Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään

Leo Stranius 2014Suomessa arvioidaan olevan noin 130000 muistisairasta henkilöä.

Asia koskettaa sukulaisten ja läheisten kautta noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa.

Vaikka asia ei itseäni suoraan kosketa, koskettaa muistisairaudet kuitenkin niin suurta joukkoa suomalaisia, että asiaa ei voi sivuuttaa esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta muistisairaiden ja heidän läheisten ihmisarvoinen elämä turvattaisiin.

Ohessa on kolme pointtia.

1. Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeutta asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista ja saada sinne palveluita. Lisäksi pitää turvata pääsy yhteisökotiin (palvelutalo). Näin muistisairaiden ihmisten toimintakyky säilyy ja he voivat olla osa yhteisöä.

2. Turvataan hyvä hoito ja palvelut. Muistisairaat ovat erityishuomiota vaativa potilasryhmä. Hoidon kannalta on tärkeää, että tutkimuksiin pääsee nopeasti ja diagnoosi tehdään oikea-aikaisesti. Apua tulee saada yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Asianmukaiselle ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta.

3. Turvataan omaishoidolle hyvät edellytykset. Omaishoito täydentää julkisia palveluita ja tuo taloudellisia säästöjä. Muistisairaiden omaishoitaja on usein itsekin iäkäs henkilö, jolloin myös hänen hyvinvoinnistaan on tärkeä pitää huolta. Käytännössä tämä onnistuu yhtenäistämällä palkkioita sekä sujuvoittamalla vapaa- ja lomajärjestelyitä. Lisäksi kannattaa toteuttaa Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma.

Inspiraatio tälle kirjoitukselle syntyi Muistiliiton eduskuntavaalitavoitteista.

Samalla haastan kaikki muut eduskuntavaaliehdokkaat allekirjoittamaan Muistiliiton sitoumuksen muistityöhön.

Sen myötä esimerkiksi itse sitoudun kansanedustajana seuraaviin asioihin:

– Edistän yhteistyötä muistiystävällisen Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi
– Kuuntelen muistisairaiden ihmisten ja omaisten näkemyksiä, vaikkapa Muistiliiton ja sen paikallisyhdistysten kautta
– Pidän itseni ajan tasalla muistiasioista, esimerkiksi liittymällä eduskunnan Muistikerhoon.

Lisää tietoa Muistiliiton sivuilta ja #muisti15

3 kommenttia artikkeliin ”Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään”

  1. Hyviä asioita kaikki edellä luetellut. Muistisairaudet ovat lisääntyneet myös työikäisen väestön keskuudessa, joten on tärkeätä ehkäistä muistisairauksia ennalta. Voiko muistisairauksien kasvu liittyä uuden teknologian kuten kännyköiden käytön lisääntymiseen? Ranskan säteilyviranomainen muistutti raportissaan 2014, että matkapuhelinsäteily vaikuttaa muun muassa aivojen kognitiivisiin toimintoihin. Tästä syystä monet viranomaistahot suosittelevat noudattamaan varovaisuutta, puhumaan pitkät puhelut kiinteästä liittymästä ja käyttämään handsfree-laitetta kännykkään puhuttaessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC on myös luokitellut radiotaajuiset verkot ”mahdollisesti karsinogeenisiksi ihmiselle” 2011.

  2. Niinpä Erja. Mikäs tuon ”Ranskan säteilyviranomaisen ” virallinen nimi on?Meillä kun on niin monenlaista tutkimusta tästäkin asiasta.Ja aina on takana jokin lobby…valtionkin teetättämissä tutkimuksissa.Harvoin meillä Ranskassa saadaan täysin puolueetonta tutkimusta!Joka taholla kun on omat intressinsä…ihan kuten EU:nkin tekemissä tutkimuksissa.
    .
    En ole koskaan kuljettanut jatkuvasti kännykkää mukanani.Vain tarvittaessa nopean yhteyden saamiseksi.Tai sitten jos kiinteä puhelin ei jostain syystä toimi.Käytän pääasiassa ” vanhanaikaisesti” kiinteää liittymää Mielestäni jatkuva tehostettu tietoteknologian käyttö köyhentää yhtälailla muistia kuin se köyhentää ihmisten kanssakäymistä..Ei tarvitse harjoittaa muistia toimimaan hyvin, kun koneet tekevät työt aivojen sijasta!

    Suomessa näkyy olevan korkea muistivikaisten määrä verrattuna kansalaisten yhteismäärään.Ja siellä on tosiaankin käytetty tuota teknologiaa jo paljon kauemmin ja yleisemmin kuin meillä Ranskassa.Ja jo aivan häiritsevän laajasti joka paikassa, sen kummemmin ajattelematta sen seurauksia!Mutta olisi voitava puolueettomasti todistaa tuon teknologian käytön haitallisuus fyysisellekin terveydelle.

  3. Lisään edelliseen Ranskasta puhuttaessa:

    Ranskalainen kuluttajien tunnustettu ja riippumaton järjestö UFC-QUE CHOISIR on tehnyt tutkimuksen sähkömagnettisten aaltojen vaikutuksista ihmisten terveyteen. (Que Choisir n° 532 ) . Tutkimusta ovat pitäneet hyvänä monet puolueettomat tiedeihmiset.UFC:n lehti ” Que Choisir ” kirjoittaa nyt maaliskuun numerossaan lyhyesti aiheesta lehdelle tulleen palautteen johdosta .
    Järjestö pitää laadukkaana myös EU:n ja sen jäsenmaiden rahoittamaa tutkimusta.Se tuntuu olevan ”rauhoittavaa” laatua.Tutkimukset jatkuvat vielä pitkällä aikavälillä, mutta jo nyt uskotaan, että olettamuksia näiden aaltojen haitallisuudesta terveydelle voidaan jo ryhtyä paljolti kumoamaan.Nykytietojen perusteella smartphone, kännykät yms.sähkömagneettisten aaltojen kautta toimivat laitteet eivät ole vaarallisia niiden käyttäjille.Tietenkin laitteiden on oltava voimassa olevia turvallisuusnormeja noudattavia.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.