suihkuilla ratkaista vaan elinkeinoelämän ja teollisuuden toimilla.

Olkoonkin, että yksilön kannalta urbaanissa avannossa eli kylmissä suihkuissa on paljon terveyshyötyjä.

Tässä esimerkiksi Suomen Ladun sivuilta poimittua tutkittua tietoa kylmän veden vaikutuksista:

  • tuottaa mielihyvää, kun aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia
  • parantaa unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia
  • parantaa vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu
  • parantaa stressinsietoa ja tehostaa lihasten palautumista (kortisoli)
  • elimistö polttaa tehokkaammin rasvoja
  • lievittää reuman ja astman oireita, kun aivolisäkkeestä vapautuu ACTH-hormonia
  • helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia lisäämällä paikallisverenkiertoa
  • vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa
  • laskee perusverenpainetta, jos käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli 3 kk ajan

Kylmät suihkut eli urbaani avanto tekee siis hyvää ilmastolle, taloudelle ja kukkarolle sekä rauhalle ja omalle hyvinvoinnille.

Ohessa aikaisemmat kokeilut:

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.