10 asiaa luonnon monimuotoisuudesta

Potsdam-instituutti julkaisi 25.3.2022 hyvän listan siitä, mitä meidän kannattaisi erityisesti huomioida tai muistaa biodiversiteetistä.

Kuva: © pixabay.com · Atlantios / Potsdam Institute

Tässä muutama poiminta tai nosto raportista:

1. Pidetään huolta hiilinieluista. Maan ja merien ekosysteemit ovat toistaiseksi sitoneet noin 55 prosenttia ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näiden ekosysteemien tuhoaminen vapauttaa hiilidioksidia ja vaurioittaa ekosysteemien kykyä sitoa sitä lisää. Ilmastostressin vuoksi monet metsät ovat alttiimpia hyönteistuhoille tai metsäpaloille.

2. Suhteemme luontoon ja eläimiin tekee meidät sairaaksi. Luonnon monimuotoisuus auttaa myös terveyden vahvistamisesta. On arvioitu, että 75 prosenttia tartuntataudeista, mukaan lukien COVID19, on zoonooseja eli eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Mitä enemmän valloitamme luontoalueita ihmistoiminnan käyttöön ja edistämme luonnon tuhoa tehomaataloudelle ja eläintuotannolla, sen suuremmaksi käy uusien vakavien tartuntatautien riski. Lisäksi tuotantoeläimille syötetyt antibiootit tekevät bakteereista entistä vastustuskykyisempiä. Luontokadon ehkäisyssä on kyse myös välittömästä ihmisten terveyteen liittyvistä seikoista.

3. Katse maan alle. Luonnonsuojelussa huomiota saavat luonnollisesti ihmiselle tutut ja suuret eläimet, kuten tiikerit, norsut ja pandat. Se, mikä jää helposti huomaamatta, on pinnan alla kytevä ja sykkivä monimuotoisuus. Maan alla olevat mikro-organismit ovat tärkeitä kaikelle maan päällä kasvavalle. Meidän tulee pitää huolta myös tästä osasta monimuotoisuutta.

4. Ohjataan rahat luonnonsuojeluun eikä sen tuhoamiseen. Tällä hetkellä noin 140 miljardia dollaria käytetään vuosittain biologisen monimuotoisuuden suojeluun maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan käytämme kuitenkin 500 miljardia dollaria julkista tukea sekä arviolta 2 600 miljardia yksityisiä investointeja aloille, jotka vahingoittavat luonnon monimuotoisuutta.

Kaikki elämä on riippuvaista luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Maapallon rajallisuuden kanssa ei voi neuvotella. Ei ole kohtuutonta vaatia 30-50 prosenttia alueista suojeluun. On radikaalia ja kohtuutonta ajatella, että nykymeno voisi jatkua tai, että ihmisen käytössä pitäisi olla 50-70 prosenttia koko maapallon pinta-alasta. Tällä hetkellä 77 % maa-alueista lukuun ottamatta jään peittämää Etelämannerta on jo muutettu voimakkaasti ihmisten käyttöön.

Listan takana on 45 tutkijaa, jotka ovat nostaneet kymmenen luonnon monimuotoisuuden avainaluetta, jotka linkittyvät myös erottamattomasti toisiinsa.

Tässä Potsdam-instituutin 10 pakollista tietoa luonnon monimuotoisuuden tutkimuksesta.

  1. Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelu yhdessä
  2. Planetaarisen terveyden vahvistaminen
  3. Piilotetun biologisen monimuotoisuuden huomioon ottaminen
  4. Biokulttuuristen elinympäristöjen edistäminen
  5. Metsien kestävä käyttö
  6. Maatalouden muutos
  7. Maan ja luonnonvarojen suojelu
  8. Kansainvälisen infrastruktuurin ja kestävän kehityksen koulutuksen laajentaminen
  9. Tutkimustiedon saatavuuden ja avoimen käytön varmistaminen
  10. Biodiversiteettiä edistävien kannustimien asettaminen

Koko raportti luettavissa ja ladattavissa täältä.


Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.