Emmaus Helsinki – Ympäristöystävällinen elämäntapa antaa toivoa

Työtä tukea toivoa Emmaus HelsinkiHuhtikuun lopussa Emmaus Helsinki juhli 50-vuotista taivaltaan. Paljon onnea Emmaus!

Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin kirja ”työtä tukea toivoa” (pdf). Emmaus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansainvälinen liike, jonka tehtävänä on auttaa kärsiviä ja siten edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa.

Useimmille Emmaus taitaa olla tuttu kirpputoreistaan. Itse käytän ahkerasti Vallilassa sijaitsevan kirpputorin ompelupalveluita saadakseni korjattua rikkimenneitä vaatteita. Lisäksi olen ollut aikanaan tutustumassa Jokioisissa sijaitsevaan lajittelukeskukseen ja sen toimintaan.

Emmaus viittaa palestiinalaiseen kylään, jossa toivonsa menettäneet löysivät uudelleen toivon. Toivo on hyvä lähtökohta myös siirryttäessä kohti ympäristöystävällistä elämäntapaa.

Ilmassa on paljon toivoa. Joulukuussa 2015 Pariisissa saatiin aikaiseksi historiallinen ilmastosopimus. Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden vallankumous on edennyt pisteeseen, jossa monet valtiot ovat luopumassa fossiilisista polttoaineista, ja suursijoittajat vetäytyvät ilmastolle haitallisesta toiminnasta.

Vuoden 2015 syksyn hyviä uutisia on myös olleet se, että YK sai sovittua uudet kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, Yhdysvallat luopui 1900 kilometrin mittaisen öljyputken rakentamisesta Kanadan hiekkaöljykentiltä Yhdysvaltain öljyjalostamoihin ympäristösyistä johtuen, arktinen öljynporaus ei kannata ja Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala suljetaan 2020-luvun alkupuoliskolla.

Alla juhlakirjaan kirjoittamani lyhyt artikkeli kokonaisuudessaan.

***

Ympäristöystävällinen elämäntapa antaa toivoa

Tämä tiedetään: Toimintatapamme on kestämättömällä pohjalla. Luonnon monimuotoisuus heikkenee ennennäkemätöntä vauhtia ja ilmastokriisi uhkaa miljardeja ihmisiä. Kulutamme luonnonvaroja paljon enemmän kuin mitä tulevat sukupolvet voivat koskaan kestävästi tehdä.

Esimerkiksi maailman ylikulutuspäivää vietettiin vuonna 2015 jo elokuussa (13.8.2015). Tuolloin ihmiskunta oli kuluttanut loppuun vuonna 2015 maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi elettiin velaksi – syötiin kallisarvoista pääomaa.

Isojen ympäristöhaasteiden edessä on helppo vaipua epätoivoon. Toivottomuus on kuitenkin moraalitonta. Emmaus viittaa palestiinalaiseen kylään, jossa toivonsa menettäneet löysivät uudelleen toivon. Toivo on hyvä lähtökohta myös siirryttäessä kohti ympäristöystävällistä elämäntapaa.

Yksilön näkökulmasta suurin ympäristövaikutus syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruokavalinnoista. Käytännössä siis arjen jokapäiväisistä asioista, vaikka käsityksemme ”normaalista” kulutuksesta ovatkin muuttuneet nopeasti viime vuosikymmenten aikana.

Asumisessa kyse on siitä, kuinka paljon kuutioita on lämmitettävänä ja miten paljon sähköä kuluu. Liikkumisen ekovalintoja voi tehdä niin, että yksityisautoilun sijaan pyöräilee ja käyttää joukkoliikennettä. Ruokailussa kannattaa suosia mahdollisimman paljon kauden mukaista luomukasvisruokaa.

Ympäristöystävällinen elämäntapa tukee myös hyvinvoinnin lisääntymistä. Usein ekologiset valinnat, esimerkiksi liikkumisen ja ruokavalintojen suhteen, ovat myös terveellisiä. Tai energiansäästö asumisessa on myös taloudellisesti kannattavaa.

Toisaalta yksilön valinnat eivät riitä. Olen itse tehnyt kaikki isot mutta kuitenkin suhteellisen helpot valinnat arkeni muuttamiseksi ympäristöystävälliseksi. Asun suhteellisen tiiviisti, kun nelihenkisellä perheelläni on käytössä yhteensä 60 neliötä. Kuljen matkani pääkaupunkiseudulla ympäri vuoden polkupyörällä. Pidemmillä matkoilla käytän junaa tai bussia. Lomalentoja en harrasta. Noudatan vegaaniruokavaliota ja suosin luomua.

Oma hiilijalanjälkeni on noin kolme tonnia, kun se on suomalaisilla keskimäärin yli kolme kertaa suurempi, noin kymmenen tonnia. Kestävä taso olisi kuitenkin jossain tonnin tuntumassa. Sen verran jokainen ihminen maailmassa saisi päästää, jotta ilmastonmuutos pysyisi siedettävällä tasolla..

Ympäristöystävällinen elämäntapa ei ole mahdollista niin kauan kuin yhteiskunnalliset rakenteet eivät tue arjen ympäristövalintoja tarpeeksi.

Kaikkein vaikuttavinta arjen ympäristöpolitiikkaa onkin vaikuttaminen yhteiskunnan rakenteisiin. Niin, että poliittisen päätöksenteon ja yritysten investointien myötä ympäristöystävällisestä elämäntavasta tulee helppoa, halpaa ja huomaamatonta. Niin, että jokainen meistä tulee tehneeksi sitä automaattisesti.

