Kaupunginvaltuusto 25.2.2015: Mäkelänkadun nopeusrajoitukset ja ympäristöjohtaja

Leo Stranius 2014Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 25.2.2015 klo 18.00 alkaen.

Kaupunginvaltuusto käsittelee mm. aloitettani Mäkelänkadun nopeuksien alentamiseksi sekä valitsee uuden ympäristöjohtajan kaupungille nykyisen ympäristöjohtajan (Pekka Kansanen) jäädessä eläkkeelle.

Listalla on myös kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen ja Sairaala-apteekin toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena HUS-Apteekki –liikelaitokselle sekä kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa ja Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta Kaupungintalolla romanien kansallispäivänä

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

* * *

Kaupunginvaltuusto
04 / 25.02.2015
Sisältö:

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Liikuntalautakunnan jäsenen valinta

Kokoomus nimeään uuden jäsenen Heidi Ekholm-Talaksen tilalle.

4 Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen valinta

Kokoomus nimeää Josefin Gustafssonin Ted Apterin uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon.

5 Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

Kokoomus nimeää uuden jäsenen Annukka Mickelssonin tilalle.

6 Yhtiöittämisistä johtuvat vuoden 2014 talousarviomäärärahojen ylitykset

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2014 talousarvioon merkittyjä määrärahoja seuraavasti:

– Ta-kohta 8 22 Arvopaperit, Khn käytettäväksi 2 175 000 000 euroa
– Ta-kohta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi 728 000 000 euroa

Kyse on siis Helsingin Energian, Sataman ja Palmian yhtiöittämiseen liittyvistä asioista.

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä enintään 2 175 000 000 euroa siten, että alakohdalle 8 22 22 Helen Oy:n osakkeiden merkintähinnat kohdentuu enintään 1 856 000 000 euroa, alakohdalle 8 22 23 Helsingin Satama Oy:n osakkeiden merkintähinnat kohdentuu enintään 305 000 000 euroa ja alakohdalle 8 22 24 Helsingin kaupungin Palvelut Oy:n osakkeiden merkintähinnat kohdentuu enintään 14 000 000 euroa.

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä enintään 728 000 000 euroa siten, että alakohdalle 9 01 02 33 Laina Helen Oy:lle kohdentuu enintään 473 000 000 euroa ja alakohdalle 9 01 02 34 Laina Helsingin Satama Oy:lle kohdentuu enintään 255 000 000 euroa.

Täällä tarkemmin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

7 Ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virkaan ottaminen

Kaupunginvaltuusto päättää ottaa ympäristökeskuksen ympäristöjohtajanvirkaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri Esa Nikusen 1.4.2015 lukien 7 706,58 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

8 Sairaala-apteekin toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena HUS-Apteekki -liikelaitokselle

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan sopimuksen Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen luovutuksesta kokonaisuudessaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HUS-Apteekki -liikelaitokselle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kahdessa vaiheessa siten, että lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen ensimmäinen osa luovutetaan 1.5.2015 ja lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen toinen osa luovutetaan 1.1.2016.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9 Kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen (nro 12288, Kaupunginteatteri)

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 11. kaupunginosan (Kallio, Linjat) korttelin 11330 tonttien 3 ja 5 sekä puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 19.8.2014 päivätyn ja 16.12.2014 muutetun piirustuksen numero 12288 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Asemakaavan laatimisen tavoitteena on ollut mahdollistaa kaupunginteatterin nykyisten toimintojen toimintaedellytysten parantaminen ja rakennuksen kunnostaminen ja peruskorjaus niin, että rakennuksen ja sen ympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyvät.

Täällä tarkemmin.

KAUPUNGINJOHTAJA

10 Kj / Valtuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa

Valtuutettu Pilvi Torsti ja 37 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki ottaa työllisyyspykälän käyttöön kaikissa soveltuvissa kaupungin hankinnoissa, ja että samassa yhteydessä arvioidaan mitä osia 20.11.2013 julkaistusta Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat -oppaan esityksistä on syytä sisällyttää Helsingin kaupungin hankintakäsikirjaan, ja miten sosiaalisen vastuun toteutumista koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin hankinnoissa systemaattisesti seurataan.

Työllistämispykälä on otettu huomioon kaupungin hankintakäsikirjassa, joka on osa kaupungin hankintapolitiikkaa. Hankintakäsikirjassa ohjeistetaan sosiaalisten näkökohtien käyttämistä hankinnoissa. Lisäksi käsikirjassa on linkitys Työ- ja elinkeinoministeriön Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat -oppaaseen sekä Espinno-hankkeen Työtä julkisilla hankinnoilla -ohjeistukseen.

Täällä tarkemmin.

11 Kj / Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta Kaupungintalolla romanien kansallispäivänä

Valtuutettu Thomas Wallgren ja 24 muuta valtuutettua esittävät, että Helsingin kaupungintalolla järjestettäisiin kunnialiputus kansainvälisenä romanien kansallispäivänä huhtikuun 8. päivänä.

Kaupunginhallitus päätti 12.1.2015, § 41 muuttaa kaupungin liputusohjetta siten, että Kaupungintalolla järjestetään liputus romanien kansallispäivänä huhtikuun 8. päivänä.

12 Sj / Valtuutettu Arja Karhuvaaran aloite terveysreiteistä

Valtuutettu Arja Karhuvaara ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuutta toteuttaa merkittyjä terveysreittejä kaupunkitilaan ja puisto- ja ranta-alueille. Nämä liikkumiseen ja kansanterveyden edistämiseen ohjaavat monimuotoiset liikkumisreitit yhdistäisivät kulttuuria, nähtävyyksiä, maisemia ja kävelypolkuja karttaan merkityiksi kokonaisuuksiksi.

Kaupunginhallitus toteaa liikuntalautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoihin viitaten, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen panostetaan monin keinoin. Kaupungin strategiaohjelman yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä liikkumisen edistäminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Liikuntalautakunnan hyväksymän liikuntastrategian yksi keskeinen tavoite on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen.

Liikuntavirasto ylläpitää lähes 200 km ulkoilureittejä ja erilaisia kuntoratoja. Niiden suunnittelussa on pyritty huomiomaan eri käyttäjäryhmiä.

Täällä tarkemmin.

13 Kaj / Valtuutettu Seija Muurisen aloite asuntojen tilaaja-tuottaja -mallin toteuttamismahdollisuuden selvittämisestä

Valtuutettu Seija Muurinen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että selvitettäisiin kaupungin asuntoresurssin keskittämistä yhdelle tuottajataholle tilaaja-tuottaja -malliin perustuen. Aloitteessa nähdään kaupungin nykyinen asuntojen hallinnointi hajanaisena järjestelmänä, joka uhkaa omistajaohjauksen toteutumista.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunginvaltuuston 26.11.2014 376 §:ssä tekemään päätökseen (liite 3) ja kiinteistöviraston lausuntoon ja toteaa, että kaupungin omistaman asuntokannan hyödyntämistä koskevan strategian valmistelu ja asunto-omaisuuden parempaan hallintaan liittyvä työskentely on tarkoituksenmukaista järjestää AM-ohjelman valmistelun yhteydessä. Työskentely on aloitettu virastojen välisenä yhteistyönä syksyllä 2014. Työ valmistuu niin, että päätökset voidaan tehdä seuraavan AM-ohjelman yhteydessä vuonna 2016.

Mikäli työskentelyn kuluessa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi muuttaa johtosääntöä tai asuntolautakunnan roolia, tullaan asia viemään kaupunginhallituksen johtamisen jaoston käsiteltäväksi.

14 Kaj / Valtuutettu Leo Straniuksen aloite Mäkelänkadun nopeusrajoitusten alentamisesta

Valtuutettu Leo Stranius ja 46 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Mäkelänkadun nopeusrajoitus alennetaan 40 kilometriin tunnissa. Aloitteessa nähdään, että Mäkelänkadun ylitystarve on jalankulkijoiden osalta suuri, jolloin Koskelantien tapaan alennettu nopeusrajoitus olisi paikallaan.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ja toteaa, että Mäkelänkatu on yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöityjä katuja, jolla onnettomuuksien määrä on kuitenkin vähäinen. Koskelantien ja Pohjolankadun välisellä osuudella on reilun 500 metrin matkalla viisi valo-ohjattua suojatietä. Mäkelänkatu poikkeaakin tässä mielessä aloitteessa mainitusta Koskelantiestä, jolla osa suojateistä on valo-ohjaamattomia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 4.11.2014, 343 § Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman, jossa yhtenä liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä nostettiin esiin nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen. Mäkelänkadun nopeusrajoitusten muuttamista tullaan tarkastelemaan nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistyön yhteydessä.

15 Kaj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite yleiskaavan luonnoksen lähetekeskustelusta

Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 51 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että yleiskaavan luonnoksesta järjestetään valtuustossa lähetekeskustelu ennen kuin kaupunkisuunnittelulautakunta tekee päätöksiä yleiskaavan jatkovalmistelusta.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon ja toteaa, että yleiskaavakäsittelyn kokonaisaikataulu kaikkine lain mukaisine vaiheineen on erittäin tiukka, mikäli tavoitteena on, että nykyinen kaupunginvaltuusto voisi päättää uudesta yleiskaavasta vuonna 2016.

Kaupunginhallitus toteaa, että lähetekeskustelulle ei vaativasta aikataulusta huolimatta ole estettä. Kaupunginhallitus tulee päättämään asiasta mahdollisimman pian, jotta kaupunginvaltuusto voisi pitää lähetekeskustelun kuluvan kevään aikana.

* * *

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa