Viikkopäiväkirja 50 – ilmastopolitiikkaa, Hesburger, Kansalaisareena ja kuntapolitiikkaa

Kuluneen viikon aikana käytiin ilmastoneuvotteluita Puolassa ja ihailtiin Greta Thunbergin esiintymisiä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Hesburgen käynnisti vastuullisuuskampanjan, jossa olen mukana. Tiistaina julkistettiin dokumentti Mistä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman.

Kansalaisareenan puolesta osallistuin Elämänote- ja Kanssala-hankkeiden ohjausryhmän kokouksiin, kävin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta sekä osallistuin yliopistolla paneelikeskusteluun talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta. Kävimme myös työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa joululounaalla hävikkiravintola Loopissa ja viikon huipennuksena julkaisimme teoksen vapaaehtoistoiminnasta nyt ja tulevaiduudessa.

Kuntapolitiikassa tapahtui paljon. Ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa päätimme esittää Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamista Vuosaareen. Tämä on hienoa! Tiistai-illan olin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, keskiviikkona alkuillan kaupunginvaltuuston kokouksessa, torstaiaamun HKL:n johtokunnan kokouksessa ja perjantai-iltapäivän ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Kuntapolitiikka ottaa ja antaa. Yhdessä muiden kanssa yritimme pelastaa Lapinlahden lähdettä, puolustimme liito-oravia ja luontoarvoja, puhuimme tiukemman ilmastopolitiikan puolesta, yritimme edistää hankinnoissa sähköautoja. Tosi paljon on tällä viikolla saatu hienoja päätöksiä ja toisaalta joitakin pettymyksiä.

Maanantaina tapasin Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Niina Kaion ja vedin Kansalaiareenan toimistokokousta. Lounaan jälkeen osallistuin Ikäinstituutin ja Valli ry:n Elämänote-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Elämänote on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa.

Ohjausryhmän kokouksen jälkeen kävin hoitamassa päivän sähköposteja Mäkelänrinteen uimahallin kahviossa hain toisen lapsen koulusta. Naapuri ja päiväkotilapsen kaverin vanhempi oli ehtinyt hakea jo toisen lapsen, joka olikin sitten koko illan naapurissa kylässä. Illalla Alepan kauppakassi toi kotiimme 100 litraa soijamaitoa ja 20 pakettia neljän viljan luomupuurohiutaileita. On kätevä tilata hyvin säilyviä ja jatkuvasti meneviä ruokia kerralla vähän enemmän.

Tiistaina vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Tennispalatsin Hesburgeriin. Tuolloin sai ensi-iltansa Iris Olssonin ohjaama ja Grillifilmsin Hesburgerille tuottama dokumenttielokuva: Mistä sinä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman. Samalla käynnistyi Hesburgerin iso vastuullisuuskampanja Miksi olen osallistunut pikaruokaketjun markkinointikampanjassa käytettävään dokumenttiin? Kirjoitin tästä blogiini.

Julkaisutilaisuuden jälkeen pyöräilin Kansalaisareenan toimistolle, jossa Suvi Auvinen haastatteli minua tulevaa Lihan loppu -kirjaansa varten. Veikkaan, että aika pian olemme tilanteessa, jossa lihavero on todellisuutta ja asetamme konkreettisia tavoitteita lihan syönnin vähentämiseksi. Jos nyt olemme tilanteessa, jossa tupakan poltto on mahdollista kieltää lähivuosina, niin lihalle käy toivottavasti samoin vuosikymmenen kuluessa.

Iltapäivällä osallistuin Kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen. Keskustelua herätti erityisesti Lapinlahden lähteen kohtalo ja Tuusulanväylän bulevardisuunnitelmat. Kokouksessa venähtikin koko ilta ja ehdin kotiin vasta siinä vaiheessa kun lapset olivat menossa nukkumaan.

Keskiviikkona vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Ruoholahteen Sitran toimistolle. Olin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta Sitran ja Opetushallituksen yhteisessä tilaisuudessa, jossa sparratiin eri toimijoita. Tavoitteena on tarjota aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia 3-6-luokkalaisille. Iltapäiväksi siirryin yliopistolle ja Metsätalolle. Osallistuin Monitieteisen ympäristötutkimus -tieteenalojen näkökulmia ympäristökysymyksiin (MYT) -kurssin päätöksen paneelikeskusteluun, jossa puhuimme talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen ristiriidasta ja käytännössä kaikista maailman ympäristökysymyksistä. Alkuillan olin kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa keskustelimme mm liito-oravan suojelusta.

Keskiviikkona tuli täyteen päivälleen kolme vuotta Pariisin ilmastosopimuksen syntymistä. Kuluneella viikolla Puolassa yritettiin saadaan sovittua konkreettisesti siitä, miten nuo lupaukset lunastetaan. Kaikkein eniten huomiota taisi kuitenkin saada ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg, joka on noussut maailmanmaineeseen käynnistämällä joka perjantaisen koululakon kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Torstaina aamulla pyöräilin Hakaniemeen ja osallistuin HKL:n johtokunnan kokouseen, jossa kävimme läpi vuoden 2019 tavoitteita ja teimme päätöksiä hankinnoista. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että HKL oli tekemässä hankintaa autojen käytöstä, mutta vaihtoehtona ei ollut sähkö- tai biokaasuauto. Kehoituksestani johtuen luvattiin vielä selvittää mahdollisuudet hankkia Staralta käyttöön sähköautot.

Aamupäivällä hoitelin vielä Kansalaisareenan toimistolla hallinto- ja henkilöstöasioita ja pyöräilin tämän jälkeen Lapinlahden lähteen Loop-hävikkiruokaravintolaan, jossa meillä oli toimiston ja hallituksen yhteinen joululounas. Kiitos kaikki Kansalaisareenan porukat! Olen todella onnellinen saadessani tehdä maailmasta parempaa paikkaa ja Suomesta maailman parasta paikkaa vapaaehtoistoiminnalle Kansalaisareenan jengin kanssa!

Iltapäivällä osallistuin vielä Kanssala-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen ennenkuin hain laopset päiväkodista ja koulusta. Kanssalan tehtävänä on varmistaa, että jokainen Helsingissä asuva tai oleskeleva löytää itselleen merkityksellistä tekemistä vapaaehtoisena, vertaisena tai aktiivina. Illan olin lasten kanssa ja teimme mm joulutorttuja.

Perjantaina vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Kansalaisareenan toimistolle. Istuimme alas Iida-hankkeen ja uusimaalaiset.fi -hankkeen toimijoiden kanssa ja mietimme, mikä on kaikkien eri vapaaehtoistyöalustojen rooli ja tulevaisuus.

Helsingin Sanomat tarttui Hesburgerin kampanjasta syntymään some-keskusteluun ja julkaisi aiheesta uutisen: Ilmastoaktivisti Leo Stranius lähti mukaan pikaruokaketjun mainoskampanjaan – Somen pilkkakirves iski heti.

Helsingin Sanomissa kommentoin: ”Meillä ei ole varaa odottaa, että vain kaikkein puhtoisimmat meistä toimivat, vaan ihan kaikkien on toimittava. Meidän on toimittava yhdessä, vaikka kaikesta ei olisikaan samaa mieltä. Siksi mielestäni tällaisten yritysten lähtiessä liikkeelle meidän ei pidä jarruttaa vaan antaa vauhtia”, Stranius sanoo.

Haastavaa siinä, että osallistuu pikaruokaketjun mainoskampamnjan dokumenttiin, on tasapainoilu siinä, että välillä syytetään kuplautumisesta ja välillä taas siitä, jos yrittää rikkoa niitä ja tehdä yhteistyötä yli perinteisten tai nykyisten rajojen. Iso kiitos kaikille hyvästä ja rakentavasta palautteesta! Sitä on tullut poikkeuksellisen paljon. Ilmastonmuutos on mielestäni sen kokoluokan haaste, että tarvitaan paljon toimia. Jos ei yritä ja uskalla kokeilla jotain uutta, ei voi koskaan onnistua tai saada mitään aikaiseksi. Usein tässä maailmassa kritisoidaan niitä, jotka yrittävät ja toisaalta jätetään huomaamatta ne, jotka eivät edes yritä. Mielestäni on hienoa, että Hesburger yritää.

Iltapäivällä julkaisimme SOSTEn tiloissa Kansalaisareenan valikkoverkoston julkaisun Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Sini Hirvosen ja Satu Puolitaipaleen toimittama kirja on löytyy myös verkosta.

Päivän päätteeksi olin vielä kaupunkiympäristölautaunnan ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Hyväksyimme rakentamisluvat Kalasataman seuraaville tornitaloille ja teimme esityksen Kallalahden suojelualueen perustamisesta. Alueesta tulee Helsingin ensimmäinen merenalainen suojelualue. Illalla kävin vielä Suomen luonnonsuojeleluliiton toimistolla luontoväen jouluglögeillä. Paljon tuttuja ja mahtavia, inspiroivia ihmisiä. Illaksi ehdin juuri ja juuri kotiin nukkuttamaan lapsia.

Viikonloppuna kävimme Annukan kanssa brunssilla lasten ollessa ystäviemme kanssa ja muuten olimme päivän ja illan lasten kanssa. Sunnuntaina nukuin pitkään, kävin juoksemassa, vein naapurin lapsen käsipallopeliin, tein iltapäivällä muutaman tunnin hommia sekä olin lasten ja heidän yhden päiväkotiystävänsä kanssa Annukan ollessa illan töissä.

Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Seuraa minua Instagramissa