Maaliskuun kokeilu: Voiko kirjan kirjoittaa kuukaudessa?

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Maaliskuussa kokeilin miltä tuntuu lopettaa uutisten seuraaminen ja mitä tuosta säästyneellä ajalla voi tehdä.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla, seurasin ja luin monien muiden tavoin uutisia aika paljon.

Katsoin ruutuaikasovelluksestani helmikuun viimeisellä viikolla, että olin seurannut uutisia keskimäärin 126 minuuttia joka päivä. Yhteensä viikon aikana siis noin 15 tuntia. Kaksi kokonaista työpäivää doomskrollausta. Helmikuussa koko kuukauden osalta uutisten seurantaan kului aikaa keskimäärin tunti päivässä.

Tilanne ahdisti kahdestakin syystä. Ensinnäkin huonoista uutisista tulee huono olo. Varsinkin kun omat vaikutusmahdollisuudet tilanteeseen ovat rahan lahjoittamista lukuunottamatta aika rajalliset. Toisekseen uutisten seuraaminen ahdisti siitä näkökulmasta, että siihen kului paljon aikaa ja muut hommat jäivät vähemmälle. Mietin, mitä voisin tehdä, jos minulla olisi tunti enemmän aikaa päivässä. Voisinko kirjoittaa tuossa ajassa vaikka kirjan?

Ajattelin, että maaliskuu ja nykyinen maailmantilanne on haastavin mahdollinen ajankohta rajoittaa omaa uutisten seuraamista radikaalisti. Siispä kokeilemaan!

Rajasin maaliskuun ensimmäisellä viikolla uutisten katsomisen ensin kahteen kertaan päivässä ja loppuviikosta muutamaan minuuttiin päivässä.

Maaliskuun ensimmäisen viikon aikana seurasin uutisia keskimäärin 11 minuuttia päivässä. Toisella viikolla enää keskimäärin 2 minuuttia päivittäin. Lopulta koko kuukauden aikana käytin aikaa uutisten seuraamiseen keskimäärin noin 5 minuuttia päivässä eli yhteensä noin 2,5 tuntia.

Ihan kokonaan en siis uutisista irtautunut. Muutaman kerran katsoin uutisvirtaa vahingossa ja muutaman kerran halusin katsoa jonkun uutisen tai jutun ihan tietoisesti. Umpiossa arkea ei toki tarvinnut viettää. Ihmisten kohtaamisissa kuuli usein viimeisimmät tapahtumat. Lisäksi jatkoin sosiaalisen median käyttöä, jota kautta silmille vyöryi väkisinkin päivittäin erilaisia uutisotsikoita.

Ahdistus kuitenkin väheni ja minulla on ollut viikottain noin 14 tuntia enemmän aikaa tehdä merkityksellisiä asioita.

Mitä sitten olen tehnyt? Päätin alkaa kirjoittaa kirjaa.

Otin tavoitteeksi kirjoittaa ja tuottaa tekstiä joka päivä 666 sanan verran. Mikäli jatkaisin tätä tahtia 30 päivän ajan, saisin kasaan tekstiä noin 20 000 sanan verran. Tämä on suunnilleen se määrä sanoja, joita on viimeisimmässä kirjassani Tehokkuuden taika.

Oheisessa kaaviossa näkyy se, miten kirjoittaminen eteni suhteessa tavoitteeseen ja kuinka paljon edistyin eri päivinä.

Idean kirjan kirjoittamisesta kuukaudessa ja ylipäätään 30 päivän kokeiluista sain kauan aikaa sitten Matt Cuttsin TED-videosta Try something new for 30 days. Tämän lisäksi mielessäni oli Enid Blyton. Hän kirjoitti 40 vuoden uransa aikana yhteensä 600 kirjaa. Käytännössä siis 15 kirjaa vuodessa. Joka vuosi. 40 vuoden ajan.

Kirjani ei toki ole valmis. Ei lähimainkaan. Kysessä on raakatekstiä, joka vaatii vielä paljon muokkaamista ja hiomista. Puolustuksekseni täytyy kuitenkin sanoa, että en kirjoittanut työkseni tai kokopäiväisesti, kuten Blyton. kirjoitin päivittäin oman työni, useiden luottamustehtävien, liikuntaharrastusten ja lapsiperhearjen keskellä samalla kun luin tai kuuntelin muiden kirjoja keskimäärin yhden joka päivä. Lähinnä kirjoitin sillä ajalla, joka säästyi doomskrollauksesta. Hyödynsin paljon myös jo aiemmin kirjoittamaani.

Kun joskus aikanaan muistellaan sitä, mitä tehtiin tai missä oltiin silloin kun Venäjä hyökäksi Ukrainaan voin sanoa, että en lukenut uutisia juuri lainkaan vaan kirjoitin kirjan.

Ohessa aikaisemmat kokeilut:

3 kommenttia artikkeliin ”Maaliskuun kokeilu: Voiko kirjan kirjoittaa kuukaudessa?”

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.