Kaksi vuotta Kansalaisareenassa

Tätä kirjoittaessa on viimeinen päiväni Kansalaisareenan toiminnanjohtajan tehtävässä. Ensimmäinen julkinen työtehtäväni järjestössä oli lokakuussa 2017 avauspuheenvuoron pitäminen kansainvälisessä Vertaistuen päivässä. Silloin jännitti ja innosti. Nyt on ilmassa haikeutta.

Paljon on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut ja paljon olen matkan varrella oppinut. On ollut etuoikeus olla mukana edistämässä vapaaehtoistoimintaa Kansalaisareenan kautta. Seuraavassa muutamia nostoja parin vuoden ajalta.

Jäsenpohjan laajentuminen

Kun aloitin työt Kansalaisareenassa, meillä oli yhteensä 59 jäsenjärjestöä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin niitä on 117. Näissä jäsenjärjestöissä on noin 1,2 miljoonaa jäsentä. Vaikka Suomi on järjestöjen luvattu maa yli 100 000 rekisteröityneen yhdistyksen ja 15 miljoonan jäsenen voimin, tavoittaa Kansalaisareena huomattavan osan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisareenaan on liittynyt esimerkiksi sellaisia suuria järjestöjä tai liittoja kuin Olympiakomitea, Partio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Fingo ja Diabetesliitto sekä viimeisenä työviikkonani JHL.

Laajentuminen ei ole jäänyt jäseniin. Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikkoverkoston toiminta on laajentunut merkittävästi. Kun aloitin, verkostoja oli 24. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana jo yhteensä 33 ryhmää ja noin 750 vapaaehtoistoiminnan ammattilaista. Valikkoverkosto tukee koordinaattoreiden osaamisen kehittymistä, työssä jaksamista, alueellista yhteistyötä ja niiden kautta vapaaehtoistoiminnan laadun ja näkyvyyden parantamista.

Strategian uudistaminen ja käytäntöön vieminen

Kansalaisareena uudisti johdollani strategian. Järjestön visiona on, että Suomi on maailman paras paikka vapaaehtoistoiminnalle. Suomessa 42 % kertoo tehneensä vapaaehtoistoimintaa viimeisen neljän viikon aikana ja puolet viimeisen vuoden aikana. Maailman ihmisistä vain 4 % asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilan katsotaan olevan avoin. Suomi on yksi näistä maista.

Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on, että (1) vapaaehtoistoiminnan asema paranee poliittisessa päätöksenteossa, (2) vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja sen laatu paranee Suomessa, (3) vapaaehtoistoiminta on tunnettua ja houkuttelevaa ja (4) vapaaehtoistoiminnan käytänteet paranevat. Järjestön arvoiksi määrittelimme seuraavaa: vastuullisuus, rohkeus, avoimuus, yhdessä tekeminen ja yhdenvertaisuus.

Vaikuttamistyö näkyy hallitusohjelmassa

Kansalaisareenan kautta olen saanut olla Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (KANE) ja sen työjaostossa. Lisäksi hallinnoimme eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmää, josta löytyy kansanedustajat kaikista eduskuntaryhmistä Liike Nyt:iä lukuun ottamatta. Olen osallistunut moniin hallinnon työryhmiin ja kuulemisiin, käynyt puhumassa eri tilaisuuksissa ja antanut haastatteluja vapaaehtoistoimintaan liittyen.

Tärkeimpiä vaikuttamistyömme tuloksia oli kevään 2019 hallitusohjelmaneuvottelut. Valmistelimme omat hallitusohjelmatavoitteet ja pyysimme mukaan jäsenjärjestöjämme. Yhteensä 48 jäsenjärjestöä allekirjoitti tavoitteemme, jotka olivat seuraavat:

– Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa

– Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin

– Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa

Säätytalon neuvotteluissa painoarvomme näkyi. Kaikki tavoitteemme toteutuivat ja kirjaukset löytyvät hallitusohjelmasta. Toki vapaaehtoistyön sisällyttäminen aktiivimalliin tuli sitä kautta, että hallitus päätti purkaa koko aktiivimallin, johon Kansalaisareena ja suuri osa järjestökentästä on alusta lähtien suhtautunut kriittisesti.

Vaikuttamistyöhön on kuulunut myös muu lainsäädäntövaikuttaminen. Olemme vaikuttaneet rahankeräyslain uudistukseen, kokoontumislakiin ja nyt viimeisimpänä olemme olleet mukana yhdistyslain uudistusta valmistelleessa seurantaryhmässä.

Kokeileva ja ketterä kehittäminen

Keväällä 2019 lähdimme rohkeasti toteuttamaan Climate Aid -tapahtumaa. Tarkoitus on pilotoida Climate Aidia tänä vuonna Suomessa ja vuonna 2020 laajentaa sitä kansainväliseksi tapahtumaksi 13.7.1985 Lontoossa ja Philadelphiassa pidettyjen Live Aid-konserttien tyyliin. Tapahtuman rahoittajaksi saatiin Sitra ja suuri joukko isoja organisaatioita ja yrityksiä. Climate Aid -ilmastohyväntekeväisyystapahtuma ja konsertti pidetään Musiikkitalolla lauantaina 23.11.2019.

Kansalaisareena on lisäksi koordinoinut seitsemän järjestön yhteisponnistusta ja tapahtumaa SuomiAreenassa kesällä 2019, ottanut vastuulleen Suomen sosiaalifoorumin järjestämiseen liittyvän hallintotyön sekä uudistanut voimakkaasti tapahtumakonseptiaan ja osallistunut moniin tapahtumiin, kuten Maailma kylässä -festareille. Unohtamatta tietysti meidän Jeesaan-hanketta, jossa olemme kolmen vuoden ajan pilotoineet Vantaalla toisen asteen oppilaitoksissa vapaaehtoistoiminnan kursseja.

Kansalaisareena on ottanut merkittävän roolin myös erilaisten vapaaehtoistoiminnan digitaalisten alustojen kehittämisessä. Luottamuksena Kansalaisareenan merkittävästä roolista OP Ryhmä lahjoitti kehittämänsä www.hiiop100.fi-vapaaehtoistoiminnan digitaalisen välityspalvelun Kansalaisareenan ylläpidettäväksi vapaaehtoisten päivänä 5.12.2018. Puoli vuotta tämän jälkeen teimme yhteistyösopimuksen Kirkkopalveluiden www.vapaaehtoistyo.fi-alustan kanssa. Olemme myös olleet tukemassa ja kehittämässä muita sovelluksia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomessa on yksi selkeä ja keskeinen verkkoalusta vapaaehtoistehtävistä ilmoittamiseen ja niiden etsimiseen.

Muutokset toimintakulttuurissa ja johtamisessa

Kun aloitin Kansalaisareenan toiminnanjohtajana, paljastui toimitiloissamme vakava sisäilmaongelma. Päätimme nopealla aikataululla muuttaa vanhoista tiloista Kalliolaan. Kalliola on osoittautunut inspiroivaksi paikaksi ja yhteisöksi edistää vapaaehtoistoimintaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Kansalaisareenassa on siirrytty kohti palvelevaa ja itseorganisoituvaa johtamista, jossa työntekijöihin luotetaan ja heille annetaan vastuuta. Samalla olemme aktiivisesti pyrkineet edistämään työhyvinvointia ja henkilöstön jaksamista. Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi elämäntilanneystävällisen työpaikan mallin. Kansalaisareena tarjoaa kaikille uusille työntekijöille vähintään kolmen viikon palkallisen kesäloman, vapaan etätyömahdollisuuden ja täysin joustavat työajat.

Toimistolla ollessamme pidämme yhteisiä kahvitaukoja. Tarjoamme työntekijöille mahdollisuuden käyttää hiukan työaikaa liikuntaan keskellä työpäivää ja tehdä kaksi työpäivää vuodessa vapaavalintaista vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön myötä työntekijät kasvattavat omaa osaamista ja luovat uusia verkostoja samalla, kun voivat tehdä itselle merkityksellisiä asioita.

Lisäksi Kansalaisareenassa on kokeiltu ryhmäkehityskeskusteluita. Kokouksissa taas olemme siirtyneet 25 minuutin rytmiin. Tämä tarkoittaa, että kokoustamme maksimissaan 25 minuuttia ja pidämme aina viiden minuutin tauon. Itseohjautuvaan organisaatioon ja johtamiseen kuuluu myös se, että työntekijät pääsevät itse määrittelemään esimerkiksi viikoittaisten toimistokokousten ja erilaisten yhteisten kehittämispäivien agendan. Työntekijöiden ylimääräinen palkitseminen on perustunut raha- tai materiaalisten lahjojen sijaan ylimääräisillä vapaapäivillä palkitsemiseen.

Mitä sitten tuli oikeastaan tehtyä?

Kun aloitin, luulin, että tunnen suomalaista järjestökenttää hyvin. Kuinka väärässä olinkaan. Ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin, miten laaja ja monipuolinen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä todellisuudessa onkaan. Toimijoita on valtavasti ja innostavaa tekemistä riittää kaikkialla, jossa olen käynyt. Ja paljon olen käynyt.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen esimerkiksi istunut 808 kokouksessa, käynyt pitämässä 149 puheenvuoroa tai luentoa eri tilaisuuksissa usein eri puolilla Suomea, antanut eri medioille 67 haastattelua, kirjoittanut 40 kolumnia ja osallistunut 58:aan seminaariin.

Maailma ei toki kokouksissa istumalla muutu. Kokoukset ja muut aktiviteetit ovat kuitenkin yleensä edellytys sille, että muutosta voi saada aikaiseksi. Kyse on siitä, että harvoin mikään isompi muutos on yksin jonkun yksittäisen ihmisen tai teon seurausta. Mukaan on usein saatava paljon porukkaa ja töitä pitää tehdä paljon.

Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet tavalla tai toisella mukana tässä kahden vuoden intensiivisessä ja antoisassa rupeamassa. Toivottavasti kohtaamme eri yhteyksissä. Vaikka minua seuraavaksi kutsuvatkin uudet haasteet ja maapallon pelastaminen, on sydämeni aina myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja minulla on aina teitä kaikkia kova ikävä.

Teksti: Leo Stranius

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kansalaisareenan VerkkoAreenassa. Kirjoittaja on toiminut Kansalaisareenan toiminnanjohtajana vuosina 2017–2019.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Luomme edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Parannamme suomalaisen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaksi vuotta Kansalaisareenassa”

  1. Olipa ” nosto ” Leo Straniuksen johtaman Kansalaisareenan tavoite ” Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin ”…..
    Miten tässä yrityksessä puuttua Suomen työllisyyspolitiikkaan kävikään todellisuudessa ?
    Näin siinä kävi : NYT AKTIIVIMALLI ON LOPULLISESTI HISTORIAA ! Siitä oli päättämässä ensisijaisesti nimenomaan Suomen hallitus , Vihreät mukaanlukien !
    Aktiivimallin purkamisessa ei ole kyse työllisyydestä, vaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta !

    Olet todennut äskettäin : ” Kaikkihan me teemme joskus virheitä …” Mihin on joutunut poliitikkojen vastuu puheistaan ja teoistaan ja niiden seuraamuksista ? Tällainen ylimalkainen käsitys virheistä ei kasvata suomalaisten luottamusta poliitikkoihin ja politiikkaan !

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa