Kuinka paljon urbaani avanto eli kylmät suihkut säästää energiaa?

Elokuun kokeilu: Urbaani avanto eli kylmät suihkut

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Elokuussa kokeilin energiansäästöhengessä urbaania avantoa eli kylmiä suihkuja. Miten vaikuttavasta energiansäästötoimesta on kyse? Seuraavassa tarkemmin.

Urbaani avanto eli kylmä suihku tekee hyvinvoinnille hyvää!

Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä Euroopan ja Suomen pyristellessä irti Putinin fossiilihalauksesta, on energiansäästökeskustelu noussut ihan uudelle tasolle.

Kävin sopivasti elokuun alussa myös MTV:n Uutisaamussa keskustelemassa energiansäästöstä. Yksittäisten ihmisten lämmitys-, liikkumis- ja kulutusvalintojen ohella ratkaisevaa tulevissa energiatalkoissa on myös teollisuuden energiankäyttö ja se, miten poliittiset päätökset tukevat yritysten ja ihmisten toimia.

Toki ennen aamun keskustelua kävin urbaanissa avannossa eli 30 sekunnin kylmässä suihkussa. Siinä kyse oli kuitenkin enemmän hyvinvoinnista kuin energiansäästöstä.

Mikäli halutaan kuitenkin säästää energiaa suihkujen avulla, on muuttujia kolme:

  • Kuinka usein käy suihkussa?
  • Kuinka pitkään on suihkussa?
  • Kuinka lämmintä suihkun vesi on?

Elokuussa kävin suihkussa yhteensä 10 kertaa. Käytännössä siis 2-3 kertaa viikossa. Todettakoon, että liikun ja hikoilen päivittäin. Tämä ei silti tarkoita, että suihkussa pitäisi käydä päivittäin. Pääasiassa vettä ja suolaa sisältävä hiki kun ei itsessään haise. Täällä hyvä artikkeli aiheesta: Tiesitkö, ettei hiki haise? Lue 10 faktaa!

Suihkuni kestää keskimäärin 1-2 minuuttia ja suihkupää kuluttaa minuutissa 9 litraa vettä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 135 litran vesimäärää kuukaudessa. Shampoota, hoitoaineita tai saippuaa en suihkussa käytä. Pelkkä vesi riittää hyvin.

Mikäli kävisin joka päivä suihkussa, kuluisi vettä noin 420 litraa. Mikäli suihkuni kesto olisi esimerkiksi 5 minuuttia ja kävisin joka päivä suihkussa, kuluisi vettä kuukaudessa suihkuihin jo 1395 litraa.

Kuinka paljon tämä sitten säästää energiaa?

Kuukauden suihkujen vedenkulutukseni on 135 litraa eli 0,135 kuutiometriä. Motivan mukaan vesikuution lämmittämiseen kuluu energiaa 58 kWh. Arvio perustuu 50 asteen lämpötilaeroon. Suihkussa käydessä ero ei ehkä ole käytännössä näin suuri. Lasketaan kuitenkin tämän mukaan, kun muutakaan arviota ei ole.

Käytännössä kuukauden suihkuni eli 135 litraa tai 0,135 kuutiometriä kuluttaa energiaa siis 7,83 kWh. Vuodessa tämä on 93,96 kWh. Tuon verran energiaa siis säästyy kuukaudessa tai vuodessa, kun käännän hanan lämpimästä kylmälle.

Helenin mukaan 2 minuutin suihku kuluttaa energiaa yhden kWh:n. Näin laskettuna kuukauden suihkutteluni (15 min) kuluttaa yhteensä 7,5 kWh energiaa. Aika lähelle päästään tälläkin arviolla verrattuna tuohon todelliseen laskelmaani.

Mikäli kävisin päivittäin 5 minuutin lämpimässä suihkussa, kuluisi energiaa kuukaudessa 80,91 kWh ja vuodessa 970,92 kWh.

Onko tämä paljon vai vähän? Yleisesti ajatellaan, että kerrostalossa asuvan henkilön sähkönkulutus on noin 1500 kWh vuodessa ja kahden henkilön kulutus 2500 kWh. Meillä nelihenkisen perheen sähkönkulutus viime vuonna oli yhteensä 2250 kWh eli noin 562,5 kWh/henkilö.

Vaikka käyn vain muutaman kerran viikossa suihkussa ja käyn siellä nopeasti, vastaisi lämpimät suihkut noin 14 prosenttia koko vuoden sähkönkulutuksestani. Se on yllättävän paljon.

Tämän perusteella voi sanoa, että lämmin suihku ja lämpimän veden käyttö todella kuluttaa paljon energiaa ja on erittäin tehokas keino vähentää yksilön näkökulmasta energiankulutusta ja sitä kautta riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta.

Sen ohella kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa energiasta kuluu Suomessa teollisuudessa. Ei hommaa siis kylmillä suihkuilla ratkaista vaan elinkeinoelämän ja teollisuuden toimilla.

Olkoonkin, että yksilön kannalta urbaanissa avannossa eli kylmissä suihkuissa on paljon terveyshyötyjä.

Tässä esimerkiksi Suomen Ladun sivuilta poimittua tutkittua tietoa kylmän veden vaikutuksista:

  • tuottaa mielihyvää, kun aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia
  • parantaa unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia
  • parantaa vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu
  • parantaa stressinsietoa ja tehostaa lihasten palautumista (kortisoli)
  • elimistö polttaa tehokkaammin rasvoja
  • lievittää reuman ja astman oireita, kun aivolisäkkeestä vapautuu ACTH-hormonia
  • helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia lisäämällä paikallisverenkiertoa
  • vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa
  • laskee perusverenpainetta, jos käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli 3 kk ajan

Kylmät suihkut eli urbaani avanto tekee siis hyvää ilmastolle, taloudelle ja kukkarolle sekä rauhalle ja omalle hyvinvoinnille.

Ohessa aikaisemmat kokeilut:

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin