Ympäristölautakunta 13.1.2015

Leo Stranius kokovartaloYmpäristölautakunta kokoontui vuoden ensimmäiseen sessioon tiistaina 13.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana liitteineen.

Kiinnostavia/tärkeitä juttuja olivat mm seuraavat:

– Vuoden 2015 budjetti aiheuttaa Luontokeskus Haltian takia 165 000 euron leikkaukset (lähinnä henkilöstömenoissa).
– Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen ympäristölupa pellettien käytön lisäämiseksi.
– Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet Selvitys löytyy täältä.
– Hotelliaamiaisten laatu Helsingissä.

Alla päätökset hiukan avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
01 / 13.01.2015

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen tulosbudjetti vuodelle 2015

Kaupunginvaltuusto vahvisti 12.11.2014 Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2015. Ympäristötoimen talousarvion käyttömenojen loppusummaksi vahvistettiin 12 667 000 euroa. Tuloiksi vahvistettiin 1 157 000 euroa.

Määrärahaan lisättiin 150 000 euroa Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoja varten, mutta tukipalveluihin kohdennettiin samanaikaisesti 15 000 euron ylimääräinen säästövelvoite, joten nettolisäys on vain 135 000 euroa.

Koska Suomen luontokeskus Haltian vuoden 2015 toiminnan menoiksi on arvioitu noin 300 000 euroa, on sopeutettavaa yhteensä 165 000 euroa. Sopeutus toteutetaan pääasiassa vähentämällä henkilöstö-menoja. Tietohallintopalveluiden määräaikaisen työsuhteen päättyessä avoinna oleva hallinnon vakanssi jätetään täyttämättä (54 000 e) ja Harakan luontokeskuksen ympäristöhoitajan tehtävään suunniteltu toimi jätetään perustamatta (53 000 e). Lisäksi joitakin projektiluonteisia tehtäviä toteutetaan hieman pienimuotoisemmin kuin alun perin on suunniteltu (38 000 e). Tukipalveluihin kohdennettu säästövelvoite toteutetaan pienentämällä viestinnän menoja (20 000 e).

Tarkemmin täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Lausunnon antaminen Pihlajamäen ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12318

Asemakaavan muutos mahdollistaa Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisen osan uudisrakentamisen siten, että nykyisen rakennuksen tilalle ja sen eteläpuolelle rakennetaan asuntoja, ajanmukaisempia liiketiloja sekä uudet pysäköintijärjestelyt.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Herttoniemenrannan Hitsaajankatu 9 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12296

Asemakaavan muutoksella toimisto-ja liikerakennusten tontti 43011/31 muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi, jolle saa rakentaa 6–8-kerroksisia asuinrakennuksia. Tontilla sijaitseva toimistotalo puretaan.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Sörnäisten Vilhonvuorenkadun jatkeen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12302

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Uudella katuosuudella osoitetaan varaus raitiovaunuliikenteelle. Lisäksi mahdollistetaan uuden korkeintaan kuusikerroksisen toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen ja muodostetaan tontti Kalasataman sähkönjakeluasemalle.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Halsuantien ja Vetelintien alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12304

Asemakaavan muutos mahdollistaa 2–8 -kerroksisten asuinkerrostalojen täydennysrakentamisen Kannelmäen eteläosaan Pelimannintien, Kantelettarentien ja Vantaankosken radan varsille. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 700.

Asemakaavan toteuttaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja kasvattaa asukkaiden määrää alueella, joka sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Kannelmäen palvelujen äärellä. Jalankulun ja pyöräilyn itä-länsisuuntaiset yhteydet paranevat. Kaavamuutos mahdollistaa myös Vantaankosken radan varteen suunnitellun pyöräliikenteen laatukäytävän, baanan, toteuttamisen. Uudet korttelialueet suojaavat Vetelinkallion puistoa etenkin rautatieliikenteen melulta. Suojaisan puistoalueen merkitys virkistysalueena korostuu liikennealueiden ympäröimällä asuinalueella.

Täällä tarkemmin.

6 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren Lauttasaarenmäki 4 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12278

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen purettavan toimistotalon paikalle. Arvioitu muutosalueen asukasmäärä on noin 100.

Asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tulevan metrolinjan palvelualueella, mikä on kannatettavaa. Lähellä kulkeva Länsiväylä ja Lauttasaarentien liikenne aiheuttavat alueelle kuitenkin melu- ja ilmanlaatuhaittoja.

Täällä tarkemmin.

7 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vanhan Tapanilantien eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12314

Asemakaavan muutoksessa on suunniteltu Tapaninkylän alueelle täydentävää asuntorakentamista. Huhtapuiston ja Peltopuiston rakentamattomien puistoalueiden paikalle sekä Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien varteen on suunniteltu uusia asuintontteja. Tonteille saa rakentaa pientaloja tai pientalojen mittakaavaan sovitettuja rivi- ja pienkerrostaloja.

Osa kaava-alueesta ja eritysesti Kotinummentien alue on paikoitellen mahdollista tärinäriskialuetta. Ympäristökeskukseen on Tapaninkylän alueelta ja Kotinummentien varren asukkailta tullut lukuisia yhteydenottoja liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Alueelle on suunniteltu pääasiassa 2-kerroksisia pien-ja rivitaloja, joita pidetään savimaa-alueella esim. kerrostaloja herkempinä liikenteestä aiheutuvalle tärinälle.

