Katu ei ole koti! Suomessa on yli 800 koditonta nuorta, joista noin puolet pääkaupunkiseudulla.
Minäkin olin aikoinaan koditon, ja asia koskettaa syvästi. Omista kokemuksistani ja lapsuudesta olen kertonut hiljattain esimerkiksi Apu-lehden haastattelussa sekä sitä ennen omaelämäkerrassani Ekoistin muistelmat ja kirjassa Elämäni Vegaanina.
Siksi käytin tämän päivän keräämällä rahaa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on kerätä 50 000 euroa 55 tunnin aikana. Oma lupaukseni tuosta oli 1000 euroa.
Arvostan kovasti, jos käyt lahjoittamassa edes pienen summan tiistaihin 5.10. klo 17.00 mennessä osoitteessa https://katueiolekoti.com/sininauha/Leo
Kampanjassa jokainen yksityislahjoitus tuplataan yrityssponsoreiden kautta.
Samalla on pakko kehua miten hienosti Sininauhasäätiö osaa vapaaehtoisten osallistamisen ja varainhankinnan elintärkeään asiaan.
Kaikille vapaaehtoisille pidettiin noin pari viikkoa ennen kampanjan alkua tunnin kampanja-esittely. Tämän myötä meidän piti asettaa oma tavoite ja saimme henkilökohtaisen lahjoituslinkin.
Vapaaehtoisille on lisäksi varattu varsinaisen kampanjapäivien ajaksi tukikohta, jossa lahjoituksia saattoi kerätä soittelemalla ja/tai viestimällä. Jos ei halunnut vaivata omia ystäviä ja verkostoja, oli mahdollisuus saada myös Sininauhasäätiön kautta vanhojen lahjoittajien yhteystietoja, joille pystyi soittelemaan.
Oma 1000 euron tavoitteeni meni rikki moninkertaisesti heti ensimmäisen päivän aikana! Tämä tuntuu todella huikealta, kun tietää, että rahat menevät nuorten kodittomien auttamiseen, esimerkiksi vaatehankintoihin.
Oli myös mahtavaa päästä juttelemaan lyhyesti kampanjan työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa tukikohdassa. Mukana varoja oli keräämässä eläkeläisiä, työttömiä ja työssäkäyviä. Kaikkia meitä yhdistävä asia oli se, että vapaaehtoistyöstä ja rahan keräämisestä hyvään tarkoitukseen tuli todella hyvä mieli. Hyvä mieli tuli myös useimmille lahjoittajille. Toki on hiukan kuumottavaa pyytää rahaa ystäviltä, kavereilta, tuttavilta ja tuntemattomilta. Siitä huolimatta palaute oli todella hyvää ja kiittävää.
Toki kritiikkiäkin tuli. Miksi en lahjoita itse? No sitä teen. Itse lahjoitin tähän kampanjaan 100 euroa ja sen myötä lapsetkin intoutuivat mukaan pienillä summilla omista vähäisistä rahoistaan.
Lisäksi perheellämme on ollut noin 15 vuotta käytössä tapa, jossa pyrimme lahjoittamaan noin 5-10 prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna olemme ehtineet lahjoittaa yhdessä omia rahojamme hyväntekeväisyyteen eli ympäristötyöhön sekä eläin- ja ihmisoikeustyöhön noin 8000 euroa.
Vielä ehtii lahjoittamaan tiistaihin 5.10. klo 17.00 osoitteessa: https://katueiolekoti.com/leo
Lopuksi vastaus siihen tärkeimpään kysymykseen. Mihin rahat oikein menevät?
Nuoret tarvitsevat päivittäin hygieniatuotteita ja alusvaatteita, sekä talveksi kenkiä ja takkeja. Rahoilla tuetaan myös viime vuoden kampanjalla hankitun harjoitteluasunnon toimintaa, esimerkiksi mahdollistamalla päihteettömyyteen kannustavaa toimintaa tukihenkilön avulla.
