Viikkopäiväkirja 50 – ilmastopolitiikkaa, Hesburger, Kansalaisareena ja kuntapolitiikkaa

Kuluneen viikon aikana käytiin ilmastoneuvotteluita Puolassa ja ihailtiin Greta Thunbergin esiintymisiä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Hesburgen käynnisti vastuullisuuskampanjan, jossa olen mukana. Tiistaina julkistettiin dokumentti Mistä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman.

Kansalaisareenan puolesta osallistuin Elämänote- ja Kanssala-hankkeiden ohjausryhmän kokouksiin, kävin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta sekä osallistuin yliopistolla paneelikeskusteluun talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta. Kävimme myös työntekijöiden ja hallituksen jäsenten kanssa joululounaalla hävikkiravintola Loopissa ja viikon huipennuksena julkaisimme teoksen vapaaehtoistoiminnasta nyt ja tulevaiduudessa.

Kuntapolitiikassa tapahtui paljon. Ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa päätimme esittää Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamista Vuosaareen. Tämä on hienoa! Tiistai-illan olin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, keskiviikkona alkuillan kaupunginvaltuuston kokouksessa, torstaiaamun HKL:n johtokunnan kokouksessa ja perjantai-iltapäivän ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Kuntapolitiikka ottaa ja antaa. Yhdessä muiden kanssa yritimme pelastaa Lapinlahden lähdettä, puolustimme liito-oravia ja luontoarvoja, puhuimme tiukemman ilmastopolitiikan puolesta, yritimme edistää hankinnoissa sähköautoja. Tosi paljon on tällä viikolla saatu hienoja päätöksiä ja toisaalta joitakin pettymyksiä.

Maanantaina tapasin Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Niina Kaion ja vedin Kansalaiareenan toimistokokousta. Lounaan jälkeen osallistuin Ikäinstituutin ja Valli ry:n Elämänote-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Elämänote on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa.

Ohjausryhmän kokouksen jälkeen kävin hoitamassa päivän sähköposteja Mäkelänrinteen uimahallin kahviossa hain toisen lapsen koulusta. Naapuri ja päiväkotilapsen kaverin vanhempi oli ehtinyt hakea jo toisen lapsen, joka olikin sitten koko illan naapurissa kylässä. Illalla Alepan kauppakassi toi kotiimme 100 litraa soijamaitoa ja 20 pakettia neljän viljan luomupuurohiutaileita. On kätevä tilata hyvin säilyviä ja jatkuvasti meneviä ruokia kerralla vähän enemmän.

Tiistaina vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Tennispalatsin Hesburgeriin. Tuolloin sai ensi-iltansa Iris Olssonin ohjaama ja Grillifilmsin Hesburgerille tuottama dokumenttielokuva: Mistä sinä olisit valmis luopumaan pitääksesi maailman. Samalla käynnistyi Hesburgerin iso vastuullisuuskampanja Miksi olen osallistunut pikaruokaketjun markkinointikampanjassa käytettävään dokumenttiin? Kirjoitin tästä blogiini.

Julkaisutilaisuuden jälkeen pyöräilin Kansalaisareenan toimistolle, jossa Suvi Auvinen haastatteli minua tulevaa Lihan loppu -kirjaansa varten. Veikkaan, että aika pian olemme tilanteessa, jossa lihavero on todellisuutta ja asetamme konkreettisia tavoitteita lihan syönnin vähentämiseksi. Jos nyt olemme tilanteessa, jossa tupakan poltto on mahdollista kieltää lähivuosina, niin lihalle käy toivottavasti samoin vuosikymmenen kuluessa.

Iltapäivällä osallistuin Kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen. Keskustelua herätti erityisesti Lapinlahden lähteen kohtalo ja Tuusulanväylän bulevardisuunnitelmat. Kokouksessa venähtikin koko ilta ja ehdin kotiin vasta siinä vaiheessa kun lapset olivat menossa nukkumaan.

Keskiviikkona vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Ruoholahteen Sitran toimistolle. Olin puhumassa kestävästä arjesta ja kiertotaloudesta Sitran ja Opetushallituksen yhteisessä tilaisuudessa, jossa sparratiin eri toimijoita. Tavoitteena on tarjota aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia 3-6-luokkalaisille. Iltapäiväksi siirryin yliopistolle ja Metsätalolle. Osallistuin Monitieteisen ympäristötutkimus -tieteenalojen näkökulmia ympäristökysymyksiin (MYT) -kurssin päätöksen paneelikeskusteluun, jossa puhuimme talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen ristiriidasta ja käytännössä kaikista maailman ympäristökysymyksistä. Alkuillan olin kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa keskustelimme mm liito-oravan suojelusta.

Keskiviikkona tuli täyteen päivälleen kolme vuotta Pariisin ilmastosopimuksen syntymistä. Kuluneella viikolla Puolassa yritettiin saadaan sovittua konkreettisesti siitä, miten nuo lupaukset lunastetaan. Kaikkein eniten huomiota taisi kuitenkin saada ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg, joka on noussut maailmanmaineeseen käynnistämällä joka perjantaisen koululakon kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Torstaina aamulla pyöräilin Hakaniemeen ja osallistuin HKL:n johtokunnan kokouseen, jossa kävimme läpi vuoden 2019 tavoitteita ja teimme päätöksiä hankinnoista. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että HKL oli tekemässä hankintaa autojen käytöstä, mutta vaihtoehtona ei ollut sähkö- tai biokaasuauto. Kehoituksestani johtuen luvattiin vielä selvittää mahdollisuudet hankkia Staralta käyttöön sähköautot.

Aamupäivällä hoitelin vielä Kansalaisareenan toimistolla hallinto- ja henkilöstöasioita ja pyöräilin tämän jälkeen Lapinlahden lähteen Loop-hävikkiruokaravintolaan, jossa meillä oli toimiston ja hallituksen yhteinen joululounas. Kiitos kaikki Kansalaisareenan porukat! Olen todella onnellinen saadessani tehdä maailmasta parempaa paikkaa ja Suomesta maailman parasta paikkaa vapaaehtoistoiminnalle Kansalaisareenan jengin kanssa!

Iltapäivällä osallistuin vielä Kanssala-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen ennenkuin hain laopset päiväkodista ja koulusta. Kanssalan tehtävänä on varmistaa, että jokainen Helsingissä asuva tai oleskeleva löytää itselleen merkityksellistä tekemistä vapaaehtoisena, vertaisena tai aktiivina. Illan olin lasten kanssa ja teimme mm joulutorttuja.

Perjantaina vein lapset kouluun ja päiväkotiin ja pyöräilin Kansalaisareenan toimistolle. Istuimme alas Iida-hankkeen ja uusimaalaiset.fi -hankkeen toimijoiden kanssa ja mietimme, mikä on kaikkien eri vapaaehtoistyöalustojen rooli ja tulevaisuus.

Helsingin Sanomat tarttui Hesburgerin kampanjasta syntymään some-keskusteluun ja julkaisi aiheesta uutisen: Ilmastoaktivisti Leo Stranius lähti mukaan pikaruokaketjun mainoskampanjaan – Somen pilkkakirves iski heti.

Helsingin Sanomissa kommentoin: ”Meillä ei ole varaa odottaa, että vain kaikkein puhtoisimmat meistä toimivat, vaan ihan kaikkien on toimittava. Meidän on toimittava yhdessä, vaikka kaikesta ei olisikaan samaa mieltä. Siksi mielestäni tällaisten yritysten lähtiessä liikkeelle meidän ei pidä jarruttaa vaan antaa vauhtia”, Stranius sanoo.

Haastavaa siinä, että osallistuu pikaruokaketjun mainoskampamnjan dokumenttiin, on tasapainoilu siinä, että välillä syytetään kuplautumisesta ja välillä taas siitä, jos yrittää rikkoa niitä ja tehdä yhteistyötä yli perinteisten tai nykyisten rajojen. Iso kiitos kaikille hyvästä ja rakentavasta palautteesta! Sitä on tullut poikkeuksellisen paljon. Ilmastonmuutos on mielestäni sen kokoluokan haaste, että tarvitaan paljon toimia. Jos ei yritä ja uskalla kokeilla jotain uutta, ei voi koskaan onnistua tai saada mitään aikaiseksi. Usein tässä maailmassa kritisoidaan niitä, jotka yrittävät ja toisaalta jätetään huomaamatta ne, jotka eivät edes yritä. Mielestäni on hienoa, että Hesburger yritää.

Iltapäivällä julkaisimme SOSTEn tiloissa Kansalaisareenan valikkoverkoston julkaisun Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Sini Hirvosen ja Satu Puolitaipaleen toimittama kirja on löytyy myös verkosta.

Päivän päätteeksi olin vielä kaupunkiympäristölautaunnan ympäristö- ja lupajaoston kokouksessa. Hyväksyimme rakentamisluvat Kalasataman seuraaville tornitaloille ja teimme esityksen Kallalahden suojelualueen perustamisesta. Alueesta tulee Helsingin ensimmäinen merenalainen suojelualue. Illalla kävin vielä Suomen luonnonsuojeleluliiton toimistolla luontoväen jouluglögeillä. Paljon tuttuja ja mahtavia, inspiroivia ihmisiä. Illaksi ehdin juuri ja juuri kotiin nukkuttamaan lapsia.

Viikonloppuna kävimme Annukan kanssa brunssilla lasten ollessa ystäviemme kanssa ja muuten olimme päivän ja illan lasten kanssa. Sunnuntaina nukuin pitkään, kävin juoksemassa, vein naapurin lapsen käsipallopeliin, tein iltapäivällä muutaman tunnin hommia sekä olin lasten ja heidän yhden päiväkotiystävänsä kanssa Annukan ollessa illan töissä.

Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa