Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 5,5 prosenttia vuonna 2019. Vuosien 2005-2019 aikana kuntien päästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia.
Alueittain tarkasteltuna henkeä kohden suurimmat päästöt ovat Pohjanmaalla (11,7-12,4 tonnia per henkilö) ja pienimmät Uudellamaalla (4,5 tonnia per henkilö).
Päästöihin vaikuttaa kuitenkin elinkeinorakenne ja se, että mukana ei ole kulutusperäisiä päästöjä. Myöskään nieluja ei ole huomioitu.
SYKEn tiedot perustuvat vuoden 2019 päästöihin, Viime viikolla HSY julkisti tiedot pääkaupunkiseudun vuoden 2020 päästöistä. Tämän mukaan päästöt laskivat yli 10 prosenttia vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Päästöt laskivat kaikissa seudun kunnissa. Erityisesti siitä syystä, että kivihiilen käyttö väheni.
Ohessa pääkaupunkiseudun kuntien päästöt HSY:n tilastojen mukaan vuonna 2020 ja suluissa muutos edelliseen vuoteen:
Päästöt (2020)
-Helsinki 2,36 milj. tCO2-ekv (-9 %)
-Espoo 0,90 milj. tCO2-ekv (-16 %)
-Vantaa 0,88 milj. tCO2-ekv (-10 %)
-Kauniainen 0,03 milj. tCO2-ekv (-14 %).
Kun rinnalle otetaan pääkaupunkisudun kuntien asukasmäärät:
Asukasluku (31.3.2021)
-Helsinki: 656 250 asukasta
-Espoo: 293 576 asukasta
-Vantaa: 238 033 asukasta
-Kauniainen: 10 148 asukasta
Saadaan kätevästi tiedot henkeä kohden syntyvistä päästöistä eri kunnissa.
Päästöt per asukas per vuosi
-Helsinki 3,60 tonnia
-Espoo: 3,07 tonnia
-Vantaa: 3,70 tonnia
-Kauniainen: 2,96 tonnia
Koko Suomen päästöistä on tiedot vasta vuoden 2019 osalta. Tuolloin päästöt olivat 53,1 milj. tCO2-ekv eli henkeä kohden 9,59 tonnia. (Suomen väkiluku oli 31.3.2021 yhteensä 5 537 116.
On erikoista, että päästötilastot laahaavat näin pahasti jäljessä.
Ilmastokriisi on tämän sukupolven keskeisin haaste ja nykymenolla globaali hiilibudjetti riittää alle 6,5 vuotta, mikäli haluamme pysyä 1,5 asteen tavoitteessa.
Kuvittele, jos seuraisimme ja tilastoisimme talouden ja työllisyyden kehitystä näin pitkällä viiveellä.Tällä hetkellä operoisimme vuoden 2019 talous- ja työllisyysluvuilla ja joiltain osin meillä olisi käytössämme jo vuoden 2020 lukuja.
Pitäisikö kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa pitäisi siirtyä reaaliaikaiseen seurantaan tai esimerkiksi kuukausikohtaiseen raportointiin?