Täällä tarkemmin.

8 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskuksen päätöksen UUDELY/736/07.00/2010, 2.12.2014 koskien erään Jollaksessa asuvan henkilön vaatimusta ryhtyä toimiin puolustusvoimien Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan ampumatoiminnan kieltämiseksi ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi ampumarata-alueella.

Täällä tarkemmin.

9 Ympäristölautakunnan lausunto Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksia koskevassa ympäristölupa-asiassa

Helsingin Energian hakemus koskee Salmisaaren voimalaitoksilla tehtäviä sekä pellettien käytön lisäämiseen tähtääviä muutoksia että eräitä kattilamuutoksia.

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Pellettien käytön lisääminen Salmisaaren voimalaitosten polttoaineena on osa Helsingin Energian kehitysohjelman mukaista pyrkimystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa ja antaa vaihtoehtoja kehitysohjelman toteuttamiseksi ilman, että muutos lisäisi muita päästöjä.

Täällä tarkemmin.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta Keski-Pasilan alueella

Ympäristölupahakemus koskee Keski-Pasilan entiselle ratapiha-alueelle rakennettavaa välivarastokenttää, jossa on tarkoitus välivarastoida ja esikäsitellä maa- ja kiviaineksia, rakennusjätettä (betoni, tiili ja asfaltti), pilaantuneita maa-aineksia sekä tuhkaa ja rakennusjätettä sisältäviä maa-aineksia. Välivarastointialueella maa- ja kiviainekset sekä jätteet esikäsitellään uudelleenkäyttöä tai hyödyntämistä varten. Alueella ei loppukäsitellä jätettä.

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Keski-Pasilan alueella koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Täällä tarkemmin.

11 Lausunto kaupunginhallitukselle sisäministeriön lausuntopyynnöstä nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeesta

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Taitamaton puunpoltto heikentää merkittävästi ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla ja hiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavaa terveyshaittaa. Pääkaupunkiseudulla pientalojen pienhiukkaspäästöt muodostavat noin 25% osuuden liikenteen ja energiantuotannon yhteenlasketuista kokonaispäästöistä ilmaan. Päästöosuus on merkittävä erityisesti siksi, että pienpolton päästöt kohdistuvat pääosin suppeahkoille, pientalovaltaisille alueille. Tutkimusten mukaan syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun tiiviillä pientaloalueilla.

Täällä tarkemmin.

12 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 17.12.2014 nro 269/2014/1, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Tattarisuolla osoitteessa Kaasutin 12 sijaitsevan kierrätyslaitoksen toiminnan loppumista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

13 Kuusakoski Oy:n ympäristölupa-asia

Toiminnan sijaintipaikka on osoitteessa Kyläsaarenkatu/Verkkosaarenkuja, 00580 Helsinki.

Alueelle tuodaan suursäkeissä (Raksasäkki) rakennus-ja purkujätettä. Jäte koostuu pääosin kivi-, puu-, metalli-, pahvi-, muovi-, kipsi- ja eristevillajätteestä. Hakemuksessa arvioidaan, että säkeissä olevan jätteen lisäksi alueelle tulee myös säkkeihin sopimatonta isokokoista jätettä ja muuta irtonaista materiaalia.

Tuotavat suursäkit ja irtotavara kipataan korkeareunaisiin laareihin, joista se kuormataan edelleen vaihtolavoille ajoneuvonosturilla, pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Alueella ei muulla tavoin lajitella tai käsitellä tulevaa jätettä.

Jäte kuormataan edelleen korkealaitaisille vaihtolavoille, jotka toimitetaan ajoneuvoyhdistelmillä Kuusakoski Oy:n omiin kierrätyslaitoksiin Espooseen ja Lahteen.

Vuosittain vastaanotettavan ja siirtokuormattavan jätteen määrä on 19900 tonnia. Suurin varastoitava määrä on 100 tonnia. Toiminta-aika on päivittäin kello 7–22.

Kuusakoski Oy:n jätteenkäsittelyaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Täällä tarkemmin.

14 Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet

Ympäristölautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja suosittelee hallintokunnille sen toimenpiteiden käynnistämistä, jotta kaupunginvaltuuston hyväksymät ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Selvitys löytyy täältä.

15 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2015

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman vuodelle 2015.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Arja Heinonen: Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2014.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteutti huhti–toukokuussa 2014 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Helsingin hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden aamiaisnoutopöytien tarjoilujen hygieenistä laatua.

Mikrobiologisia näytteitä otettiin yhteensä 88 kappaletta 45 tarjoilupaikasta. Näytteeksi otettiin kylmänä tarjoiltavia kaloja ja leikkeleitä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin tarjoilulämpötila ja otettiin kuva aamiaistarjoilun pisarasuojauksesta.

Noutopöydissä tarjoiltavien kalojen ja leikkeleiden mikrobiologinen laatu oli suurelta osin hyvä. Laadultaan hyväksi arvioitiin 82 % (72 kpl) näytteistä, välttäviksi 12 % (11 kpl) ja huonoiksi todettiin 6 % (5 kpl).

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa