Viikkopäiväkirja 50 – ilmastopolitiikkaa, Hesburger, Kansalaisareena ja kuntapolitiikkaa

Kuluneen viikon aikana käytiin ilmastoneuvotteluita Puolassa ja ihailtiin Greta Thunbergin esiintymisiä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Hesburgen käynnisti vastuullisuuskampanjan, jossa olen mukana. Tiistaina julkistettiin dokumentti Mistä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman.

Kansalaisareenan puolesta osallistuin Elämänote- ja Kanssala-hankkeiden ohjausryhmän kokouksiin, kävin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta sekä osallistuin yliopistolla paneelikeskusteluun talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta. Kävimme myös työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa joululounaalla hävikkiravintola Loopissa ja viikon huipennuksena julkaisimme teoksen vapaaehtoistoiminnasta nyt ja tulevaiduudessa.

Kuntapolitiikassa tapahtui paljon. Ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa päätimme esittää Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamista Vuosaareen. Tämä on hienoa! Tiistai-illan olin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, keskiviikkona alkuillan kaupunginvaltuuston kokouksessa, torstaiaamun HKL:n johtokunnan kokouksessa ja perjantai-iltapäivän ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Kuntapolitiikka ottaa ja antaa. Yhdessä muiden kanssa yritimme pelastaa Lapinlahden lähdettä, puolustimme liito-oravia ja luontoarvoja, puhuimme tiukemman ilmastopolitiikan puolesta, yritimme edistää hankinnoissa sähköautoja. Tosi paljon on tällä viikolla saatu hienoja päätöksiä ja toisaalta joitakin pettymyksiä.

Maanantaina tapasin Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Niina Kaion ja vedin Kansalaiareenan toimistokokousta. Lounaan jälkeen osallistuin Ikäinstituutin ja Valli ry:n Elämänote-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Elämänote on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa.

Ohjausryhmän kokouksen jälkeen kävin hoitamassa päivän sähköposteja Mäkelänrinteen uimahallin kahviossa hain toisen lapsen koulusta. Naapuri ja päiväkotilapsen kaverin vanhempi oli ehtinyt hakea jo toisen lapsen, joka olikin sitten koko illan naapurissa kylässä. Illalla Alepan kauppakassi toi kotiimme 100 litraa soijamaitoa ja 20 pakettia neljän viljan luomupuurohiutaileita. On kätevä tilata hyvin säilyviä ja jatkuvasti meneviä ruokia kerralla vähän enemmän.

Tiistaina vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Tennispalatsin Hesburgeriin. Tuolloin sai ensi-iltansa Iris Olssonin ohjaama ja Grillifilmsin Hesburgerille tuottama dokumenttielokuva: Mistä sinä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman. Samalla käynnistyi Hesburgerin iso vastuullisuuskampanja Miksi olen osallistunut pikaruokaketjun markkinointikampanjassa käytettävään dokumenttiin? Kirjoitin tästä blogiini.

Julkaisutilaisuuden jälkeen pyöräilin Kansalaisareenan toimistolle, jossa Suvi Auvinen haastatteli minua tulevaa Lihan loppu -kirjaansa varten. Veikkaan, että aika pian olemme tilanteessa, jossa lihavero on todellisuutta ja asetamme konkreettisia tavoitteita lihan syönnin vähentämiseksi. Jos nyt olemme tilanteessa, jossa tupakan poltto on mahdollista kieltää lähivuosina, niin lihalle käy toivottavasti samoin vuosikymmenen kuluessa.

Iltapäivällä osallistuin Kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen. Keskustelua herätti erityisesti Lapinlahden lähteen kohtalo ja Tuusulanväylän bulevardisuunnitelmat. Kokouksessa venähtikin koko ilta ja ehdin kotiin vasta siinä vaiheessa kun lapset olivat menossa nukkumaan.

Keskiviikkona vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Ruoholahteen Sitran toimistolle. Olin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta Sitran ja Opetushallituksen yhteisessä tilaisuudessa, jossa sparratiin eri toimijoita. Tavoitteena on tarjota aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia 3-6-luokkalaisille. Iltapäiväksi siirryin yliopistolle ja Metsätalolle. Osallistuin Monitieteisen ympäristötutkimus -tieteenalojen näkökulmia ympäristökysymyksiin (MYT) -kurssin päätöksen paneelikeskusteluun, jossa puhuimme talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen ristiriidasta ja käytännössä kaikista maailman ympäristökysymyksistä. Alkuillan olin kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa keskustelimme mm liito-oravan suojelusta.

