Helsingin energiakäänne – Kohti hiilivapaata kaupunkia

Hiilivapaa Helsinki Leo StraniusHelsinki otti 2.12.2015 ensimmäisen merkittävän askeleen kohti energiakäännettä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelman.

Helsinki siirtyy näin erilliseen lämmöntuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuvaan hajautettuun ratkaisuun.

Iso kiitos kaikille, jotka olivat mukana vaikuttamassa päätökseen!

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Entä mitä seuraavaksi pitää tehdä? Vauhtia pitää nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä. Seuraavassa vastauksia näihin kysymyksiin.

Käytännössä Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan 31.12.2024 mennessä ja lämmöntuotanto korvataan yhdellä tai useammalla biolämpökeskuksella.

Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan pellettilämpökeskuksella. Tämän jälkeen rakennetaan korvaavaa uusiutuvaa (pelletti ja/tai hake) kaukolämpökapasiteettia Vuosaareen, jotta Hanasaaren voimalaitos voidaan sulkea. Ratkaisu jättää merkittävästi tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille ja hajautetuille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö).

Päätös on historiallinen ja syntyi juuri sopivasti Pariisin ilmastokokouksen ollessa käynnissä.

Valitettavasti nyt tehty ratkaisu ei ole täydellinen ja siihen liittyy muutamia heikkouksia. Seuraavaksi vauhtia pitää kiihdyttää ja horisonttia laajentaa.

Ohessa on kolme asiaa, joita kannattaa vielä edistää ja seurata aktiivisesti.

1. Aikataulu on liian hidas. Hanasaaren sulkemisaikataulu on toivottoman hidas. Olisi ollut toivottavaa saada siirtymä käyntiin jo ennen 2020-luvun puoliväliä. Ilmastonmuutos ei odota ja taloudellisestikin olisi järkevää toimia edelläkävijänä ja tehdä investoinnit etupainotteisesti.

2. Kivihiilen käyttö jatkuu. Kaupunki ei tällä päätöksellä luovu vielä kokonaan fossiilisista polttoaineista tai edes kivihiilestä vastoin maan hallituksen tavoitetta luopua kivihiilen käytöstä kokonaan 2020-luvulla. Kaupunki on toki linjannut olevansa hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että tässä kohtaa olisi sitouduttu myös 100 % uusiutuvien tavoitteeseen.

3. Biomassa on ongelmallista. Biomassan käyttöön liittyy ilmeisiä riskejä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi puun polttaminen lisää yhtä lailla päästöjä ilmakehään kuin kivihiilikin, vaikka sen laskennalliset päästöt ovatkin nolla (perustuen siihen, että poltettu biomassa sitoutuu hiilen lyhyessä kierrossa uuteen puun kasvuun).

Luovutaan kivihiilestäNäistä ongelmista johtuen tein kaupunginvaltuustossa kaksi ponsiehdotusta, jotka kaupunginvaltuusto myös hyväksyi:

– Selvitetään mahdollisuudet luopua kivihiilestä Helsingin energiankäytöstä kokonaan 2020-luvulla

– Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön biomassan kestävyyskriteerit kaupungin energiantuotannossa

Oikealla olevista äänestyskartoista voi tarkistaa ketkä valtuutetut olivat valmiita tukemaan kivihiilestä kokonaan luopumista ja biomassan kestävyyskriteerejä.

Biomassan kestävyyskriteeritKaupunginvaltuuston kokous ja aiheesta käyty keskustelu on katsottavissa täältä.

Haluan kiittää kaikkia kaupunginvaltuutettuja lähes yksimielisestä päätöksestä Helen Oy:n kehitysohjelman suhteen. Upeaa, että Helsingin kaupunginvaltuustosta löytyi niin laaja enemmistö uusiutuviin ja energiatehokkuuteen perustuvan hajautetun ratkaisun puolesta. Lisäksi haluan kiittää valtuuston selvää enemmistöä, joka ilmaisi tukensa esityksilleni selvittää kivihiilestä luopumisen ja biomassan kestävyyskriteerien edellytykset kaupungin energiantuotannossa.

Erityisesti haluan kiittää Hiilivapaa Helsinki –kampanjan aktiiveja. Kiitos Hanna Hakko ja Laura Meller! Kiitos myös kaikille muille toimijoille, jotka olitte mukana mahdollistamassa tämän päätöksen.

Lopuksi haluan kiittää myös kaupunginjohtaja Jussi Pajusta hänen yhdessä Pekka Saurin kanssa marraskuun lopussa tekemästä ilmastolupauksesta puolittaa henkilökohtaiset päästönsä. Olen itsekin tehnyt tuon saman lupauksen. Kaikkien panosta tarvitaan. Ja mikäli kaupunginjohtaja kaipaa henkilökohtaista konsultaatiota hiilijalanjälkensä puolittamiseen, olen valmis auttamaan. Itse asiassa itsekin kaipaisin apua siihen, miten ihmeessä pystyn puolittamaan oman noin 3 tonnin hiilijalanjälkeni.

Helsinki otti 2.12.2015 askelia kohti hiilivapaata Helsinkiä. Joskus pitkäaikaiset tavoitteet muuttuvat päätöksenkautta todeksi. Oli hieno pyöräillä kaupungintalolta yöllä kotiin Käpylään Sörnäisten rantatietä pitkin. Musta kivihiilikasa erottui maisemasta vielä selkeästi. Pian sitä ei siinä kuitenkaan enää ole. On ollut etuoikeus olla mukana tekemässä tätä päätöstä.

2 kommenttia artikkeliin ”Helsingin energiakäänne – Kohti hiilivapaata kaupunkia”

Jätä kommentti

Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli