Kaksi vuotta Kansalaisareenassa

Tätä kirjoittaessa on viimeinen päiväni Kansalaisareenan toiminnanjohtajan tehtävässä. Ensimmäinen julkinen työtehtäväni järjestössä oli lokakuussa 2017 avauspuheenvuoron pitäminen kansainvälisessä Vertaistuen päivässä. Silloin jännitti ja innosti. Nyt on ilmassa haikeutta.

Paljon on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut ja paljon olen matkan varrella oppinut. On ollut etuoikeus olla mukana edistämässä vapaaehtoistoimintaa Kansalaisareenan kautta. Seuraavassa muutamia nostoja parin vuoden ajalta.

Jäsenpohjan laajentuminen

Kun aloitin työt Kansalaisareenassa, meillä oli yhteensä 59 jäsenjärjestöä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin niitä on 117. Näissä jäsenjärjestöissä on noin 1,2 miljoonaa jäsentä. Vaikka Suomi on järjestöjen luvattu maa yli 100 000 rekisteröityneen yhdistyksen ja 15 miljoonan jäsenen voimin, tavoittaa Kansalaisareena huomattavan osan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisareenaan on liittynyt esimerkiksi sellaisia suuria järjestöjä tai liittoja kuin Olympiakomitea, Partio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Fingo ja Diabetesliitto sekä viimeisenä työviikkonani JHL.

Laajentuminen ei ole jäänyt jäseniin. Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikkoverkoston toiminta on laajentunut merkittävästi. Kun aloitin, verkostoja oli 24. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana jo yhteensä 33 ryhmää ja noin 750 vapaaehtoistoiminnan ammattilaista. Valikkoverkosto tukee koordinaattoreiden osaamisen kehittymistä, työssä jaksamista, alueellista yhteistyötä ja niiden kautta vapaaehtoistoiminnan laadun ja näkyvyyden parantamista.

Strategian uudistaminen ja käytäntöön vieminen

Kansalaisareena uudisti johdollani strategian. Järjestön visiona on, että Suomi on maailman paras paikka vapaaehtoistoiminnalle. Suomessa 42 % kertoo tehneensä vapaaehtoistoimintaa viimeisen neljän viikon aikana ja puolet viimeisen vuoden aikana. Maailman ihmisistä vain 4 % asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilan katsotaan olevan avoin. Suomi on yksi näistä maista.

Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on, että (1) vapaaehtoistoiminnan asema paranee poliittisessa päätöksenteossa, (2) vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja sen laatu paranee Suomessa, (3) vapaaehtoistoiminta on tunnettua ja houkuttelevaa ja (4) vapaaehtoistoiminnan käytänteet paranevat. Järjestön arvoiksi määrittelimme seuraavaa: vastuullisuus, rohkeus, avoimuus, yhdessä tekeminen ja yhdenvertaisuus.

Vaikuttamistyö näkyy hallitusohjelmassa

Kansalaisareenan kautta olen saanut olla Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (KANE) ja sen työjaostossa. Lisäksi hallinnoimme eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmää, josta löytyy kansanedustajat kaikista eduskuntaryhmistä Liike Nyt:iä lukuun ottamatta. Olen osallistunut moniin hallinnon työryhmiin ja kuulemisiin, käynyt puhumassa eri tilaisuuksissa ja antanut haastatteluja vapaaehtoistoimintaan liittyen.

Tärkeimpiä vaikuttamistyömme tuloksia oli kevään 2019 hallitusohjelmaneuvottelut. Valmistelimme omat hallitusohjelmatavoitteet ja pyysimme mukaan jäsenjärjestöjämme. Yhteensä 48 jäsenjärjestöä allekirjoitti tavoitteemme, jotka olivat seuraavat:

– Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa

– Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin

– Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa

Säätytalon neuvotteluissa painoarvomme näkyi. Kaikki tavoitteemme toteutuivat ja kirjaukset löytyvät hallitusohjelmasta. Toki vapaaehtoistyön sisällyttäminen aktiivimalliin tuli sitä kautta, että hallitus päätti purkaa koko aktiivimallin, johon Kansalaisareena ja suuri osa järjestökentästä on alusta lähtien suhtautunut kriittisesti.

Vaikuttamistyöhön on kuulunut myös muu lainsäädäntövaikuttaminen. Olemme vaikuttaneet rahankeräyslain uudistukseen, kokoontumislakiin ja nyt viimeisimpänä olemme olleet mukana yhdistyslain uudistusta valmistelleessa seurantaryhmässä.

Kokeileva ja ketterä kehittäminen

Keväällä 2019 lähdimme rohkeasti toteuttamaan Climate Aid -tapahtumaa. Tarkoitus on pilotoida Climate Aidia tänä vuonna Suomessa ja vuonna 2020 laajentaa sitä kansainväliseksi tapahtumaksi 13.7.1985 Lontoossa ja Philadelphiassa pidettyjen Live Aid-konserttien tyyliin. Tapahtuman rahoittajaksi saatiin Sitra ja suuri joukko isoja organisaatioita ja yrityksiä. Climate Aid -ilmastohyväntekeväisyystapahtuma ja konsertti pidetään Musiikkitalolla lauantaina 23.11.2019.

Kansalaisareena on lisäksi koordinoinut seitsemän järjestön yhteisponnistusta ja tapahtumaa SuomiAreenassa kesällä 2019, ottanut vastuulleen Suomen sosiaalifoorumin järjestämiseen liittyvän hallintotyön sekä uudistanut voimakkaasti tapahtumakonseptiaan ja osallistunut moniin tapahtumiin, kuten Maailma kylässä -festareille. Unohtamatta tietysti meidän Jeesaan-hanketta, jossa olemme kolmen vuoden ajan pilotoineet Vantaalla toisen asteen oppilaitoksissa vapaaehtoistoiminnan kursseja.

Kansalaisareena on ottanut merkittävän roolin myös erilaisten vapaaehtoistoiminnan digitaalisten alustojen kehittämisessä. Luottamuksena Kansalaisareenan merkittävästä roolista OP Ryhmä lahjoitti kehittämänsä www.hiiop100.fi-vapaaehtoistoiminnan digitaalisen välityspalvelun Kansalaisareenan ylläpidettäväksi vapaaehtoisten päivänä 5.12.2018. Puoli vuotta tämän jälkeen teimme yhteistyösopimuksen Kirkkopalveluiden www.vapaaehtoistyo.fi-alustan kanssa. Olemme myös olleet tukemassa ja kehittämässä muita sovelluksia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomessa on yksi selkeä ja keskeinen verkkoalusta vapaaehtoistehtävistä ilmoittamiseen ja niiden etsimiseen.

Muutokset toimintakulttuurissa ja johtamisessa

Kun aloitin Kansalaisareenan toiminnanjohtajana, paljastui toimitiloissamme vakava sisäilmaongelma. Päätimme nopealla aikataululla muuttaa vanhoista tiloista Kalliolaan. Kalliola on osoittautunut inspiroivaksi paikaksi ja yhteisöksi edistää vapaaehtoistoimintaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Kansalaisareenassa on siirrytty kohti palvelevaa ja itseorganisoituvaa johtamista, jossa työntekijöihin luotetaan ja heille annetaan vastuuta. Samalla olemme aktiivisesti pyrkineet edistämään työhyvinvointia ja henkilöstön jaksamista. Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi elämäntilanneystävällisen työpaikan mallin. Kansalaisareena tarjoaa kaikille uusille työntekijöille vähintään kolmen viikon palkallisen kesäloman, vapaan etätyömahdollisuuden ja täysin joustavat työajat.

Toimistolla ollessamme pidämme yhteisiä kahvitaukoja. Tarjoamme työntekijöille mahdollisuuden käyttää hiukan työaikaa liikuntaan keskellä työpäivää ja tehdä kaksi työpäivää vuodessa vapaavalintaista vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön myötä työntekijät kasvattavat omaa osaamista ja luovat uusia verkostoja samalla, kun voivat tehdä itselle merkityksellisiä asioita.

Lisäksi Kansalaisareenassa on kokeiltu ryhmäkehityskeskusteluita. Kokouksissa taas olemme siirtyneet 25 minuutin rytmiin. Tämä tarkoittaa, että kokoustamme maksimissaan 25 minuuttia ja pidämme aina viiden minuutin tauon. Itseohjautuvaan organisaatioon ja johtamiseen kuuluu myös se, että työntekijät pääsevät itse määrittelemään esimerkiksi viikoittaisten toimistokokousten ja erilaisten yhteisten kehittämispäivien agendan. Työntekijöiden ylimääräinen palkitseminen on perustunut raha- tai materiaalisten lahjojen sijaan ylimääräisillä vapaapäivillä palkitsemiseen.

Mitä sitten tuli oikeastaan tehtyä?

Kun aloitin, luulin, että tunnen suomalaista järjestökenttää hyvin. Kuinka väärässä olinkaan. Ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin, miten laaja ja monipuolinen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä todellisuudessa onkaan. Toimijoita on valtavasti ja innostavaa tekemistä riittää kaikkialla, jossa olen käynyt. Ja paljon olen käynyt.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen esimerkiksi istunut 808 kokouksessa, käynyt pitämässä 149 puheenvuoroa tai luentoa eri tilaisuuksissa usein eri puolilla Suomea, antanut eri medioille 67 haastattelua, kirjoittanut 40 kolumnia ja osallistunut 58:aan seminaariin.

Maailma ei toki kokouksissa istumalla muutu. Kokoukset ja muut aktiviteetit ovat kuitenkin yleensä edellytys sille, että muutosta voi saada aikaiseksi. Kyse on siitä, että harvoin mikään isompi muutos on yksin jonkun yksittäisen ihmisen tai teon seurausta. Mukaan on usein saatava paljon porukkaa ja töitä pitää tehdä paljon.

Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet tavalla tai toisella mukana tässä kahden vuoden intensiivisessä ja antoisassa rupeamassa. Toivottavasti kohtaamme eri yhteyksissä. Vaikka minua seuraavaksi kutsuvatkin uudet haasteet ja maapallon pelastaminen, on sydämeni aina myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja minulla on aina teitä kaikkia kova ikävä.

Teksti: Leo Stranius

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kansalaisareenan VerkkoAreenassa. Kirjoittaja on toiminut Kansalaisareenan toiminnanjohtajana vuosina 2017–2019.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Luomme edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Parannamme suomalaisen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaksi vuotta Kansalaisareenassa”

  1. Olipa ” nosto ” Leo Straniuksen johtaman Kansalaisareenan tavoite ” Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin ”…..
    Miten tässä yrityksessä puuttua Suomen työllisyyspolitiikkaan kävikään todellisuudessa ?
    Näin siinä kävi : NYT AKTIIVIMALLI ON LOPULLISESTI HISTORIAA ! Siitä oli päättämässä ensisijaisesti nimenomaan Suomen hallitus , Vihreät mukaanlukien !
    Aktiivimallin purkamisessa ei ole kyse työllisyydestä, vaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta !

    Olet todennut äskettäin : ” Kaikkihan me teemme joskus virheitä …” Mihin on joutunut poliitikkojen vastuu puheistaan ja teoistaan ja niiden seuraamuksista ? Tällainen ylimalkainen käsitys virheistä ei kasvata suomalaisten luottamusta poliitikkoihin ja politiikkaan !

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa