Soidensuojelussa osavoittoja – kokonaisuus pettymys

SuojellaansuotYmpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti 5.12.2014 kompromissiratkaisunsa soidensuojeluohjelman suhteen.

Ministeri ilmoitti, että neuvottelut valtion arvokkaiden suomaiden siirrosta alkavat välittömästi.

Lisäksi neuvotellaan yritysten kanssa luonnonarvoiltaan rikkaiden suoalueiden saamisesta suojelun piiriin. Yksityisten maanomistajien kuuleminen käynnistyy ennakkokyselyllä, ja soidensuojelun täydennysohjelmaa valmistelevan työryhmän toimikautta jatketaan 30.9.2015 asti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että soidensuojeluohjelman toteutus siirtyy seuraavalle hallitukselle. Tämä on valtava pettymys. Kaiken piti olla lokakuun lopussa jo valmista, ja kirjeet maanomistajille lähettämistä vaille valmiit. Mahdollisuudet saada 100 000 hehtaaria soita suojeluun tällä hallituskaudella menetettiin siinä vaiheessa, kun tuore ympäristöministeri pisti ohjelman valmistelun tauolle.

Toisaalta kompromissiratkaisuun sisältyy kuitenkin osavoittoja. Tämä tuli itselleni selväksi, kun keskustelin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan kanssa puhelimessa ja luin Luonto-Liittoa työryhmässä edustaneen Keijo Savolan pika-analyysia tilanteesta.

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote löytyy täältä:
Soidensuojelun ensimmäinen vaihe tärkeää toteuttaa tällä hallituskaudella

Tärkein osavoitto on, että maanomistajien kuuleminen ja valtiomaiden suojelu aloitetaan välittömästi. Tältä osin ministerin kompromissiratkaisu on hyvin lähellä sitä, mitä luontojärjestöt ja allekirjoittanut ovat matkan varrella esittäneet useaan otteeseen.

Muut osavoitot ovat mm. seuraavat:
– Yhtiömaista käytävien neuvotteluiden aloittaminen.
– Mahdollisuus luonnonsuojelulain mukaiseen ohjelmaan säilyy.
– Ely-keskusten tukeminen arvokkaiden kohteiden markkinoinnissa.

Kompromissiratkaisun takana on varmaankin ennen kaikkea Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton aktiivien väsymätön työ. Lisäksi pohjalla on ex-ministeri Ville Niinistön kaudella tehty hieno valmistelu. Soidensuojeluohjelman vesittyminen on ollut paha pettymys. Onneksi ihan kaikkea ei vielä menetetty.

Kannattaa lukea myös keskiviikkona 3.12.2014 suopäivässä esittämäni ratkaisumalli:
Näin soidensuojeluohjelma voidaan vielä toteuttaa

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.