Päiväkirja 24.4.2021: Tavallinen lauantai

Kuuntelin aamulla herättyäni Julia Cameronin kirjaa Kuuntelemisen polku. Cameron käy kirjassaan läpi kokemuksiaan kuuntelemisesta. Kirjassa hän muistuttaa myös aikaisemmissa kirjoissaan olleista aamusivuista. Aamusivuissa kyse on siitä, että herää joka aamu 45 minuuttia normaalia aiemmin ja kirjoittaa mitä mieleen tulee.

Cameronin innoittamana ajattelin, että alan kirjoittaa päiväkirjaa. En ehkä aamuisin, koska silloin minulla on jo omat rutiinini. Ehkä päiväkirjan kirjoittaminen sopisi aina illan päätteeksi ja toimisi näin samalla reflektointina päivän kokemuksiin. Harkitsen, että voisin kokeilla päiväkirjan kirjoittamista esimerkiksi toukokuun ajan yhtenä tämän vuoden kuukausittaisista 30 päivän kokeiluistani.

Otetaan päiväkirjan kirjoittamiseen kuitenkin pieni varaslähtö ja aloitetaan se jo nyt, kun puoliso lähti asioille ja lapset menivät naapuriin katsomaan elokuvaa.

Lauantai aamuna herätyskelloni soi tuttuun tapaan klo 4.45. Edellisenä iltana olin kuitenkin mennyt nukkumaan vasta noin klo 23.30. Olin niin väsynyt, että jatkoin unia. Sängystä pääsin ylös noin klo 6.30. Tein tutut aamurutiinit, joihin kuuluivat mm. 10 sivua paperikirjan lukemista, seitsemän minuutin lihaskuntotreeni ja puuron syöminen lämmittämättä soijamaidon kanssa. Lapset heräilivät seitsemän jälkeen ja laitoin heille aamupalaa pöytään. Edellisenä iltana olin vielä suunnitellut, että lähden juoksulenkille klo 6.00. Nukuttuani pommiin sekä jäätyäni lasten kanssa hengailemaan ja juttelemaan, pääsin lopulta juoksemaan vasta klo 9.30.

Juoksin Vantaanjoen vartta Käpylästä Helsingin pitäjän kirkonkylälle ja takaisin. Matkaa kertyi 21,30 kilometriä. Tämä oli vuoden yhdeksäs puolimaraton. Yhteensä juoksua on tänä vuonna kertynyt nyt 560 kilometriä. Samalla olen huomannut, että tarvitsisin uudet juoksukengät. Nykyisillä on juostu jo yli 1000 kilometriä. Lenkkarit saattavatkin olla ensimmäinen tavara, jonka tänä vuonna tulen ostamaan. Toistaiseksi en ole ostanut vielä vuoden 2021 aikana ensimmäistäkään tavaraa. Ruokaa ja palveluita olen toki kuluttanut.

Juostessa kuuntelin äänikirjana Harv Ekerin Secrets of the Millionaire Mind. Olen viime aikoina kuunnellut muutamia sijoittamiseen liittyviä kirjoja ja äänikirjapalvelu oli älynnyt suositella tätä. Kun nimi oli niin hassu, päätin tarttua siihen. Teos perustuu ajatukseen siitä, että ajatukset johtavat tunteisiin ja tunteet tekoihin. Itse olen usein miettinyt, että homma saattaa hyvin mennä myös toiseen suuntaan. Teoista syntyy arvoja ja arvojen perusteella haetaan tietoa. Ekerin kirjan hyvät perusajatukset menevät kuitenkin todella sakeaksi, kun hän kehottaa kuulijaa toistuvasti jokaisen vinkin ja luvun yhteydessä koskemaan päätään ja toistamaan ”minulla on miljonäärin mieli” -mantraansa.

Juoksulenkin päätin lähikauppaan. Hain sieltä lapsille jäätelöä joka viikkoisen perhepalaverin yhteyteen. Pidämme lauantaisin lounaan yhteydessä lasten kanssa perhepalaverin. Tuolloin käsittelemme koko porukalla yhteisistä asioita sekä suunnittelemme tulevaa. Samalla kiitämme toisiamme myös päivän tai kuluneen viikon asioista. Lapsia olemme motivoineet istumaan ruokapöydässä ja osallistumaan palaveriin sillä, että jälkiruuaksi on aina jäätelöä.

Aamupäivän jälkeen mietin, että voisin hiukan skarpata juoksuharjoituksiani. Nyt juoksen tasaisen tapaan rauhallisia 5-22 kilometrin juoksuja ja keskityn lähinnä kirjojen kuunteluun. Tämä ei juurikaan kehitä juoksuani vaikka toki pitää yllä hyvää peruskuntoa. Pohdin, että voisin ottaa viikkoon yhden intervalli- ja nopeustreenin, yhden pitkän lenkin ja sen jälkeen yksi voisi olla perusrauhallinen kymppi. Näin tulisi enemmän vaihtelua.

Lounaan jälkeen 9-vuotias halusi lähteä Eläintarhan kentän viereiseen skeittipuitoon scoottaamaan. Otimme hänen scootin pyöräperäkärryyn ja poljimme paikalle. Hän pääsi testailemaan ramppeja ja kouruja. Itse seisoin tai istuin sivussa ja katselin hänen menoaan ihaillen. Välillä tosin olin niin väsynyt, varmaankin juoksusta, että meinasin torkahtaa, kun istuskelin rampin reunalla. Silmät painuivat väkisin kiinni. Samalla muistin, että en ole muutaman viime päivän aikana ehtinyt ottaa jo rutiiniksi muodostuneita iltapäivätorkkuja. Lapsi kuitenkin nautti vaikka välillä satoi vettä tai räntää.

Päivän scoottiretki muistutti siitä, miten mukavaa ja helppoa on lähteä kahdestaan lapsen kanssa johonkin. Tämä parantaa huimasti lapsen ja aikuisen suhdetta. Tässä tapauksessa lapselle riitti vain se, että katselin hänen scoottausta. Edellisenä iltana olin ollut kahdestaan 7-vuotiaan kanssa luontoretkellä Lammassaaren lintutornilla. Myös siinä intensiivinen yhdessäolo ja keskittyminen oli ihan toista luokkaa kuin silloin, kun ollaan koko porukka liikkeellä.

Tultuamme kotiin, puoliso lähti lasten kanssa kukkakauppaan täydentämään parvekekasvejamme. Itse painelin pehkuihin ja otin 15 minuutin iltapäivätorkut. Tämä virkisti huimasti. Syötyämme päivällisen, lähtivät lapset naapuriin ja puoliso asioille.

Minä jäin kirjoittamaan tätä päiväkirjaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Päiväkirja 24.4.2021: Tavallinen lauantai”

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa