Ympäristölautakunta 13.1.2015

Leo Stranius kokovartaloYmpäristölautakunta kokoontui vuoden ensimmäiseen sessioon tiistaina 13.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana liitteineen.

Kiinnostavia/tärkeitä juttuja olivat mm seuraavat:

– Vuoden 2015 budjetti aiheuttaa Luontokeskus Haltian takia 165 000 euron leikkaukset (lähinnä henkilöstömenoissa).
– Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen ympäristölupa pellettien käytön lisäämiseksi.
– Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet Selvitys löytyy täältä.
– Hotelliaamiaisten laatu Helsingissä.

Alla päätökset hiukan avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
01 / 13.01.2015

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen tulosbudjetti vuodelle 2015

Kaupunginvaltuusto vahvisti 12.11.2014 Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2015. Ympäristötoimen talousarvion käyttömenojen loppusummaksi vahvistettiin 12 667 000 euroa. Tuloiksi vahvistettiin 1 157 000 euroa.

Määrärahaan lisättiin 150 000 euroa Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoja varten, mutta tukipalveluihin kohdennettiin samanaikaisesti 15 000 euron ylimääräinen säästövelvoite, joten nettolisäys on vain 135 000 euroa.

Koska Suomen luontokeskus Haltian vuoden 2015 toiminnan menoiksi on arvioitu noin 300 000 euroa, on sopeutettavaa yhteensä 165 000 euroa. Sopeutus toteutetaan pääasiassa vähentämällä henkilöstö-menoja. Tietohallintopalveluiden määräaikaisen työsuhteen päättyessä avoinna oleva hallinnon vakanssi jätetään täyttämättä (54 000 e) ja Harakan luontokeskuksen ympäristöhoitajan tehtävään suunniteltu toimi jätetään perustamatta (53 000 e). Lisäksi joitakin projektiluonteisia tehtäviä toteutetaan hieman pienimuotoisemmin kuin alun perin on suunniteltu (38 000 e). Tukipalveluihin kohdennettu säästövelvoite toteutetaan pienentämällä viestinnän menoja (20 000 e).

Tarkemmin täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Lausunnon antaminen Pihlajamäen ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12318

Asemakaavan muutos mahdollistaa Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisen osan uudisrakentamisen siten, että nykyisen rakennuksen tilalle ja sen eteläpuolelle rakennetaan asuntoja, ajanmukaisempia liiketiloja sekä uudet pysäköintijärjestelyt.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Herttoniemenrannan Hitsaajankatu 9 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12296

Asemakaavan muutoksella toimisto-ja liikerakennusten tontti 43011/31 muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi, jolle saa rakentaa 6–8-kerroksisia asuinrakennuksia. Tontilla sijaitseva toimistotalo puretaan.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Sörnäisten Vilhonvuorenkadun jatkeen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12302

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Uudella katuosuudella osoitetaan varaus raitiovaunuliikenteelle. Lisäksi mahdollistetaan uuden korkeintaan kuusikerroksisen toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen ja muodostetaan tontti Kalasataman sähkönjakeluasemalle.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Halsuantien ja Vetelintien alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12304

Asemakaavan muutos mahdollistaa 2–8 -kerroksisten asuinkerrostalojen täydennysrakentamisen Kannelmäen eteläosaan Pelimannintien, Kantelettarentien ja Vantaankosken radan varsille. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 700.

Asemakaavan toteuttaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja kasvattaa asukkaiden määrää alueella, joka sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Kannelmäen palvelujen äärellä. Jalankulun ja pyöräilyn itä-länsisuuntaiset yhteydet paranevat. Kaavamuutos mahdollistaa myös Vantaankosken radan varteen suunnitellun pyöräliikenteen laatukäytävän, baanan, toteuttamisen. Uudet korttelialueet suojaavat Vetelinkallion puistoa etenkin rautatieliikenteen melulta. Suojaisan puistoalueen merkitys virkistysalueena korostuu liikennealueiden ympäröimällä asuinalueella.

Täällä tarkemmin.

6 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren Lauttasaarenmäki 4 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12278

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen purettavan toimistotalon paikalle. Arvioitu muutosalueen asukasmäärä on noin 100.

Asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tulevan metrolinjan palvelualueella, mikä on kannatettavaa. Lähellä kulkeva Länsiväylä ja Lauttasaarentien liikenne aiheuttavat alueelle kuitenkin melu- ja ilmanlaatuhaittoja.

Täällä tarkemmin.

7 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vanhan Tapanilantien eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12314

Asemakaavan muutoksessa on suunniteltu Tapaninkylän alueelle täydentävää asuntorakentamista. Huhtapuiston ja Peltopuiston rakentamattomien puistoalueiden paikalle sekä Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien varteen on suunniteltu uusia asuintontteja. Tonteille saa rakentaa pientaloja tai pientalojen mittakaavaan sovitettuja rivi- ja pienkerrostaloja.

Osa kaava-alueesta ja eritysesti Kotinummentien alue on paikoitellen mahdollista tärinäriskialuetta. Ympäristökeskukseen on Tapaninkylän alueelta ja Kotinummentien varren asukkailta tullut lukuisia yhteydenottoja liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Alueelle on suunniteltu pääasiassa 2-kerroksisia pien-ja rivitaloja, joita pidetään savimaa-alueella esim. kerrostaloja herkempinä liikenteestä aiheutuvalle tärinälle.

Täällä tarkemmin.

8 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskuksen päätöksen UUDELY/736/07.00/2010, 2.12.2014 koskien erään Jollaksessa asuvan henkilön vaatimusta ryhtyä toimiin puolustusvoimien Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan ampumatoiminnan kieltämiseksi ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi ampumarata-alueella.

Täällä tarkemmin.

9 Ympäristölautakunnan lausunto Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksia koskevassa ympäristölupa-asiassa

Helsingin Energian hakemus koskee Salmisaaren voimalaitoksilla tehtäviä sekä pellettien käytön lisäämiseen tähtääviä muutoksia että eräitä kattilamuutoksia.

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Pellettien käytön lisääminen Salmisaaren voimalaitosten polttoaineena on osa Helsingin Energian kehitysohjelman mukaista pyrkimystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa ja antaa vaihtoehtoja kehitysohjelman toteuttamiseksi ilman, että muutos lisäisi muita päästöjä.

Täällä tarkemmin.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta Keski-Pasilan alueella

Ympäristölupahakemus koskee Keski-Pasilan entiselle ratapiha-alueelle rakennettavaa välivarastokenttää, jossa on tarkoitus välivarastoida ja esikäsitellä maa- ja kiviaineksia, rakennusjätettä (betoni, tiili ja asfaltti), pilaantuneita maa-aineksia sekä tuhkaa ja rakennusjätettä sisältäviä maa-aineksia. Välivarastointialueella maa- ja kiviainekset sekä jätteet esikäsitellään uudelleenkäyttöä tai hyödyntämistä varten. Alueella ei loppukäsitellä jätettä.

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Keski-Pasilan alueella koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Täällä tarkemmin.

11 Lausunto kaupunginhallitukselle sisäministeriön lausuntopyynnöstä nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeesta

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Taitamaton puunpoltto heikentää merkittävästi ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla ja hiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavaa terveyshaittaa. Pääkaupunkiseudulla pientalojen pienhiukkaspäästöt muodostavat noin 25% osuuden liikenteen ja energiantuotannon yhteenlasketuista kokonaispäästöistä ilmaan. Päästöosuus on merkittävä erityisesti siksi, että pienpolton päästöt kohdistuvat pääosin suppeahkoille, pientalovaltaisille alueille. Tutkimusten mukaan syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun tiiviillä pientaloalueilla.

Täällä tarkemmin.

12 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 17.12.2014 nro 269/2014/1, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Tattarisuolla osoitteessa Kaasutin 12 sijaitsevan kierrätyslaitoksen toiminnan loppumista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

13 Kuusakoski Oy:n ympäristölupa-asia

Toiminnan sijaintipaikka on osoitteessa Kyläsaarenkatu/Verkkosaarenkuja, 00580 Helsinki.

Alueelle tuodaan suursäkeissä (Raksasäkki) rakennus-ja purkujätettä. Jäte koostuu pääosin kivi-, puu-, metalli-, pahvi-, muovi-, kipsi- ja eristevillajätteestä. Hakemuksessa arvioidaan, että säkeissä olevan jätteen lisäksi alueelle tulee myös säkkeihin sopimatonta isokokoista jätettä ja muuta irtonaista materiaalia.

Tuotavat suursäkit ja irtotavara kipataan korkeareunaisiin laareihin, joista se kuormataan edelleen vaihtolavoille ajoneuvonosturilla, pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Alueella ei muulla tavoin lajitella tai käsitellä tulevaa jätettä.

Jäte kuormataan edelleen korkealaitaisille vaihtolavoille, jotka toimitetaan ajoneuvoyhdistelmillä Kuusakoski Oy:n omiin kierrätyslaitoksiin Espooseen ja Lahteen.

Vuosittain vastaanotettavan ja siirtokuormattavan jätteen määrä on 19900 tonnia. Suurin varastoitava määrä on 100 tonnia. Toiminta-aika on päivittäin kello 7–22.

Kuusakoski Oy:n jätteenkäsittelyaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Täällä tarkemmin.

14 Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet

Ympäristölautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja suosittelee hallintokunnille sen toimenpiteiden käynnistämistä, jotta kaupunginvaltuuston hyväksymät ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Selvitys löytyy täältä.

15 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2015

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman vuodelle 2015.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Arja Heinonen: Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2014.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteutti huhti–toukokuussa 2014 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Helsingin hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden aamiaisnoutopöytien tarjoilujen hygieenistä laatua.

Mikrobiologisia näytteitä otettiin yhteensä 88 kappaletta 45 tarjoilupaikasta. Näytteeksi otettiin kylmänä tarjoiltavia kaloja ja leikkeleitä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin tarjoilulämpötila ja otettiin kuva aamiaistarjoilun pisarasuojauksesta.

Noutopöydissä tarjoiltavien kalojen ja leikkeleiden mikrobiologinen laatu oli suurelta osin hyvä. Laadultaan hyväksi arvioitiin 82 % (72 kpl) näytteistä, välttäviksi 12 % (11 kpl) ja huonoiksi todettiin 6 % (5 kpl).

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!