Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin tänään 23.6.2015 Art in the City eli niin sanottu Majakka.
Helsingin Sanomat kartoitti kaikkien kaupunginvaltuutettujen näkemyksiä hankkeeseen. Kysymys kuului suunnilleen seuraavasti: Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheimin taidemuseo tiedossa olevien suunnitelmien ja rahoituksen mukaisesti?
Itse vastasin, että en osaa sanoa. Seuraavassa perustelut kannalle:
Perustelu on yhtä yksinkertainen kuin vastauskin. Kun hankkeen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä, on mahdotonta muodostaa myöskään lopullista kantaa.
Olennaista on arvioida, kuinka paljon kustannuksia kaupungille museon mahdollisesta rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuu ja toisaalta, mitkä ovat sen hyödyt. Itse odotan seuraavaksi kaupungin tekemää selvitystä hankkeen mahdollisista vaikutuksista.
Museon rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu 130 miljoonaa euroa. Lisäksi Guggenheimin säätiölle täytyy maksaa 20 miljoonaa euroa vuodessa sen lisenssin käytöstä. Lopulliset kustannukset ja niiden jakautuminen yksityisten sijoittajien, valtion ja kaupungin kesken eivät ole kuitenkaan vielä selvillä.
Guggenheim itse arvio, että Guggenheim Helsinki toisi Suomeen 41 miljoonan euron vuosittaisen myönteisen talousvaikutuksen, yhteensä 3 miljoonan euron nettolisäyksen valtion, Helsingin ja ympäröivien kaupunkien verotuottoon, 100 pysyvää työpaikkaa itse museossa ja 340-380 pysyvää työpaikkaa välillisten vaikutusten kautta. Arvio perustuu 550 000 vuosittaiseen museokävijään.
Toistaiseksi hankkeeseen ei ole kulunut kaupungin varoja lainkaan. Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin yksityisin lahjoituksin.
1. Mikäli hanke toteutetaan täysin yksityisin varoin, on se tietysti kannatettava. Tätä tuskin tulee kuitenkaan tapahtumaan. Toistaiseksi Guggenheim Helsinki -tukisäätiö on saanut kerättyä hankkeen taakse noin 10 miljoonaa euroa yksityistä rahaa. Toinen vaihtoehto on, että valtio lähtee merkittävällä summalla rahoittamaan hanketta. Toistaiseksi tämmöisiä lupauksia ei kuitenkaan vielä ole. Asiasta ei ole vielä keskusteltu istuvan hallituksen kesken.
2. Mikäli kaupunki lähtee rahoittamaan hanketta, tulisi se nähdäkseni toteuttaa olemassa olevan investointiraamin puitteissa. Rakennus saadaan mahdutettua tulevan 10 vuoden investointiraamiin vain luopumalla jostain isosta liikenneinvestoinnista, esimerkiksi Kehä I:n monitasoliittymästä, johon varattu kymmeniä miljoonia.
3. Lisäksi tulee varmistaa, että Guggenheim-museo ei vaaranna keskustakirjaston aikataulua. Vuosittaiset käyttömenot tulee rahoittaa kaupungin elinkeinorahoituksesta, jotta ne eivät ole pois nykyisiltä kulttuuritoimijoilta ja vähintään lisenssimaksu tulisi kattaa yksityisellä rahoituksella.
4. Myös hallintomalliin tulisi kiinnittää huomiota. Guggenheim -museon hallinnossa on oltava mukana suomalaisen kulttuurielämän, kaupungin ja valtion edustajia. Hallintomallilla on varmistettava, että riskit arvioidun liikevaihdon toteutumisesta jakautuvat kaikkien toimijoiden kesken.
5. Itse pidän lisäksi tärkeänä, että hanke ei vaaranna ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa, että museoon tulee paljon avointa kansalaistilaa ja rakennuksesta tulee mahdollisimman ekologinen ja energiatehokas.
Olen itse käynyt Bilbaon Guggenheim-museossa, joka on kieltämättä aika vaikuttava. Bilbaoon en olisi koskaan poikennut osana muuta reissuani, ellei siellä olisi ollut Guggenheimia.
Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän kannan aiheesta voi lukea täältä: Vihreiden kanta Guggenheim Helsinki -museoon ja tontinvaraukseen.
Yksi kommentti artikkeliin ”Guggenheim Helsinki – kyllä vai ei?”