Ympäristölautakunta 13.1.2015

Leo Stranius kokovartaloYmpäristölautakunta kokoontui vuoden ensimmäiseen sessioon tiistaina 13.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana liitteineen.

Kiinnostavia/tärkeitä juttuja olivat mm seuraavat:

– Vuoden 2015 budjetti aiheuttaa Luontokeskus Haltian takia 165 000 euron leikkaukset (lähinnä henkilöstömenoissa).
– Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen ympäristölupa pellettien käytön lisäämiseksi.
– Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet Selvitys löytyy täältä.
– Hotelliaamiaisten laatu Helsingissä.

Alla päätökset hiukan avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
01 / 13.01.2015

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen tulosbudjetti vuodelle 2015

Kaupunginvaltuusto vahvisti 12.11.2014 Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2015. Ympäristötoimen talousarvion käyttömenojen loppusummaksi vahvistettiin 12 667 000 euroa. Tuloiksi vahvistettiin 1 157 000 euroa.

Määrärahaan lisättiin 150 000 euroa Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoja varten, mutta tukipalveluihin kohdennettiin samanaikaisesti 15 000 euron ylimääräinen säästövelvoite, joten nettolisäys on vain 135 000 euroa.

Koska Suomen luontokeskus Haltian vuoden 2015 toiminnan menoiksi on arvioitu noin 300 000 euroa, on sopeutettavaa yhteensä 165 000 euroa. Sopeutus toteutetaan pääasiassa vähentämällä henkilöstö-menoja. Tietohallintopalveluiden määräaikaisen työsuhteen päättyessä avoinna oleva hallinnon vakanssi jätetään täyttämättä (54 000 e) ja Harakan luontokeskuksen ympäristöhoitajan tehtävään suunniteltu toimi jätetään perustamatta (53 000 e). Lisäksi joitakin projektiluonteisia tehtäviä toteutetaan hieman pienimuotoisemmin kuin alun perin on suunniteltu (38 000 e). Tukipalveluihin kohdennettu säästövelvoite toteutetaan pienentämällä viestinnän menoja (20 000 e).

Tarkemmin täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Lausunnon antaminen Pihlajamäen ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12318

Asemakaavan muutos mahdollistaa Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisen osan uudisrakentamisen siten, että nykyisen rakennuksen tilalle ja sen eteläpuolelle rakennetaan asuntoja, ajanmukaisempia liiketiloja sekä uudet pysäköintijärjestelyt.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Herttoniemenrannan Hitsaajankatu 9 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12296

Asemakaavan muutoksella toimisto-ja liikerakennusten tontti 43011/31 muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi, jolle saa rakentaa 6–8-kerroksisia asuinrakennuksia. Tontilla sijaitseva toimistotalo puretaan.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Sörnäisten Vilhonvuorenkadun jatkeen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12302

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Uudella katuosuudella osoitetaan varaus raitiovaunuliikenteelle. Lisäksi mahdollistetaan uuden korkeintaan kuusikerroksisen toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen ja muodostetaan tontti Kalasataman sähkönjakeluasemalle.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Halsuantien ja Vetelintien alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12304

Asemakaavan muutos mahdollistaa 2–8 -kerroksisten asuinkerrostalojen täydennysrakentamisen Kannelmäen eteläosaan Pelimannintien, Kantelettarentien ja Vantaankosken radan varsille. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 700.

Asemakaavan toteuttaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja kasvattaa asukkaiden määrää alueella, joka sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Kannelmäen palvelujen äärellä. Jalankulun ja pyöräilyn itä-länsisuuntaiset yhteydet paranevat. Kaavamuutos mahdollistaa myös Vantaankosken radan varteen suunnitellun pyöräliikenteen laatukäytävän, baanan, toteuttamisen. Uudet korttelialueet suojaavat Vetelinkallion puistoa etenkin rautatieliikenteen melulta. Suojaisan puistoalueen merkitys virkistysalueena korostuu liikennealueiden ympäröimällä asuinalueella.

Täällä tarkemmin.

6 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren Lauttasaarenmäki 4 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12278

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen purettavan toimistotalon paikalle. Arvioitu muutosalueen asukasmäärä on noin 100.

Asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tulevan metrolinjan palvelualueella, mikä on kannatettavaa. Lähellä kulkeva Länsiväylä ja Lauttasaarentien liikenne aiheuttavat alueelle kuitenkin melu- ja ilmanlaatuhaittoja.

Täällä tarkemmin.

7 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vanhan Tapanilantien eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12314

Asemakaavan muutoksessa on suunniteltu Tapaninkylän alueelle täydentävää asuntorakentamista. Huhtapuiston ja Peltopuiston rakentamattomien puistoalueiden paikalle sekä Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien varteen on suunniteltu uusia asuintontteja. Tonteille saa rakentaa pientaloja tai pientalojen mittakaavaan sovitettuja rivi- ja pienkerrostaloja.

Osa kaava-alueesta ja eritysesti Kotinummentien alue on paikoitellen mahdollista tärinäriskialuetta. Ympäristökeskukseen on Tapaninkylän alueelta ja Kotinummentien varren asukkailta tullut lukuisia yhteydenottoja liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Alueelle on suunniteltu pääasiassa 2-kerroksisia pien-ja rivitaloja, joita pidetään savimaa-alueella esim. kerrostaloja herkempinä liikenteestä aiheutuvalle tärinälle.

Täällä tarkemmin.

8 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskuksen päätöksen UUDELY/736/07.00/2010, 2.12.2014 koskien erään Jollaksessa asuvan henkilön vaatimusta ryhtyä toimiin puolustusvoimien Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan ampumatoiminnan kieltämiseksi ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi ampumarata-alueella.

Täällä tarkemmin.

9 Ympäristölautakunnan lausunto Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksia koskevassa ympäristölupa-asiassa

Helsingin Energian hakemus koskee Salmisaaren voimalaitoksilla tehtäviä sekä pellettien käytön lisäämiseen tähtääviä muutoksia että eräitä kattilamuutoksia.

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Pellettien käytön lisääminen Salmisaaren voimalaitosten polttoaineena on osa Helsingin Energian kehitysohjelman mukaista pyrkimystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa ja antaa vaihtoehtoja kehitysohjelman toteuttamiseksi ilman, että muutos lisäisi muita päästöjä.

Täällä tarkemmin.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta Keski-Pasilan alueella

Ympäristölupahakemus koskee Keski-Pasilan entiselle ratapiha-alueelle rakennettavaa välivarastokenttää, jossa on tarkoitus välivarastoida ja esikäsitellä maa- ja kiviaineksia, rakennusjätettä (betoni, tiili ja asfaltti), pilaantuneita maa-aineksia sekä tuhkaa ja rakennusjätettä sisältäviä maa-aineksia. Välivarastointialueella maa- ja kiviainekset sekä jätteet esikäsitellään uudelleenkäyttöä tai hyödyntämistä varten. Alueella ei loppukäsitellä jätettä.

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Keski-Pasilan alueella koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Täällä tarkemmin.

11 Lausunto kaupunginhallitukselle sisäministeriön lausuntopyynnöstä nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeesta

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Taitamaton puunpoltto heikentää merkittävästi ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla ja hiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavaa terveyshaittaa. Pääkaupunkiseudulla pientalojen pienhiukkaspäästöt muodostavat noin 25% osuuden liikenteen ja energiantuotannon yhteenlasketuista kokonaispäästöistä ilmaan. Päästöosuus on merkittävä erityisesti siksi, että pienpolton päästöt kohdistuvat pääosin suppeahkoille, pientalovaltaisille alueille. Tutkimusten mukaan syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun tiiviillä pientaloalueilla.

Täällä tarkemmin.

12 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 17.12.2014 nro 269/2014/1, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Tattarisuolla osoitteessa Kaasutin 12 sijaitsevan kierrätyslaitoksen toiminnan loppumista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

13 Kuusakoski Oy:n ympäristölupa-asia

Toiminnan sijaintipaikka on osoitteessa Kyläsaarenkatu/Verkkosaarenkuja, 00580 Helsinki.

Alueelle tuodaan suursäkeissä (Raksasäkki) rakennus-ja purkujätettä. Jäte koostuu pääosin kivi-, puu-, metalli-, pahvi-, muovi-, kipsi- ja eristevillajätteestä. Hakemuksessa arvioidaan, että säkeissä olevan jätteen lisäksi alueelle tulee myös säkkeihin sopimatonta isokokoista jätettä ja muuta irtonaista materiaalia.

Tuotavat suursäkit ja irtotavara kipataan korkeareunaisiin laareihin, joista se kuormataan edelleen vaihtolavoille ajoneuvonosturilla, pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Alueella ei muulla tavoin lajitella tai käsitellä tulevaa jätettä.

Jäte kuormataan edelleen korkealaitaisille vaihtolavoille, jotka toimitetaan ajoneuvoyhdistelmillä Kuusakoski Oy:n omiin kierrätyslaitoksiin Espooseen ja Lahteen.

Vuosittain vastaanotettavan ja siirtokuormattavan jätteen määrä on 19900 tonnia. Suurin varastoitava määrä on 100 tonnia. Toiminta-aika on päivittäin kello 7–22.

Kuusakoski Oy:n jätteenkäsittelyaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Täällä tarkemmin.

14 Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet

Ympäristölautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja suosittelee hallintokunnille sen toimenpiteiden käynnistämistä, jotta kaupunginvaltuuston hyväksymät ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Selvitys löytyy täältä.

15 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2015

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman vuodelle 2015.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Arja Heinonen: Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2014.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteutti huhti–toukokuussa 2014 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Helsingin hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden aamiaisnoutopöytien tarjoilujen hygieenistä laatua.

Mikrobiologisia näytteitä otettiin yhteensä 88 kappaletta 45 tarjoilupaikasta. Näytteeksi otettiin kylmänä tarjoiltavia kaloja ja leikkeleitä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin tarjoilulämpötila ja otettiin kuva aamiaistarjoilun pisarasuojauksesta.

Noutopöydissä tarjoiltavien kalojen ja leikkeleiden mikrobiologinen laatu oli suurelta osin hyvä. Laadultaan hyväksi arvioitiin 82 % (72 kpl) näytteistä, välttäviksi 12 % (11 kpl) ja huonoiksi todettiin 6 % (5 kpl).

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa