Tammikuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa.
Alla jokaisesta kirjasta pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.
- Kuukauden hauskin kirja oli Marc-Uwe Kling: QualityLand.
- Kuukauden paras tietokirja oli Leeni Peltonen, Minna Huotilainen, Helmi Uusitalo & Silja Vahtokari: Uni ja unettomuus. Näe nukuminen uusin silmin.
- Kuukauden ajankohtaisin kirja oli Kati Boijer-Spoof Heikinheimo & Riikka Ilmivalta: Etätyön hyvinvointiopas
- Kuukauden vaikuttavin romaani oli Maria Mustranta: Äidin tehtävä.
- Kuukauden kiinnostavin elämäkerta oli Cheryl Strayed: Villi vaellus
- Kuukauden yhteiskunnallisin kirja oli Eva Kulmala: Hauskan tytön käsikirja.
Alla kirjoitukset näistä ja kaikista muista tammikuun kirjoistani.
Olen listannut vuonna 2020 luetut tai kuunnellut kirjat sekä niistä suositukset tänne ja vuoden 2021 kirjat ja suositukset tänne. Lisäksi julkaisen Instagram-tililläni kaikki lukemani tai kuuntelemani kirjat.
Tammikuu 2022 kirjat:
- Scott Kelly: Kiertoradalla.
Hieno ja konkreettinen kuvaus astronautin elämästä ja arjesta. Siitä, miten paljon sietokykyä astronautin koulutus ja avaruudessa työskentely äärimmäisen paineen alla vaatii. Jännittäviä tarinoina niistä vaaroista, joita avaruudessa voi kohdata.
- Mariana Enriquez: Mitä liekit meiltä veivät.
Goottilaisen realismin kuningattaren kuvaus Buenos Airesin sykkeestä, väkivallasta ja epätasa-arvosta. Tarinoita murhista ja ihmisten välisistä suhteista. Todellisuuden ja fiktion rajoilta.
- Marc-Uwe Kling: QualityLand.
Poskettoman hauskaa kuvailua lähitulevaisuuden teknologiadystopiasta eli QualityLand-nimisestä onnelasta, jossa algoritmit hallitsevat arkea.
Kirja sovelluksista, jotka tietävät paremmin sen mikä on ihmisille hyväksi. Sovellukset aukeavat suudelmalla ja valitsevat kumppanit puolestasi. Asuinalueet ja yksilöt arvioidaan reaaliaikaisesti. Dronet tuovat tavaroita, joita et tiennyt tarvitsevasi tai vielä ehtinyt tilata.
Kirjan ansio on siinä, että useat siinä esitetyt asiat ovat jo tavallaan olemassa ja nykyaikaa. Ei muuta kuin kohti korkeampaa ja parempaa tasoa! 🙂
- Erik Berntnand Larssen: Vapaa.
Kirja siitä, miten vahvakin mieli voi särkyä sekä tarvita apua arjen rutiinien uudelleen rakentamisessa.
Larssen korostaa aamujen ja rutiinien merkitystä. Sitä, miten tärkeää on nousta sängystä ja tehdä päivän ensimmäinen teko. Se miten aamun aloittaa, vaikuttaa merkittävästi koko loppupäivään.
- Rick Pastoor: Grip. Miten hallitset viikkoasi, vuottasi, elämääsi.
Hyvä kirja työtehtävien hallintaan. 2020-luvun Getting Things Done. Perustana on kalenteri ja työlistat sekä päivä- ja viikkosuunnitelmat. Kalenteriin kannattaa merkitä kaikki työt, ei vain pelkät kokoukset. Näin hahmottuu se, kuinka paljon arjessa on oikeasti tilaa. Päivän vaikeimmat asiat kannattaa yleensä tehdä aamulla ensimmäiseksi.
Useat yliarvioivat sen mitä voi tehdä vuodessa ja aliarvioivat sen mitä voi tehdä kymmenessä vuodessa. Kyse ei ole siitä pystytkö johonkin vaan siitä, mitä aiot tehdä. Tässä kirjassa todella paljon samoja käytäntöjä, joita itsellänikin on.
- Susanne Valkeakari & Petteri Korkala: Löydä liikunnan ilo.
Pienet muutokset eivät välttämättä näy kovin nopeasti arjessa, mutta niistä kertyy lopulta iso vaikutus. Niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi jääpalassa ei juurikaan näy havaittavia muutoksia vaikka lämpötila nousee kymmenestä pakkasasteesta lähelle nollaa. Lopulta yhden asteen muutos aiheuttaa dramaattisen muutoksen ja jääpala alkaa sulaa.
Pienet muutokset liikunnassa tuottavat lopulta tuloksia eksponentiaalisesti. Esimerkiksi yhden prosentin lisäys joka päivä liikuntaan tuottaa 37-kertaisen tuloksen vuodessa. Uudet liikuntatavat kannattaa kytkeä olemassaoleviin ja tuttuihin rutiineihin.
Millainen on sinun liikkujatyyppisi? Meitä liikkujia tai liikuntaa elämään kaipaavia on monenlaisia ja erilaisia. Kirjassa jäsennetään hyvin keinoja löytää oma tapa liikkua.
- Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja.
Juon päivittäin monta kuppia teetä. Tyypillisesti juomani tee on ruokakaupasta löytyvää luomua tai reilun kupan mustaa teetä. Yhtä teepussia käytän useita kertoja. Yleensä niin monta kertaa, kuin väriä irtoaa. En siis ole ollut kovin tarkka teen makuelämyksestä. Enemmän kyse on tavasta ja varsinkin talvella teen tarjoamasta lämmittävästä vaikutuksesta.
Lomalla pääsin kuitenkin maistelemaan kunnollIsia teelajikkeita ystäväni kanssa, joka on teeharrastaja. Olikin hauska huomata miten rikkaan makumaailman eri teeljikkeet tarjoavat. Viinien ja viskien maistelun sijaan suosittelen kaikille teemakuihin tutustumista. Terveellistä ja kustannustehokasta.
Suomalaisessa teekirjassa käydään läpi teen historiaa ja kulkua Aasiasta muualle maailmaan ja Suomeen. Lisäksi käydään läpi teelehtien keittämistä ja hauduttamista eri aikoina.
- Pirjo Saarnia: Tasapainota verensokeria ja laihdu.
Verensokeritasapainon tasapainottaminen tekee hyvää terveydelle. Itse suosin erityisesti täysjyväpastoja ja välttälen sokereita eli lyhyitä hiilareita. Paino-ongelmia ei ole, koska liikun niin paljon. En myöskään syö turhakkeita eli karkkeja tai sipsejä tai juo limsoja.
Ylipäätään kannattaa lukea ruokapakkauksista ravintoarvot ja opetella fiksut kuitumäärät, sokerit ja suolat. Mitä vähemmän kuitua, sen enemmän suoliston tulehdusta. Hyvä ravinto liittyy tietysti myös unen laatuun.
Saarnian kirja tarjoaa hyvät perustiedot ravinnosta. Painopiste on hiilihydraateissa, kuiduissa ja rasvoisssa. Kirja muistuttaa siitä, että pelkästään hiilareita vähentämällä ei päästä terveelliseen ruokavalioon.
- Leeni Peltonen, Minna Huotilainen, Helmi Uusitalo & Silja Vahtokari: Uni ja unettomuus. Näe nukuminen uusin silmin
Jälleen yksi aivan erinomainen kirja unesta. Itse nukun tyypillisesti 6-7 tuntia yössä ja tämän lisäksi nykyään 10-20 minuutin päivätorkut. Olen huolissani, että nukun liian vähän, mutta jokainen kokeilu, jossa olen yrittänyt nukkua pidempään, on johtanut siihen, että en saa iltaisin enää unta ja rytmi siirtyy myöhäisemmäksi.
Paras keino, joka on itselläni toiminut, on heräämisajan vakioiminen. Tästä syystä minulla on kello soimassa joka aamu klo 4.45. Tämän myötä yritän päästä sänkyyn nukkumaan viimeistään klo 22.00 mennessä. Valitetavan harvoin tämä rytmi onnistuu. Silloin kun onnistuu, nukun kuitenkin parhaiten.
Uni on hyvinvointimme keskeinen tekijä. Unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee iän ja elämäntilanteen mukaan. Valtaosa nukkuu 6-9 tuntia vuorokaudessa. Joka neljäs suomalainen kärsii unettomuudesta. Valitettavaa on, että iltavirkuilla on selvästi enemmän huonosta unesta tai sen puutteesta johtuvia terveys- ja hyvinvointiongelmia.
Onneksi päivän mittaan tehdyillä valinnoilla voi myös vaikuttaa omaan unirytmiinsä ja unen laatuun esimerkiksi valaistuksen, syömisen ja liikunnan ajoittamisella. Iltaisin kannattaa välttää esimerkiksi alkoholia, syömistä ja rankkaa liikuntaa.
Kiinnostava yksittäinen huomio kirjassa oli se, että traumaattisen tapahtuman jälkeen kannattaa valvoa mahdollisimman pitkään. Näin voi välttää sen, että tapahtuma ei jää niin voimakkaasti muistiin ja palaa myöhemmin esimerkiksi painajaisten muodossa uniin. Uni kun edistää muistojen tallentamista aivoihin. Pikemminkin kannattaa nukkua aina kun on opiskellut tai kokenut jotain erityisen mukavaa.
Toinen hyvä havainto kirjasta oli se, että unitehokkuuden kannattaisi olla yli 90 % ennen kuin sängyssäoloaikaa kannattaa lisätä. Unitehokkuus on siis se luku, kuinka suuren osan sängyssäoloajasta on unessa. Jos unitehokkuus on alle 90 %, kannattaa sänkyyn mennä myöhemmin tai nousta ylös aiemmin. Itselläni unitehokkuus pyörii tällä hetkellä noin 70-80 % tasolla.
Muita hyviä uneen tai aiheeseen liittyviä kirjoja viime vuosilta ovat esimerkiksi:
- Matthew Walker: Miksi nukumme – Unen voima
- Henri Tuomilehto ja Jouni Vornanen: Nukkumalla menestykseen
- Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon
- Joona Leppälä: ZoneVD Kiehtovan tiedon jäljillä.
10-vuotias lapsi tykkää katsoa ZoneVD:n mainiota tubekanavaa. Tämän myötä hän oli kuunnellut myös Leppälän tuoreen kirjan ja suositteli sitä minullekin.
Kirjassa käydään viihdyttävällä tavalla läpi ihmisen, kulttuurin, taruolentojen ja teknologian historiaa. Vahva suositus kaikille yli 9-vuotiaille. Sopii myös aikuisille.
- Jari Vainio: Viidakkotohtori
Lääkärin päiväkirjamerkintöjä 1980-luvun lopun Lusakasta Sambiasta. Tosielämän tarinoita siitä, millaista on työskennellä terveydenhuollon parissa keskellä aidsia, malariaa ja sukupuolitauteja sekä eriarvoisuutta vailla kunnollisia resursseja ja työkaluja.
Antaa hyvän perspektiivin myös tämän hetken koronapandemiaan.
- Kati Boijer-Spoof Heikinheimo & Riikka Ilmivalta: Etätyön hyvinvointiopas
Koronapandemian myötä iso joukko työyhteisöjä siirtyi etätyöhön. Kirjassa käydään läpi tätä muutosta. Tuntuu suorastaan hassulta, miten vain muutama vuosi sitten monessa organisaatiossa suhtauduttiin epäilevästi etätyöhön.
Itselleni etätyö on tarjonnut paljon mahdollisuuksia työtehtävien tehokkaaseen hoitamiseen sekä erityisesti yksityiselämän ja työelämän yhteensovittamiseen. On mukavaa olla kotona, kun lapset tulevat koulusta. Kotiaskareita pystyy hoitamaan helposti kokousten ja työtehtävien lomassa. Lisäksi joidenkin kokousten yhteydessä voi polkea kuntopyörää, käydä ulkona kävelemässä tai jopa juoksemassa.
Samaan aikaan kokouksia on ollut aiempaa enemmän, koska niitä vain mahtuu kalenteriin enemmän. Esimerkiksi kahdeksan Teams-kokousta putkeen kuormittaa merkittävästi, kun taukoja ei synny esimerkiksi luonnollisten siirtymien muodossa. Toisaalta, kun oma työ on sitä, mitä todella haluaa tehdä ja kokee merkitykselliseksi ja kuitenkin saa päivän mittaan yleensä liikuttua riittävästi, ei kuormitus ole itselläni ollut kohtuutonta.
Kirjassa on erinomaiset ja konkreettiset neuvot siitä, miten pitää huolta etätyössä ja kotona työskennellessä ergonomiasta ja tauottamisesta, riittävästä liikunnasta, levosta ja ravinnosta.
Kaikkia työtehtäviä ei tietysti voi hoitaa etänä. On kiinnostava nähdä, miten tämä vaikuttaa eri ammatteihin hakeutumisessa.
- Sanni Lehtinen, Amanda Pasanen & Silja Uusikangas: Huijareiden vallanmumous
Mahtava kirja siitä, miten voi vahvistaa tunnetta omasta osaamisestaan. Huijarisyndroomasta kyse on silloin, kun toimii oman osaamisen rajojen sisällä, mutta ei silti pysty luottamaan siihen, että todella osaa. Vaikka on pätevä, kuvittelee, ettei osaa. Pelkää, että paljastuu osaamattomaksi.
Tunnistan itsekin itseni tästä nuorena aikuisena, kun häpesin erilaista taustaani ja koin, että en millään yllä samaan kuin muut yliopisto-opiskelijat. Kun kuitenkin huomasin, että sain kursseista kiitettäviä arvosanoja, alkoi itseluottamus kasvaa ja huijarisyndrooma katosi elämästäni.
Huijarikokemuksia syntyy usein esimerkiksi silloin, kun ollaan naisena toimitusjohtajana tai miehenä lastenhoitajana. Usein huijariteemat liittyvät myös tasa-arvokysymyksiin ja naisten asemaan, mutta kirja onnistuu siinä, että se huomioi hienosti kaikki sukupuolet ja myös erilaiset taustat. Näin löysin itsekin kirjasta samaistumisen pinnan.
”Moka ei ole lahja vaan etuoikeus.”
- Pia Callesen: Elä enemmän, mieti vähemmän
Miten pitkään asioita kannattaa jäädä pohtimaan, märehtimään ja vatvomaan? Ei kovin pitkään ja perusteellisesti tai ainakaan liikaa, koska tämä voi johtaa masennukseen.
Kirja metakognitiivisesta terapiasta eli siitä, miten voi tiedostaa ja tunnistaa omia ajatuksia. Ihminen ajattelee 30-70 tuhatta ajatusta päivässä. Kannattaa tunnistaa näistä ne laukaisevat ajatukset, jotka aiheuttavat voimakkaan reaktion.
Hyvä puoli on se, että ajatukset ja tunteet ovat usein vaarattomia eikä märehtiminen tai huolestuminen yleensä auta. Jos tekee mieli pohdiskella, kannattaa sille varata oma aika päivästä.
- Leo Stranius: Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän.
Pakkohan se oli vielä lukea omakin kirja, kun se on virallisesti ilmestynyt.
Samalla huomasin, että kirjani oli vuoden vaihteessa Helmet-kirjastojen 3. varatuin tietokirja sekä vielä 5.-12.1. välisellä ajalla edelleen 6. varatuin tietokirja!
Vähän hankala kirjoittaa arviota tai näkemyksiä omasta kirjasta, joten tässsä vain esittelyteksti:
Leo Straniuksen Tehokkuuden taika kertoo rutiinien ja tapojen voimasta. Se antaa vinkkejä, miten voimme tehdä merkityksellisiä asioita ja elää enemmän kuin ikinä uskomme – joka päivä.
Kirjassaan Stranius käy läpi viisi perusajatusta ajanhallinnasta ja itsensä johtamisesta. Teos sisältää kolmen askeleen mallin asioiden hoitamiseen sekä vinkit aamuun, iltapäivään ja iltaan. Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja lukea tämä kirja.
”Vaikka nukkuisin kahdeksan tuntia vuorokaudessa, käyttäisin arkipäivisin töihin työmatkoineen 10 tuntia ja ruokailuihin kaksi tuntia, olisin käyttänyt viikon tunneista vasta 120 tuntia. Jos lisään tähän lasten, puolison tai ystävien kanssa olemiseen sekä kotitöihin molempiin pari tuntia joka ikiselle päivälle, olen käyttänyt 148 tuntia ja minulla on vielä jäljellä huimat 20 tuntia jokaiselle viikolle. Tämän voin käyttää harrastuksiin, liikuntaan, uuden tutkinnon hankkimiseen tai johonkin muuhun joka viikko.”
Leo Stranius on toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Stranius on ekologisen elämäntavan ja ympäristöliikkeen edelläkävijöitä sekä monivuotinen ajanhallintavalmenta. Hänellä on kaksi lasta ja koti Käpylässä. Rakkaita harrastuksia ovat liikunta ja kirjallisuus. Aiemmin Straniukselta on julkaistu elämäkerta Ekoistin muistelmat (2019).
- Cheryl Strayed: Villi vaellus
Cherylin äiti kuolee keuhkosyöpään. Avioliitto päätyy eroon. Hän päättää toteuttaa 100 päivän vaelluksen Meksikon rajalta Kanadan rajalle Pacific Crest Trailia (PCT) pitkin. Yhteensä 1770 km.
Upeasti kirjoitettu vaelluskertomus elämän etsimisestä, löytämisestä ja kävelemisestä. Tarinoita ihmisten ja luonnon kohtaamisesta. Kiinnostavaa kuvausta 1990-luvun Yhdysvalloista.
- Pekka Pirhonen: No agenda club – Elä väljästi
Vuoden ensimmäinen luettu paperikirja!
No agenda club on tapaaminen tai foorumi ilman tiukkaa agendaa ja tavoitetta. Hyvä puheenvuoro kiirettä, kilpailua ja suorittamista vastaan luovan väljyyden puolesta.
”Jokaisen olisi hyvä pohtia, mitä omalla työpaikalla tapahtuu. Palaako sydän omasta halusta (burn-in) vai käryääkö selkänahka muiden tavoitteista (burn-out)?”
”Bisnes on vain tekosyy, jotta ihmiset saisivat olla yhdessä, oppia toisiltaan ja luoda jotain merkittävää. Kun tämän oivaltaa, ei ole pakko viettää koko elämäänsä bisneksen ehdoilla – mielekästä yhdessäoloa ja luomisen riemua voi kokea muissakin yhteyksissä.”
- Nicole LePera: Elämä haltuun.
Kirjassa hyvä uusi käsite: Lempeä kurinalaisuus. Se on rutiinien ja tapojen luomista. Rajojen asettamista ja pitämistä. Pienten lupausten tekemistä. Lempeä kurinalaisuus on itsensä pettämisen vastakohta. Tekemistä jotain oman hyvinvoinnin eteen joka päivä. Ravinto, uni ja liikunta ovat hyviä lähtökohtia hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tunteiden säätely on yksi avaintekijä elämänhallinnassa. Tunteita voi ja saa kokea vapaasti ilman, että niitä tarvitsee turruttaa alkoholilla, huumeilla, sarjojen katsomisella, sosiaalisella medialla tai mässäilyllä.
Tunne tunnistetaan (esim olen kiukkuinen, surullinen tms) sekä keskitytään vaikka hengittämiseen ja annetaan tunteen hiipua tai mennä menojaan, ilman että sen annetaan hallita omaa toimintaa. Tunnesäätely auttaa pitämään mielen kirkkaana, selviytymään kuormittavista tilanteista sekä palauttamaan kehon tasapainoon. Tunteiden säätelyn oppiminen kasvattaa resilienssiä.
”Mieleen eivät jää päivät vaan hetket.”
- Edouard Louis: Kuka tappio isäni
Kirjoitus tai lyhyt kirja rikkinäisestä isäsuhteesta. Kauniisti ja katkerasti kirjoitettu.
- Reko Lundan: Rinnakkain
Kuvaus keskiluokkaisesta 2000-luvun alun Suomesta. Arki, jota hallitsevat naapurit, uudet työkuviot, talon homeongelmat sekä erityisesti naapuriin suunnitteilla oleva asunnottomien asuntola. Hauska satiiri ja aikalaiskuvaus kaupunkipolitiikan NIMBY-ilmiöstä.
Rinnalla kulkee lisäksi Irakin sota ja työministeriön arki sekä lapsiperhearki ja ihmissuhdekiemurat.
Hienoa, että myös näitä vanhempia kirjoja on yhä enemmän saatavilla äänikirjoina.
- Taru Tammikallio: Oman elämäsi superstara
Tekemällä oppii. Elämä on lyhyt mutta ei niin lyhyt että sen jaksaisi porskuttaa tatti otsassa.
Pohtimisen, lykkäämisen ja haaveilun sijaan kirja kannustaa tekemään mielekkäitä asioista tässä ja nyt. Sivussa tulee hyvät vinkit yrittäjyyteen ja henkilöbrändäykseen.
Kirjasta loistava vinkki päivittäiselle työlistalle: Listaa joka päivä kolme tekoa, mitä olet tehnyt elääksesi arvojesi mukaan.
- Jarmo Limnell, Elina Hiltunen & Mikko Dufva: Suomen tulevaisuudet
Hyvä koonti tämän hetken ajankohtaisista megatrendeistä. Siitä, miten tämän ajan nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen.
Ilmastokriisi, luontokato sekä luonnonvarojen käyttö nousee vahvasti esille. Samoin hyvinvointinäkökulma ja erilaiset hyvinvoinnin mittarit BKT:n sijaan. Suorastaan hämmentävää miten hyvin kirjoittajat toistavat niitä ajatuksia, joita nostimme esille 2010-luvun alussa osana degrowth-keskustelua.
- Janne Viljamaa: Tue lapsesi lahjakkuutta
Hyvä kirja vanhemmille lapsen kohtaamiseen. Tunnista lapsesi tarpeet. Ole läsnä kohtaamisissa. Kannusta ja kiitä yrittämisestä. Perusasioita, mutta silti usein vaikea noudattaa arjessa.
Itse asiassa kirjassa suositellaan juuri niitä samoja keinoja elämänhallintaan ja merkityksellisten asioiden tekemiseen, jotka toimivat myös aikuisilla hiukan sovellettuna.
- Siim Liivik & Aki Ollikainen: Fuck you Liivik
Hieno kertomus jääkiekkoilijan arjesta. Siitä, millaista on nousta rankasta taustasta jääkiekon Suomen mestariksi ja pelata eri joukkueissa sekä käydä esiintymislavoilla JVG:n kanssa. Paljon biletystä, mutta samalla rinnalla kulkee tarina ihmisenä kasvamisesta sekä siitä, miten paljon erilaisia asioita voimme kokea ja tehdä.
”Lähtökohdista huolimatta kaikki on mahdollista.”
- Aurora Airaskorpi: Vapauden tavoittelijat.
Moni haaveilee siitä, että pääsisi pois palkkatyöstä. Hyvä kirja, mikäli nykyinen työ ei tarjoa tarpeeksi sisältöä tai merkityksiä, johtaminen ärsyttää tai omasta ajankäytöstään ei voi päättää.
Kirja yrittäjyyden ja freelancer-arjen puolesta. Vaikka itse olenkin kokenut, että merkityksellisyys, vapaus ja autonomia eivät välttämättä tätä vaadi. Itse olen saanut nauttia näistä etuoikeuksista hyvin erilaisissa tehtävissä. Vapaus on kasa arvoja, jotka voi onneksi hyvin toteutua myös työsuhteessa.
Kirjassa tuodaan onneksi hyvin ja konkreettisesti esille myös itsensä työllistämisen ja freelancer-hommien varjopuolet ja haasteet. Silti se tarjoaa usein monia hienoja puolia elämään.
Tärkein vapauden ulottuvuus on aika. Päätökset ovat vaikeita vain niin kauan, kunnes ne tekee.
- Anu Iisakkila: Menolippu mielenrauhaan.
Loistava kirja siitä, miten elämälle ja tärkeille asioille voi vapauttaa tilaa. Hyviä konkreettisia harjoituksia läsnäoloon.
