Älypuhelimen käytön hiilijalanjälki

Kuinka paljon älypuhelimen käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Viime vuosina on keskustelu paljon netin käytön ilmastovaikutuksista.

Kuinka monta sähköpostia voi lähettää tai kuinka pitkään voi katsoa videota, jotta se vastaa kilometrin autoilua? Kuinka monta googlehakua voi tehdä tai e-kirjaa lukea, jotta se vastaa suomalaisen vuorokauden tai vuoden päästöjä?

Arvioin ja laskin tähän myös oman älylaitteeni käytön hiilijalanjäljen. Seuraavassa laskelmia ja pohdintaa älypuhelimen käytön hiilijalanjälkeen liittyen.

Tällä hetkellä arvioidaan, että ICT-alan päästöt ovat noin 3-4 prosenttia maailman päästöistä. Toisaalta samaan aikaan mobiiliteknologia voi vähentää päästöjä. Esimerkiksi GSMA:n julkaiseman laskelman mukaan mobiiliratkaisut vähensivät maailmanlaajuisesti vuonna 2018 päästöjä kymmenen kertaa enemmän kuin aiheuttivat niitä.

Myös Suomessa pohditaan asiaa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnistetty ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelu.

Vaikka monen henkilökohtaisessa arjessa älypuhelin on tarkoittanut sitä, että erilaisia laitteita tarvitsee vähemmän ja yhä useampi homma voidaan hoitaa etänä ilman matkustamista, on hyvä tarkastella myös ICT-sektorin päästöjä. Tästä esimerkiksi Ylen noin vuoden takainen juttu: Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”

Tästä aiheesta ehkä yksi kiinnostavimmista koosteista, joita olen lukenut on Eveliina Hylkilän Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon syksyllä 2019 tekemä kandidaatintyö Älypuhelimen käytön vaikutukset puhelimen hiilijalanjälkeen. Työ on ladattavissa täällä.

Hylkilä on työssään käynyt kattavasti läpi olemassa olevat tutkimukset ja laskelmat älypuhelimen käytön ilmastovaikutuksista. Käytetyt tutkimukset koskevat tosin usein älypuhelimen sijaan kannettaavaa tietokonetta, mutta vertautuvat todennäköisesti kohtalaisen hyvin myös älylaitteeseen.

Tässä joitakin esimerkkejä ja nostoja Hylkilän työstä koskien älypuhelimen netin käyttöä. Olen poiminut nämä luvut työn lopussa olevista taulukoista (s.56-57).

-Tekstiviestin lähettäminen: 0,000153 gCO2-ekv/viesti
-E-kirjan käyttö: 2,334 gCO2-ekv/kirja
-Google-haku: 0,051 gCO2-ekv/haku
-Sosiaalisen median käyttö: 0,821 gCO2-ekv/1h
-Puhelu: 0,035 gCO2-ekv/10min
-Sähköpostin lähettäminen: 1,140 gCO2-ekv/viesti
-Videoiden katselu (HD-tasoinen): 111,50 gCO2-ekv/1h

Miten ja mihin tätä kannattaa verrata? Alla olevaan taulukkoon olen laskenut kuinka monta tekstiviestiä, e-kirjaa, googlehakua, sometuntia, 10 min puhelua, sähköpostiviestiä ja videoiden katselutuntia voi tehdä, jotta se vastaa suomalaisen koko vuoden päästöjä, vuorokauden päästöjä tai yhden kilometrin autoilun aiheuttamia päästöjä.

Suomalaisten vuoden päästöillä voisi siis lähettää noin 67 miljardia tekstiviestiä, lukea 4,4 miljoonaa e-kirjaa, tehdä 200 miljoonaa googlehakua, olla 12,5 miljoonaa tuntia (1432 vuotta) sosiaalisessa mediassa, puhua 5600 vuotta puhelimessa, lähettää 9 miljoonaa sähköpostiviestiä tai katsoa 10,5 vuotta videoita.

Vastaavasti kilometrin autoilun päästöillä, jonka päästöt ovat 155,4 g/km (suomalaisen liikennekäytössä olevan auton keskimääräiset päästöt), voisit lähettää miljoona tekstiviestiä, lukea 67 e-kirjaa, tehdä 3047 googlehakua, olla 189 tuntia sosiaalisessa mediassa, puhua 740 tuntia puhelimessa, lähettää 136 sähköpostiviestiä tai katsoa 1 h 23 min videoita.

Miten paljon puhelimen käytön päästöt voisivat olla omalta osaltani?