Keskiviikkona tuli täyteen päivälleen kolme vuotta Pariisin ilmastosopimuksen syntymistä. Kuluneella viikolla Puolassa yritettiin saadaan sovittua konkreettisesti siitä, miten nuo lupaukset lunastetaan. Kaikkein eniten huomiota taisi kuitenkin saada ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg, joka on noussut maailmanmaineeseen käynnistämällä joka perjantaisen koululakon kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Torstaina aamulla pyöräilin Hakaniemeen ja osallistuin HKL:n johtokunnan kokouseen, jossa kävimme läpi vuoden 2019 tavoitteita ja teimme päätöksiä hankinnoista. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että HKL oli tekemässä hankintaa autojen käytöstä, mutta vaihtoehtona ei ollut sähkö- tai biokaasuauto. Kehoituksestani johtuen luvattiin vielä selvittää mahdollisuudet hankkia Staralta käyttöön sähköautot.

Aamupäivällä hoitelin vielä Kansalaisareenan toimistolla hallinto- ja henkilöstöasioita ja pyöräilin tämän jälkeen Lapinlahden lähteen Loop-hävikkiruokaravintolaan, jossa meillä oli toimiston ja hallituksen yhteinen joululounas. Kiitos kaikki Kansalaisareenan porukat! Olen todella onnellinen saadessani tehdä maailmasta parempaa paikkaa ja Suomesta maailman parasta paikkaa vapaaehtoistoiminnalle Kansalaisareenan jengin kanssa!

Iltapäivällä osallistuin vielä Kanssala-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen ennenkuin hain laopset päiväkodista ja koulusta. Kanssalan tehtävänä on varmistaa, että jokainen Helsingissä asuva tai oleskeleva löytää itselleen merkityksellistä tekemistä vapaaehtoisena, vertaisena tai aktiivina. Illan olin lasten kanssa ja teimme mm joulutorttuja.

Perjantaina vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Kansalaisareenan toimistolle. Istuimme alas Iida-hankkeen ja uusimaalaiset.fi -hankkeen toimijoiden kanssa ja mietimme, mikä on kaikkien eri vapaaehtoistyöalustojen rooli ja tulevaisuus.

Helsingin Sanomat tarttui Hesburgerin kampanjasta syntymään some-keskusteluun ja julkaisi aiheesta uutisen: Ilmastoaktivisti Leo Stranius lähti mukaan pikaruokaketjun mainoskampanjaan – Somen pilkkakirves iski heti.

Helsingin Sanomissa kommentoin: ”Meillä ei ole varaa odottaa, että vain kaikkein puhtoisimmat meistä toimivat, vaan ihan kaikkien on toimittava. Meidän on toimittava yhdessä, vaikka kaikesta ei olisikaan samaa mieltä. Siksi mielestäni tällaisten yritysten lähtiessä liikkeelle meidän ei pidä jarruttaa vaan antaa vauhtia”, Stranius sanoo.

Haastavaa siinä, että osallistuu pikaruokaketjun mainoskampamnjan dokumenttiin, on tasapainoilu siinä, että välillä syytetään kuplautumisesta ja välillä taas siitä, jos yrittää rikkoa niitä ja tehdä yhteistyötä yli perinteisten tai nykyisten rajojen. Iso kiitos kaikille hyvästä ja rakentavasta palautteesta! Sitä on tullut poikkeuksellisen paljon. Ilmastonmuutos on mielestäni sen kokoluokan haaste, että tarvitaan paljon toimia. Jos ei yritä ja uskalla kokeilla jotain uutta, ei voi koskaan onnistua tai saada mitään aikaiseksi. Usein tässä maailmassa kritisoidaan niitä, jotka yrittävät ja toisaalta jätetään huomaamatta ne, jotka eivät edes yritä. Mielestäni on hienoa, että Hesburger yritää.

Iltapäivällä julkaisimme SOSTEn tiloissa Kansalaisareenan valikkoverkoston julkaisun Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Sini Hirvosen ja Satu Puolitaipaleen toimittama kirja on löytyy myös verkosta.

Päivän päätteeksi olin vielä kaupunkiympäristölautaunnan ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Hyväksyimme rakentamisluvat Kalasataman seuraaville tornitaloille ja teimme esityksen Kallalahden suojelualueen perustamisesta. Alueesta tulee Helsingin ensimmäinen merenalainen suojelualue. Illalla kävin vielä Suomen luonnonsuojeleluliiton toimistolla luontoväen jouluglögeillä. Paljon tuttuja ja mahtavia, inspiroivia ihmisiä. Illaksi ehdin juuri ja juuri kotiin nukkuttamaan lapsia.

Viikonloppuna kävimme Annukan kanssa brunssilla lasten ollessa ystäviemme kanssa ja muuten olimme päivän ja illan lasten kanssa. Sunnuntaina nukuin pitkään, kävin juoksemassa, vein naapurin lapsen käsipallopeliin, tein iltapäivällä muutaman tunnin hommia sekä olin lasten ja heidän yhden päiväkotiystävänsä kanssa Annukan ollessa illan töissä.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.