Kannattaa pyrkiä palvelemaan jotain itseään suurempaa. Itselläni tämä on planeetan, kansalaisyhteiskunnan sekä heikko-osaisten ja muun lajisten puolustaminen. Merkityksellisen toiminnan myötä arki on kuin myötätuulessa kulkemista.
Kirja esittelee kuusi psykologista perustarvetta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, merkityksellisyys, taidonhallinta ja yhteenkuuluvuus.
Mitä jos tämä olisi viimeinen päivä tai vuosi elämässäsi? Miten kohtaisit tilanteet, joissa juuri nyt olet. Kun ihmisille esimerkiksi annetaan rahaa ja pyydetään heitä käyttämään rahat itseensä tai antamaan jollekin toiselle, ovat tämän jälkeen tyytyväisempiä ne, jotka ovat antaneet rahat muille.
Tavat ja rutiinit ohjaavat noin 40 prosenttia arjen toiminnastamme. Kannattaa luoda sellaisia tapoja, joissa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan.
Uusien tapojen opettelu kannattaa aloittaa mahdollsimman pienestä, toimia pitkäjänteisesti ja yhdistää uudet tavat johonkin olemassaolevaan rutiiniin. Lisäksi tärkeää on myönteisyys eli tavoitteiden sanoittaminen kieltojen sijaan myönteiseen muotoon. Myös juhlistaminen kannattaa silloin kun etenee tai onnistuu.
- Eve Kulmala: Hauskan tytön käsikirja.
Feministinen selviytymisopas. Kirja naisvihasta naiselta naisille. Hyvä ja arvokas puheeenvuoro tyttöyden puolesta. Muistutus siitä, miten paljon meillä on vielä tehtävää tasa-arvon saavuttamiseksi.
Naisia kritisoidaan edelleen yllättävän usein teoista, joista miehiä ylistetään. Päiväkodista lähtien. Yhteiskunta asettaa vieläkin hämmentävän tiukan roolin naiseudelle.
Kulmala muistuttaa hyvin Punching Upista eli ylöspäin lyömisestä. Siinä vitsin kohteen täytyy aina olla samaa viiteryhmää tai etuoikeutushierarkiassa ylempänä. Käytännössä siis niin, että heterot eivät saa vitsailla homoista, koska seksuaalivähemmistöt kokevat edelleen rakenteellista syrjintää siinä missä altavastaajan puolelta tuleva piikki ei tätä rakenteellisia ongelmaa uusinna. Tytöt saavat siis seditellä setiä, mutta ei ole oikein, että sedät tytöttelevät tyttöjä.
Ja kyllä. Naisetkin ovat hauskoja.
- Maria Mustranta: Äidin tehtävä.
Huikea realistinen piinaava psykologinen trilleri vanhemmuudesta. Pelottava ja inhimillinen.
Romaani yhdeksänvuotiaasta lapsesta ja hänen äidistään, jotka tutustuvat sattumalta vanhaa rahaa ja poliittista eliittiä edustavaan perheeseen.
Pyry ei kykene hallitsemaan tunteitaan ja käyttäytymistä. Laura on hänen äiti, joka yrittää auttaa lasta keskellä sosiaalityöntekijöiden, opettajien ja valittavien naapureiden painetta. Sitten kuvioihin tulee uusi ystäväperhe Rafael, Mirella ja Pekka.
”Ilman elämänkokemusta nuorilla on vähän aseita maailman ylivoimaa vastaa. Äärimmäinen rehellisyys on heidän ainoa valttinsa.”
Romaani siitä, miten ylivoimaisia lapsen tahto, kaverisuhteet ja tempperamentti ovat vanhemmuuteen verrattuna. Miten pienestä sattumasta elämän polut ovat kiinni. Kirja pakottaa myös kysymään, miten pitkälle vanhemman pitää mennä oman lapsensa puolesta. Ja mikä on lopulta se kuuluisa lapsen paras.
”Juuri tuohon me itsemme huijaamme. Kunhan äiti uhrautuu tarpeeksi, hän saa ykköspaikan lapsemme sydämessä.”
Itselleni kirja oli myös muistutus Koskelan surmasta. Siitä, miten asiat voivat ajautua kammottavaan suuntaan. Vaikka teemme kaikkemme ja yritämme parhaamme. Koska me kaikki olemme ihmisiä.
Aivan huikea kirja. Niin monta mielenkiintoista tasoa, ettei sanotuksi saa. Toimisi erinomaisen hyvin myös elokuvana.
- Janne Viljamaa: Anna lapsen onnistua.
Maria Mustrannan Äidin tehtävä -kirja oli niin voimakas kokemus, että oli pakko kuunnella tämän jälkeen hiukan perinteisempää kasvatusopasta. Hienoa, että näitä vanhempia kirjoja julkaistaan yhä enemmän äänikirjana.
Viljamaa lähtee kirjassaan siitä, että lapset rapsuttavat meistä pois kiiltävän pinnan ja näyttävät keitä me todella olemme. Näin kyse ei ole vain siitä, miten voimme kasvattaa lapsia vaan tietysti myös siitä, miten lapset kasvattavat meitä.
Olennaista on kannustaa lasta yrittämisestä eikä niinkään onnistumisesta. Näin lapsi omaksuu helpommin kasvun asenteen, jossa epäonnistumisista huolimatta uskalletaan yrittää eikä kuvitella, että kyse on lahjakkuudesta ja siitä, että asioihin ei voisi myös itse vaikuttaa.
- Emeran Mayer: Viisas vatsa.
Kirjan viesti on se, miten mieli, aivot, suolisto ja sen mikrobit vaikuttavat toisiinsa. Keho ei koostu erillisistä osista vaan on laajasti verkostoitunut ekologinen kokonaisuus.
Mayer kannustaa lopettamaan sodan yksittäisiä soluja ja mikrobeja vastaan ja kehottaa pitämään suolistoa ystävällisenä metsänvartija, joka auttaa ylläpitämään monimuotoisuutta monimutkaisessa ekosysteemissä.
Suolisto on tunteiden näyttämö. Siinä, missä tunteemme näkyvät kasvojen lihaksissa, heijastuvat ne luonnollisesti myös muualle kehoon. Erityisesti vatsaan. Ja se mitä tapahtuu vatsassa, heijastuu ajatteluumme.
Kannattaa siis pitää aivojen ohella huolta myös suolistosta ja sen mikrobeista! Syömistä kannattaa välttää esimerkiksi stressaantuneena tai vihaisena.
Kirjan mukaan mittava määrä tutkimustietoa tulee myös käsitystä, että paljon kasviperäisiä ruokia ja vähän eläinperäistä ravintoa, etenkin rasvaa, sisältävät ruokavaliot ovat terveydelle erittäin suotuisia.
Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että liikalihavuus, metabolinen oireyhtymä, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, aivohalvaukset ja syövät ovat harvinaisempia kasvissyöjien ja vegaanien keskuudessa.
- Katja Boxberg & Samppa Vilkuna: Päätös
Kirja esittelee joukon yritysmaailman johtajia ja heidän ajatuksiaan johtamisesta.
Kirjassa esitellyt päätökset liittyvät usein yrityskauppoihin ja johtajien valintoihin sekä strategisiin linjauksiin. Epäonnistumiset kuuluvat keskeisenä osana arkeen ja päätöksentekoon.
Se joka ei ole koskaan epäonnistunut ei ole yrittänyt eikä voinut myöskään saavuttaa mitään. Parempi on tehdä päätöksiä vajailla tiedoilla kuin jäädä odottamaan täydellistä dataa.
Kirjassa yksi johtaja mainitsi, että minimimäärä, jonka avulla merkittävä päätös voidaan tehdä on 40 % kaikesta tiedosta ja maksimimäärä 70 %. Jos yrittää hankkia tätä enemmän tietoa päätöksenteon pohjaksi homma menee vitkasteluksi ja epäonnistuu. Avoimeksi jää kuitenkin se, mistä voi tietää maksimidatan määrän. Tuskin mistään. Näin ollen päätöksenteko on kykyä tehdä valintoja vajavaisin tiedoin.
On hämmentävää miten pitkään (vuosikymmeniä) olemme vitkutelleet esimerkiksi ilmastokriisin ja luontokadon suhteen tarvittavien päätösten tekemisestä.