Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.

Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:

***

ILMASTO: Ilmastokriisiä käsitellään kriisinä:

  • Hiilineutraalisuustavoitetta aikaistetaan
  • Salmisaaren hiilivoimala suljetaan
  • Pyöräilyä ja joukkoliikennettä priorisoidaan kaupunkisuunnittelussa

LUONTO: Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan:

  • Luonnonsuojelualueita lisätään
  • Lähiluontoa puolustetaan eikä arvokkaita luontokohteita rakenneta
  • Luonnonvarojen kulutusta vähennetään

HYVINVOINTI: Huolehditaan hyvinvoinnista:

  • Heikoimmista pidetään huolta eikä ketään jätetä ilman perusturvaa
  • Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen investoidaan
  • Eläinten oikeuksia kunnioitetaan ja lisätään vegaaniruokaa hankinnoissa

Helsingissä on saatu aikaan paljon hyviä asioita viime vuosina.

Luonnonsuojelualueiden määrä on kaksinkertaistumassa, päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, ja kivihiilen käyttö tullaan lopettamaan. Helsinki on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Joukkoliikenteeseen on investoitu huimia summia, ja pyöräilyä priorisoidaan ennennäkemättömän paljon. Kaupunkipyörät ovat saavuttaneet suurta suosiota. Hämeentiestä on tehty joukkoliikennekatu. Liha- ja maitotuotteiden käyttö puolitetaan. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on parannettu ottamalla käyttöön osallistavaa budjetointia.

Itse olen ollut osa tätä muutosta muun muassa puolustamalla kaupungin viheralueita ja lähimetsiä rakentamiselta. Aloitteideni seurauksena on tapahtunut myös esimerkiksi seuraavaa:

  • Helsinkiin julistettiin ilmastohätätila syksyllä 2020
  • Vuosaareen perustettiin Rakkauden metsä
  • Päiväkodeissa on tarjolla vegaaniruokaa sitä haluaville
  • Kaavoituksessa kokeillaan ekologista kompensaatiota
  • Kisahallin parkkipaikoille selvitetään avoimen urheilupuiston rakentamista
  • Kaupungintalolla liputetaan viittomakielen päivänä
  • Kaupungin maksuttomassa puistoruokailussa lisätään vegaaniruokien määrää

Lisäksi olen tehnyt aloitteita mm. henkilökohtaisen päästökaupan kokeilemisesta ja vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisesta kaupungin työntekijöille. Kaupunki tukee aloitteeni ansiosta myös työntekijöiden pyöräilyä. Helsingissä on lisäksi edistetty aloitteideni pohjalta kierrätystä, hävikkiruuan hyödyntämistä, bioenergian kestävyyskriteerejä. Olen ollut ajamassa kivihiilestä luopumista, lähiluonnon ja ilmaston huomioimista kaikessa rakentamisessa sekä puolustanut kaikkein heikko-osaisimpia.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Vaikka luonnonsuojelualueita on tullut lisää ja rakentamista ohjattu pois arvokkailta luontoalueilta, uhkaa rakentaminen kaupunkilaisille rakkaita lähiluontokohteita. Ympäristötoimi tarvitsee lisää voimavaroja luonnonsuojelun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hiilineutraalisuustavoitetta pitäisi aikaistaa.

Opetukseen ja varhaiskasvatukseen tarvitaan enemmän resursseja. Varhaiskasvatuksesta tulisi tehdä maksutonta. Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä. Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia tulisi parantaa osallistuvaa budjetointia laajentamalla ja suoria kansanäänestyksiä järjestämällä.

Tästä syystä haluan olla jatkossakin varmistamassa, että hyvät vihreät tavoitteet toteutuvat.

Unelmani on hiilineutraali kiertotalous, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu ja kansalaisyhteiskunta kukoistaa. Helsinki, jossa kunnioitetaan lähiluontoa, ilmastokriisiä käsitellään kriisinä ja kaikille kaupunkilaisille taataan hyvät elämän eväät taustasta riippumatta.

Voit tukea kampanjaani täällä.


Kuka Leo Stranius

Toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja kahden lapsen isä Käpylästä. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä tietoliikennealalla. Koulutus hallintotieteiden maisteri. Hiilijalanjälki: 2867 kg.

Olen elämäni aikana ollut duunari ja tietotyöläinen, kokenut yhteiskunnan turvaverkkojen merkityksen mutta myös oman yrittämisen voiman. Uskon esimerkin kautta johtamiseen, rajat ylittävään yhteistyöhön ja positiivisen tekemisen meiningin luomiseen.

Tällä hetkellä työskentelen Third Rock Finlandin toimitusjohtajana, jossa edistämme yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustyötä sekä siirtymistä hiilineutraaliin keirtotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Työni ohella toimin Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, HSY:n hallituksen varapuheenjohtajana, HKL:n johtokunnan jäsenenä sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana. Omistan osan ympäristökonsulttiyritys Tyrskystä ja käyn pitämässä ajanhallintavalmennuksia eri organisaatioille.

Minulle kaikkein tärkeimpiä arvoja ovat luonnon itseisarvo, kansalaisvaikuttaminen ja vapaa kansalaistoiminta, suora demokratia, ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisimpien puolustaminen. Oman kokemuksen kautta olen huomannut, miten tärkeitä ovat lapsiperheiden jaksaminen, turvalliset päiväkodit ja koulut.

Ammennan energiaa liikunnasta, kirjoista, luonnosta ja tähtihetkistä lasten kanssa. Olen valmis laittamaan itseni likoon ilmaston, lähiluonnon, tulevien sukupolvien ja kaikkein heikko-osaisimpien puolesta.

Julkinen CV:ni löytyy täältä.
Voit katsoa myös tämän: Leo Stranius Wikipediassa.

Seuraa minua Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen voi käydä lukemassa täältä: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö

TAVOITTEET:

ILMASTO: Ilmastokriisiä käsitellään kriisinä:

  • Hiilineutraalisuustavoitetta aikaistetaan
  • Salmisaaren hiilivoimala suljetaan
  • Pyöräilyä ja joukkoliikennettä priorisoidaan kaupunkisuunnittelussa

LUONTO: Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan:

  • Luonnonsuojelualueita lisätään
  • Lähiluontoa puolustetaan eikä arvokkaita luontokohteita rakenneta
  • Luonnonvarojen kulutusta vähennetään

HYVINVOINTI: Huolehditaan hyvinvoinnista:

  • Heikoimmista pidetään huolta eikä ketään jätetä ilman perusturvaa
  • Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen investoidaan
  • Eläinten oikeuksia kunnioitetaan ja lisätään vegaaniruokaa hankinnoissa

Huomenna Helsinki on vihreä!

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa