Kaupunginvaltuusto 25.2.2015: Mäkelänkadun nopeusrajoitukset ja ympäristöjohtaja

Leo Stranius 2014Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 25.2.2015 klo 18.00 alkaen.

Kaupunginvaltuusto käsittelee mm. aloitettani Mäkelänkadun nopeuksien alentamiseksi sekä valitsee uuden ympäristöjohtajan kaupungille nykyisen ympäristöjohtajan (Pekka Kansanen) jäädessä eläkkeelle.

Listalla on myös kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen ja Sairaala-apteekin toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena HUS-Apteekki –liikelaitokselle sekä kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa ja Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta Kaupungintalolla romanien kansallispäivänä

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

* * *

Kaupunginvaltuusto
04 / 25.02.2015
Sisältö:

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Liikuntalautakunnan jäsenen valinta

Kokoomus nimeään uuden jäsenen Heidi Ekholm-Talaksen tilalle.

4 Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen valinta

Kokoomus nimeää Josefin Gustafssonin Ted Apterin uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon.

5 Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan valinta

Kokoomus nimeää uuden jäsenen Annukka Mickelssonin tilalle.

6 Yhtiöittämisistä johtuvat vuoden 2014 talousarviomäärärahojen ylitykset

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2014 talousarvioon merkittyjä määrärahoja seuraavasti:

– Ta-kohta 8 22 Arvopaperit, Khn käytettäväksi 2 175 000 000 euroa
– Ta-kohta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi 728 000 000 euroa

Kyse on siis Helsingin Energian, Sataman ja Palmian yhtiöittämiseen liittyvistä asioista.

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä enintään 2 175 000 000 euroa siten, että alakohdalle 8 22 22 Helen Oy:n osakkeiden merkintähinnat kohdentuu enintään 1 856 000 000 euroa, alakohdalle 8 22 23 Helsingin Satama Oy:n osakkeiden merkintähinnat kohdentuu enintään 305 000 000 euroa ja alakohdalle 8 22 24 Helsingin kaupungin Palvelut Oy:n osakkeiden merkintähinnat kohdentuu enintään 14 000 000 euroa.

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä enintään 728 000 000 euroa siten, että alakohdalle 9 01 02 33 Laina Helen Oy:lle kohdentuu enintään 473 000 000 euroa ja alakohdalle 9 01 02 34 Laina Helsingin Satama Oy:lle kohdentuu enintään 255 000 000 euroa.

Täällä tarkemmin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

7 Ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virkaan ottaminen

Kaupunginvaltuusto päättää ottaa ympäristökeskuksen ympäristöjohtajanvirkaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri Esa Nikusen 1.4.2015 lukien 7 706,58 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

8 Sairaala-apteekin toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena HUS-Apteekki -liikelaitokselle

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan sopimuksen Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen luovutuksesta kokonaisuudessaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HUS-Apteekki -liikelaitokselle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kahdessa vaiheessa siten, että lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen ensimmäinen osa luovutetaan 1.5.2015 ja lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen toinen osa luovutetaan 1.1.2016.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9 Kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen (nro 12288, Kaupunginteatteri)

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 11. kaupunginosan (Kallio, Linjat) korttelin 11330 tonttien 3 ja 5 sekä puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 19.8.2014 päivätyn ja 16.12.2014 muutetun piirustuksen numero 12288 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Asemakaavan laatimisen tavoitteena on ollut mahdollistaa kaupunginteatterin nykyisten toimintojen toimintaedellytysten parantaminen ja rakennuksen kunnostaminen ja peruskorjaus niin, että rakennuksen ja sen ympäristön arvokkaat ominaispiirteet säilyvät.

Täällä tarkemmin.

KAUPUNGINJOHTAJA

10 Kj / Valtuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa

Valtuutettu Pilvi Torsti ja 37 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki ottaa työllisyyspykälän käyttöön kaikissa soveltuvissa kaupungin hankinnoissa, ja että samassa yhteydessä arvioidaan mitä osia 20.11.2013 julkaistusta Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat -oppaan esityksistä on syytä sisällyttää Helsingin kaupungin hankintakäsikirjaan, ja miten sosiaalisen vastuun toteutumista koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin hankinnoissa systemaattisesti seurataan.

Työllistämispykälä on otettu huomioon kaupungin hankintakäsikirjassa, joka on osa kaupungin hankintapolitiikkaa. Hankintakäsikirjassa ohjeistetaan sosiaalisten näkökohtien käyttämistä hankinnoissa. Lisäksi käsikirjassa on linkitys Työ- ja elinkeinoministeriön Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat -oppaaseen sekä Espinno-hankkeen Työtä julkisilla hankinnoilla -ohjeistukseen.

Täällä tarkemmin.

11 Kj / Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta Kaupungintalolla romanien kansallispäivänä

Valtuutettu Thomas Wallgren ja 24 muuta valtuutettua esittävät, että Helsingin kaupungintalolla järjestettäisiin kunnialiputus kansainvälisenä romanien kansallispäivänä huhtikuun 8. päivänä.

Kaupunginhallitus päätti 12.1.2015, § 41 muuttaa kaupungin liputusohjetta siten, että Kaupungintalolla järjestetään liputus romanien kansallispäivänä huhtikuun 8. päivänä.

12 Sj / Valtuutettu Arja Karhuvaaran aloite terveysreiteistä

Valtuutettu Arja Karhuvaara ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuutta toteuttaa merkittyjä terveysreittejä kaupunkitilaan ja puisto- ja ranta-alueille. Nämä liikkumiseen ja kansanterveyden edistämiseen ohjaavat monimuotoiset liikkumisreitit yhdistäisivät kulttuuria, nähtävyyksiä, maisemia ja kävelypolkuja karttaan merkityiksi kokonaisuuksiksi.

Kaupunginhallitus toteaa liikuntalautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoihin viitaten, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen panostetaan monin keinoin. Kaupungin strategiaohjelman yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä liikkumisen edistäminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Liikuntalautakunnan hyväksymän liikuntastrategian yksi keskeinen tavoite on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen.

Liikuntavirasto ylläpitää lähes 200 km ulkoilureittejä ja erilaisia kuntoratoja. Niiden suunnittelussa on pyritty huomiomaan eri käyttäjäryhmiä.

Täällä tarkemmin.

13 Kaj / Valtuutettu Seija Muurisen aloite asuntojen tilaaja-tuottaja -mallin toteuttamismahdollisuuden selvittämisestä

Valtuutettu Seija Muurinen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että selvitettäisiin kaupungin asuntoresurssin keskittämistä yhdelle tuottajataholle tilaaja-tuottaja -malliin perustuen. Aloitteessa nähdään kaupungin nykyinen asuntojen hallinnointi hajanaisena järjestelmänä, joka uhkaa omistajaohjauksen toteutumista.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunginvaltuuston 26.11.2014 376 §:ssä tekemään päätökseen (liite 3) ja kiinteistöviraston lausuntoon ja toteaa, että kaupungin omistaman asuntokannan hyödyntämistä koskevan strategian valmistelu ja asunto-omaisuuden parempaan hallintaan liittyvä työskentely on tarkoituksenmukaista järjestää AM-ohjelman valmistelun yhteydessä. Työskentely on aloitettu virastojen välisenä yhteistyönä syksyllä 2014. Työ valmistuu niin, että päätökset voidaan tehdä seuraavan AM-ohjelman yhteydessä vuonna 2016.

Mikäli työskentelyn kuluessa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi muuttaa johtosääntöä tai asuntolautakunnan roolia, tullaan asia viemään kaupunginhallituksen johtamisen jaoston käsiteltäväksi.

14 Kaj / Valtuutettu Leo Straniuksen aloite Mäkelänkadun nopeusrajoitusten alentamisesta

Valtuutettu Leo Stranius ja 46 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Mäkelänkadun nopeusrajoitus alennetaan 40 kilometriin tunnissa. Aloitteessa nähdään, että Mäkelänkadun ylitystarve on jalankulkijoiden osalta suuri, jolloin Koskelantien tapaan alennettu nopeusrajoitus olisi paikallaan.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ja toteaa, että Mäkelänkatu on yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöityjä katuja, jolla onnettomuuksien määrä on kuitenkin vähäinen. Koskelantien ja Pohjolankadun välisellä osuudella on reilun 500 metrin matkalla viisi valo-ohjattua suojatietä. Mäkelänkatu poikkeaakin tässä mielessä aloitteessa mainitusta Koskelantiestä, jolla osa suojateistä on valo-ohjaamattomia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 4.11.2014, 343 § Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman, jossa yhtenä liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä nostettiin esiin nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen. Mäkelänkadun nopeusrajoitusten muuttamista tullaan tarkastelemaan nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistyön yhteydessä.

15 Kaj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite yleiskaavan luonnoksen lähetekeskustelusta

Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 51 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että yleiskaavan luonnoksesta järjestetään valtuustossa lähetekeskustelu ennen kuin kaupunkisuunnittelulautakunta tekee päätöksiä yleiskaavan jatkovalmistelusta.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon ja toteaa, että yleiskaavakäsittelyn kokonaisaikataulu kaikkine lain mukaisine vaiheineen on erittäin tiukka, mikäli tavoitteena on, että nykyinen kaupunginvaltuusto voisi päättää uudesta yleiskaavasta vuonna 2016.

Kaupunginhallitus toteaa, että lähetekeskustelulle ei vaativasta aikataulusta huolimatta ole estettä. Kaupunginhallitus tulee päättämään asiasta mahdollisimman pian, jotta kaupunginvaltuusto voisi pitää lähetekeskustelun kuluvan kevään aikana.

* * *

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!