Käytännössä tarvitaan luonnonvarojen käyttö- ja päästökiintiöitä. Taloudelliset ohjauskeinot, kuten verot, maksut ja tuet tulee saada tukemaan ympäristöystävällisiä valintoja. Sama koskee erilaisia kauppajärjestelmiä ja –sopimuksia. Hyvinvointia ekologisissa rajoissa voidaan turvata oikeudenmukaisemmin myös jakamalla vaurautta tasaisemmin. Tämä voi onnistua esimerkiksi ottamalla käyttöön perustulo, jakamalla töitä tasaisemmin ja lisäämällä verotuksen progressiota erityisesti ympäristö- ja kulutusveroissa.

Ruohonjuuritasolla tarvitaan erilaisia inspiroivia kokeiluja. Kuntien edelläkävijyys ja julkisten hankintojen viherryttäminen ovat avainasemassa. Yhteisöjen hankkeista on paljon opittavaa oli kysymys sitten kaupunkiviljelystä, aikapankeista tai jakamistalouden edistämisestä, kuten lainaamisesta, yhteisomistamisesta, vaihtopiireistä ja kirpputoreista. Muutos ei ole mahdollinen ilman aktiivisia kansalaisia ja ruohonjuuritason järjestöjä, kuten Emmausta.

* * *

Suomalainen Kohtuus Vaarassa –liike on julkaissut 10 kohtuuden vaatimusta, jotka ovat hyvä pohja ympäristöystävälliselle elämäntavalle:

1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.

2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.

3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.

4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuvaenergiantuotanto.

5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.

6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.

7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.

8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.

9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.

10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

* * *

Ilmassa on paljon toivoa. Joulukuussa 2015 Pariisissa saatiin aikaiseksi historiallinen ilmastosopimus. Universaalissa sovussa ovat nyt mukana käytännössä lähes kaikki maat. Pelkästään se, että ilmaston lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteen tuntumassa on jo valtava muutos aiempaan kansainväliseen yhteisymmärrykseen, jossa tavoitteena on ollut lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen.

Tämän lisäksi maiden päästövähennyslupauksia on tarkoitus tarkastella viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Tavoitteena on tiputtaa päästöt nollaan vuoden 2050 jälkeen. Lisäksi teollisuusmaat lupaavat vähintään 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehitysmaille vuodesta 2020 alkaen.

Pariisin ilmastosopimuksen lisäksi tapahtuu paljon muutakin. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden vallankumous on edennyt pisteeseen, jossa monet valtiot ovat luopumassa fossiilisista polttoaineista, ja suursijoittajat vetäytyvät ilmastolle haitallisesta toiminnasta. Energia-alan analyytikot kirjoittavat, että puoli-ilmainen aurinkoenergia saattaa pian syrjäyttää fossiiliset energiamuodot pelkästään taloudellisten rationaliteettien takia.

Vuoden 2015 syksyn hyviä uutisia on myös olleet se, että YK sai sovittua uudet kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, Yhdysvallat luopui 1900 kilometrin mittaisen öljyputken rakentamisesta Kanadan hiekkaöljykentiltä Yhdysvaltain öljyjalostamoihin ympäristösyistä johtuen, arktinen öljynporaus ei kannata ja Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala suljetaan 2020-luvun alkupuoliskolla.

Tämä kaikki antaa toivoa. Tulevaisuus on synkkä, jos lakkaamme uskomasta ja toimimasta niin, että asiat voivat kääntyä myös parhain päin. Juuri siksi toivottomuuteen heittäytyminen on moraalitonta. Kuten antropologi Margared Mead on todennut.: ”Ei kannata koskaan epäillä, etteikö pieni joukko ajattelevia, omistautuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa – itse asiassa, sellaiset ovat ainoita, jotka koskaan ovat saaneet muutosta aikaan.”

Leo Stranius on Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu sekä yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista kansalaistoimijoista. Koulutukseltaan Stranius on hallintotieteiden maisteri. Hänen palkittu ympäristöbloginsa löytyy osoitteesta www.leostranius.fi

2 kommenttia artikkeliin ”Emmaus Helsinki – Ympäristöystävällinen elämäntapa antaa toivoa”

  1. Minkä syiden takia Suomen karhuja pitää tappaa ?
    Kenties ”steriilin ja tyhjän ” luonnon kannattajille niistäkin on jo tullut ”häirikköjä” , kuten susista, joista pitää päästä eroon millä konstilla tahansa ? Ainakin niiden määrän kasvun voi olettaa johtavan suomalaisten järjenvastaiseen karhuhysteriaan , kuten on käynyt susien määrän kasvun takia, joka on johtanut susihysteriaan.
    .
    Kuinka monta karhujen tappolupaa on sinulle Leo ja Suomen Luonnonsuojeluliitolle sopiva määrä, jottei tulisi tapettua niitä ” liikaa” ? Mihin verrattuna niitä on liikaa…?
    Mikä ihmeen luonnonsuojelua tehtävänään pitävä liitto on sellainen, joka hyväksyy jatkuvan Suomen luonnossa vielä elävien villieläinten tarpeettoman tuhoamisen milloin mihinkin tekosyyhyn perustuen ?

  2. Tämä kommentti meni väärään paikkaan. Sen pitää olla edelläolevan kuovista ja karhusta puhuvan blogitekstin kommenttina.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!