Päiväkirja 24.4.2021: Tavallinen lauantai

Kuuntelin aamulla herättyäni Julia Cameronin kirjaa Kuuntelemisen polku. Cameron käy kirjassaan läpi kokemuksiaan kuuntelemisesta. Kirjassa hän muistuttaa myös aikaisemmissa kirjoissaan olleista aamusivuista. Aamusivuissa kyse on siitä, että herää joka aamu 45 minuuttia normaalia aiemmin ja kirjoittaa mitä mieleen tulee.

Cameronin innoittamana ajattelin, että alan kirjoittaa päiväkirjaa. En ehkä aamuisin, koska silloin minulla on jo omat rutiinini. Ehkä päiväkirjan kirjoittaminen sopisi aina illan päätteeksi ja toimisi näin samalla reflektointina päivän kokemuksiin. Harkitsen, että voisin kokeilla päiväkirjan kirjoittamista esimerkiksi toukokuun ajan yhtenä tämän vuoden kuukausittaisista 30 päivän kokeiluistani.

Otetaan päiväkirjan kirjoittamiseen kuitenkin pieni varaslähtö ja aloitetaan se jo nyt, kun puoliso lähti asioille ja lapset menivät naapuriin katsomaan elokuvaa.

Lauantai aamuna herätyskelloni soi tuttuun tapaan klo 4.45. Edellisenä iltana olin kuitenkin mennyt nukkumaan vasta noin klo 23.30. Olin niin väsynyt, että jatkoin unia. Sängystä pääsin ylös noin klo 6.30. Tein tutut aamurutiinit, joihin kuuluivat mm. 10 sivua paperikirjan lukemista, seitsemän minuutin lihaskuntotreeni ja puuron syöminen lämmittämättä soijamaidon kanssa. Lapset heräilivät seitsemän jälkeen ja laitoin heille aamupalaa pöytään. Edellisenä iltana olin vielä suunnitellut, että lähden juoksulenkille klo 6.00. Nukuttuani pommiin sekä jäätyäni lasten kanssa hengailemaan ja juttelemaan, pääsin lopulta juoksemaan vasta klo 9.30.

Juoksin Vantaanjoen vartta Käpylästä Helsingin pitäjän kirkonkylälle ja takaisin. Matkaa kertyi 21,30 kilometriä. Tämä oli vuoden yhdeksäs puolimaraton. Yhteensä juoksua on tänä vuonna kertynyt nyt 560 kilometriä. Samalla olen huomannut, että tarvitsisin uudet juoksukengät. Nykyisillä on juostu jo yli 1000 kilometriä. Lenkkarit saattavatkin olla ensimmäinen tavara, jonka tänä vuonna tulen ostamaan. Toistaiseksi en ole ostanut vielä vuoden 2021 aikana ensimmäistäkään tavaraa. Ruokaa ja palveluita olen toki kuluttanut.

Juostessa kuuntelin äänikirjana Harv Ekerin Secrets of the Millionaire Mind. Olen viime aikoina kuunnellut muutamia sijoittamiseen liittyviä kirjoja ja äänikirjapalvelu oli älynnyt suositella tätä. Kun nimi oli niin hassu, päätin tarttua siihen. Teos perustuu ajatukseen siitä, että ajatukset johtavat tunteisiin ja tunteet tekoihin. Itse olen usein miettinyt, että homma saattaa hyvin mennä myös toiseen suuntaan. Teoista syntyy arvoja ja arvojen perusteella haetaan tietoa. Ekerin kirjan hyvät perusajatukset menevät kuitenkin todella sakeaksi, kun hän kehottaa kuulijaa toistuvasti jokaisen vinkin ja luvun yhteydessä koskemaan päätään ja toistamaan ”minulla on miljonäärin mieli” -mantraansa.

Juoksulenkin päätin lähikauppaan. Hain sieltä lapsille jäätelöä joka viikkoisen perhepalaverin yhteyteen. Pidämme lauantaisin lounaan yhteydessä lasten kanssa perhepalaverin. Tuolloin käsittelemme koko porukalla yhteisistä asioita sekä suunnittelemme tulevaa. Samalla kiitämme toisiamme myös päivän tai kuluneen viikon asioista. Lapsia olemme motivoineet istumaan ruokapöydässä ja osallistumaan palaveriin sillä, että jälkiruuaksi on aina jäätelöä.

Aamupäivän jälkeen mietin, että voisin hiukan skarpata juoksuharjoituksiani. Nyt juoksen tasaisen tapaan rauhallisia 5-22 kilometrin juoksuja ja keskityn lähinnä kirjojen kuunteluun. Tämä ei juurikaan kehitä juoksuani vaikka toki pitää yllä hyvää peruskuntoa. Pohdin, että voisin ottaa viikkoon yhden intervalli- ja nopeustreenin, yhden pitkän lenkin ja sen jälkeen yksi voisi olla perusrauhallinen kymppi. Näin tulisi enemmän vaihtelua.

Lounaan jälkeen 9-vuotias halusi lähteä Eläintarhan kentän viereiseen skeittipuitoon scoottaamaan. Otimme hänen scootin pyöräperäkärryyn ja poljimme paikalle. Hän pääsi testailemaan ramppeja ja kouruja. Itse seisoin tai istuin sivussa ja katselin hänen menoaan ihaillen. Välillä tosin olin niin väsynyt, varmaankin juoksusta, että meinasin torkahtaa, kun istuskelin rampin reunalla. Silmät painuivat väkisin kiinni. Samalla muistin, että en ole muutaman viime päivän aikana ehtinyt ottaa jo rutiiniksi muodostuneita iltapäivätorkkuja. Lapsi kuitenkin nautti vaikka välillä satoi vettä tai räntää.

Päivän scoottiretki muistutti siitä, miten mukavaa ja helppoa on lähteä kahdestaan lapsen kanssa johonkin. Tämä parantaa huimasti lapsen ja aikuisen suhdetta. Tässä tapauksessa lapselle riitti vain se, että katselin hänen scoottausta. Edellisenä iltana olin ollut kahdestaan 7-vuotiaan kanssa luontoretkellä Lammassaaren lintutornilla. Myös siinä intensiivinen yhdessäolo ja keskittyminen oli ihan toista luokkaa kuin silloin, kun ollaan koko porukka liikkeellä.

Tultuamme kotiin, puoliso lähti lasten kanssa kukkakauppaan täydentämään parvekekasvejamme. Itse painelin pehkuihin ja otin 15 minuutin iltapäivätorkut. Tämä virkisti huimasti. Syötyämme päivällisen, lähtivät lapset naapuriin ja puoliso asioille.

Minä jäin kirjoittamaan tätä päiväkirjaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Päiväkirja 24.4.2021: Tavallinen lauantai”

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!