Applen laskelman mukaan iPhone 11 (128 Gt muistilla) puhelimeni elinkaaren aikaiset päästöt (3 vuoden ajalta) ovat 77 kg. Laskelman mukaan 17% puhelimen päästöistä (=13,09 kg) tulee käytöstä. Loput valmistuksesta, kuljetuksista ja kierrätyksestä.

Laskin siis myös mahdollisen oman puhelimen käyttöprofiilini noiden Hylkilän lukujen perusteella ja innoittamana. Tämän arvion mukaan päivittäinen puhelimen käyttöni aiheuttaa päivässä noin 174 gramman päästöt ja vuodessa 63,62 kilon päästöt eli moninkertaisesti enemmän kuin Applen laskelma. Eikä tässä ole tietenkään mukana lähellekään kaikki asiat, joita puhelimella teen (esim uutisten lukeminen, pankkiasioiden hoitaminen, muistiinpanojen tekeminen jne.) Älypuhelimeni päästöt vastaavat alla olevien toimintojen osalta päivittäin 1,12 kilometrin ja vuosittain noin 410 kilometrin autoilua.

Kun omat päästöni eri laskureiden mukaan ovat noin 2-3 tonnia vuodessa, on puhelimeni käytön päästöt tästä silloin noin 2-3 prosenttia.

Johtopäätöksenä voi todeta, että puhelimessa puhuminen ja tekstiviestit aiheuttavat todella vähän hiilidioksidipäästöjä. Somesta tai googlehauista ei ehkä myöskään kannata olla kovasti huolissaan. Sen sijaan, jos jossain haluaa säästää, kannattaa yrittää karsia videoiden katselua ja sähköpostien lähettämistä, jotka aiheuttavat yllättävän paljon päästöjä.

Lisäksi kannattaa tietysti suosia mobiilidatan lisäksi wifi-verkkoja ja esimerkiksi ladata videot ja kirjat laitteelle striimauksen sijaan.

Laskelmiin liittyy toki huiman paljon epävarmuuksia. Kaikki mahdollisesti näissä taulukoissa olevat näppäily- ja laskuvirheet ovat omiani. En ole myöskään tarkistanut kaikkia Hylkilän käyttämiä lähteitä, joten niissäkin saattaa olla virheitä tai liian suuria yleistyksiä.

Jostain on kuitenkin aloitettava. Toivottavasti tieto ICT-sektorin sekä älylaitteiden valmistuksen ja käytön päästöistä vielä tulevina vuosina tarkentuu. Kerro minulle, jos tiedät parempia laskelmia tai lähteitä, joita tässä on käytetty.

2 kommenttia artikkeliin ”Älypuhelimen käytön hiilijalanjälki”

  1. ICT-sektorin , digilaitteiden ilmastovaikutuksia on hyvä tutkiskella, mutta ilmastokriisin kokonaishallinnassa on sitäkin tärkeämpää huomata tietotekniikan, digitalisaation vaikutus kunkin valtion ilmastopolitiikasta päättävien poliitikkojen käytännön toimintaan ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

    Meneillään olevan ” talouskriisin ” ja ympäristökriisinkin yhteydessä on hyödyllistä miettiä ja arvioida miten digitalisaatio vaikuttaa demokratian normaaliin pyörimiseen. On kovin helppoa puhua instituutioiden ja poliittisten päättäjien hitaudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa ” vastuullisesti ” ilmastopolitiikkaa ja ylikorostaa samalla tässä yhteydessä yritysten oletettua toimintakykyä ja ”vastuullisuutta ”. Ennenkuin ryhdymme osoittamaan instituutioita ja poliitikkoja, joilla voi olla ihan hyvin tahtoa kääntää valtion asioiden hoito ympäristölle myönteiseen suuntaan , niin on huomioitava eräs tärkeä asioiden kulkuun vaikuttava seikka :
    mikä taho lopulta päättää talous-ja siihen liittyvän ilmastopolitiikan suunnasta nykyisten kriisien olosuhteissa , jolloin päätösvalta karkaa demokraattisesti valittujen poliittisten päättäjien käsistä ? Ja jolloin valtioiden itsemääräämisoikeus ja jopa itsenäisyys ovat uhattuina ja jo melko lailla menetettyjä. On aihetta miettiä miten tilanne olisi korjattavissa ? Vai onko se edes mahdollista enää korjata. Ja miten Leo sinä itse poliitikkona voisit vaikuttaa oman poliittisen päätösvaltasi kasvattamiseen sen sijaan, että pyrit nyt kaikin keinoin vaikuttamaan yritysten ( busineksen ) vaikutusvallan kasvattamiseen demokraattiseksi luonnehditussa Suomessa…toimien demokratiaa vastaan !!

