Muistan lapsuuteni mummolassa vietetyt joulut. Tavaraa ja lahjoja oli vähän, mutta ne olivat sitäkin arvostetumpia.
Itse sain lapsena valita yleensä yhden lahjan. Tuolloin sain aina jotain sellaista, jota oikeasti halusin. Usein valintani kohdistui legoihin.
Vuosien myötä avaruuslegosarjani oli varsin vaikuttava.
Isäni luoma järjestelmä oli hyvä ja turvallinen. Tiesin aina, että saan yhden toivomani lahjan. Tämä koski joulua ja syntymäpäivää. Mitään muita lahjaodotuksia ei ollut, joten joulut ja synttärit olivat mukavia ilman valtavien odotusten ja arjen tuoman ristiriidan purkautumista. Jouluaatto tai syntymäpäivä olivat ilon hetkiä, kun pääsin rakentamaan avaruusalusta, jota olin kokoelmiini kaivannut.
Myöhemmin muistan nuoruudestani joulunalusruuhkat. Muistan itseni kiertelemässä kauppakeskuksissa ja tavarataloissa miettimässä, ostanko läheisilleni kynttilänjalan, pannulapun tai jotain muuta turhaa, jota vastaanottaja ei todellakaan tarvitse.
Tämän jälkeen sekalaiset tavaralahjat muuttuivat kirjalahjoiksi ja lopulta poistuivat lähes kokonaan. Tällä hetkellä en osta lahjoja juuri lainkaan. Puolisoni kanssa vaihdan lahjakortteja tai hankimme toisillemme käyttötavaraa, jonka tiedämme toisiltamme puuttuvan. Lapsille hankintaan muutamia heidän toivomiaan tai tarpeelliseksi koettuja asioita. Suurin osa näistä lahjoista tulee isovanhemmilta. Näiden tarpeellisuus on kuitenkin usein tarkistettu etukäteen ja parhaimmillaan tavarat on hankittu käytettynä esimerkiksi netin kirpputoreilta.
Yksi hienoimmista kuulemistani lahjoista oli, kun ystäväni lupasi vegaaniruokavaliota noudattavalle sisarukselleen olla itse kuukauden vegaani. Tuossa kiteytyy antaminen idea ja lahja parhaimmillaan. Mietitään, mitä asioita toinen oikeasti arvostaa, ja annetaan lahja lahjan saajan lähtökohdista, ei omista arvostuksista, käsin.
Lahjaan voi liittyä myös tavaran poisviemistä. Itse ilahduin suuresti, kun joulun alla sisarukseni kävivät kylässä ja veivät kolme kassillista lasten vaatteita pois. Ajattelin, että siinäpä hieno lahja sisaruksiltani itselleni. Kaappitilaa vapautui kivasti ja pääsin eroon turhasta tavarasta. Helsingin asuntojen neliöhinnoilla tavaran poisvieminen voi olla tuhansien eurojen arvoinen lahja.
Tässä vielä muutama lahjavinkki, jonka ehtii toteuttaa viime hetkelläkin:
1. Aikaa. Itse tehdyllä lahjakortilla voi luvata tehdä jotain toisen puolesta, esimerkiksi siivouksen tai paidan silittämisen. Tai jos toinen on vaikka kasvissyöjä, lupaa hänelle lahjaksi olla kuukausi kasvissyöjänä.
2. Yhdessäoloa. Aikuisten lisäksi myös lapselle voi antaa aineettoman aikalahjan. Joulun paras matkakohde voi olla vaikka retki lähimetsään. Pienikin asia voi olla suuri, jos siinä on sydämellä mukana.
3. Yhteistä hyvää. Monien järjestöjen kautta voi lahjoittaa rahaa tai konkreettisia asioita hyväntekeväisyyteen. Pala suojeltua metsää tai avustuspaketti sodan tai luonnonkatastrofin runtelemalle alueelle ovat hyviä vaihtoehtoja ihmisille, joilla on jo kaikkea ja jotka arvostavat hyvää.
4. Palveluita. Lippu elokuviin tai teatteriin sekä lahjakortti ravintolaan ovat klassikoita. Toinen vaihtoehto on hankkia toiselle vaikka ammattijärjestäjä, joka tulee auttamaan arjen tavarapaljouden keskelle. Nykyisen tavarapaljouden keskellä tavaran antamisen sijaan voi lahjoittaa tavaran viemistä pois.
Luonto-Liitolle voi antaa lahjan täällä.
* * *
Oheinen kirjoitus on alunperin julkaistu Luonto-Liiton kulutus.fi-sivustolla.