    Varsinkin suurilla yrityksillä on poliittisesti vaikutusvaltaa. Ne voivat ohjata poliittisia päätöksiä ( vert..esim.koronakriisistä ” toipuminen ” ja taloudellinen ” elvytys ”…). Tässä mielessä olet oikeassa ja luulet puolestasi voivasi vaikuttaa yritysten ” vastuullisuuden ” ( mitä se pohjimmiltaan on ? ) kehittämiseksi tarpeeksi ilmastoystävälliseen suuntaan . Mutta mutta…mitenkähän on kuntapoliitikon vaikutusvaltasi osalta suhteessa suurten yritysten haluun toimia oikeasti itse osittain aiheuttamaansa ilmastonlämpenemistä vastaan ?

    Otetaanpa näkyväksi esimerkiksi valtio-omisteisen yrityksen Fortumin ajankohtainen ympäristölle/ilmastolle haitallinen toiminta Saksassa, jossa sen enemmistöomisteinen yhtiö Uniper on avannut suuren hiilivoimalan Datteln 4 valtavasta vastustuksesta välittämättä. Miten Suomen hallitus, siis nykyiset poliittiset päättäjät, ( Vihreät mukaanlukien ) ovat voineet vaikuttaa asiaan ? Ovatko ne vastustaneet tämän hiilivoimalan avaamista ? Kapitalistinen toludellisen kasvun ja voiton tavoittelu, toisin sanoen ahne RAHAN kasaaminen ovat saaneet nähtävästi kaikki päätösvaltaa hallussaan pitävät suomalaiset tahot unohtamaan lupaukset ” kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ”…Suomen ulkopuolella, ikäänkuin tällä unohduksella ei olisi mitään vaikutusta kotimaassa ja kauempanakin. Poliittisilta päättäjiltä on puuttunut valtaa ja poliittista uskallusta tässäkin asiassa.

    Kuka siis päättää ja uskaltaa ? Palataanpa ns. tietotekniikkaan ja yleisesti digitalisaatioon, joka on blogin aiheena. Mainitset blogissasi jättiyritykset Google ja Apple, niinkuin ne kuuluisivat ” normaalilla tavalla ” kaikkien elämään laitteistoon. Esimerkiksi digivallasta voidaan ottaa vaikkapa koko GAFAM ( Google, Apple, Facebook, Amazone, Microsof ). Niillä jokaisella erikseen ja yhteensä on jo nyt hyvin paljon taloudellista ja poliittistakin valtaa hallussaan. Ne hallitsevat planeettaamme ja päättävät monista asioista. Ovatko ne silti ilmaston kannalta ” vastuullisia ” kaikessa toiminnassaan ? Vastaus : kaukana siitä.
    Tästä ” vastuullisuudesta ” kirjoittaa hyvin selventävästi Ari Ojapelto blogissaan ” Maailmaparantajan madonluvut ” : ” 72. Digitalisaatio tuhoaa demokratian ”. KU verkkolehti 2.6.2020.

  2. Kuuntelin äsken France Inter-radion lähetystä , jossa alan asiantuntijat keskustelivat tietotekniikan päästöjen vaikutuksesta ympäristöön ( energiankulutus, ilmasto jne.).
    Ranskan valtion tieteellinen tutkimuskeskus CNRS on tutkinut ICT-sektorin ja älylaitteiden valmistuksen ja käytön ilmasto-ja ympäristövaikutuksia, Tutkimuskeskuksen insinöörin mukaan Ranskassa datakeskusten osuus on 13% ja käyttäjien osuus 37 % alan päästöistä. Asiantuntija katsoo, että ympäristöhaittojen osalta kyse on ennemminkin luonnonvarojen käytön kuin älylaitteiden käytön aiheuttamasta ongelmasta. Tärkeää on tietenkin se, miten älylaitteita käytetään. Esimerkiksi älypuhelinten lyhyet tekstiviestit kuormittavat vähemmän kuin videoiden lähettäminen ja pitkät sähköpostit.

    Ranskan ekologiaministeriö on tehnyt uuden ympäristöministerin Barbara Pompilin johdolla toimintastrategian ICT-sektorin ja älylaitteiden ympärsitövaikutusten vähentämiseksi. Siihen sisältyy mm. internetin palveluntarjoajien vastuullistaminen. Näiden tehtävänä on säännellä palvelujensa käyttö entistä paremmin.Tarkoitus on tehdä palveluista ekologisesti vähävaikutteisia. .

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!