Ympäristölautakunta 4.11.2014

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 4.11.2014 klo 16.15.

Esityslistalla mm. seuraavaa:

– Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta

– Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Pasilan kaatopaikkaa koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta

– Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014

– Östersundomin alueen talousveden laatuun liittyvien terveydensuojelulain mukaisten päätösten vahvistaminen

Kokouksen jälkeen pidetään lautakunnan iltakoulu, jossa käsittelemme mm. melua, ilmansuojelua, ilmastoasioita ja vesiasioita kaavoituksessa.

Esityslista löytyy liitteineen oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
16 / 04.11.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/6E49FBBB-2E0D-44E8-B203-430621ACDD3F/Ilmoitusasiat.html

3 Ympäristölautakunnan kokousajat keväällä 2015

Ympäristölautakunta päättää kokoontua 13.1., 27.1., 10.2., 3.3., 24.3., 14.4., 5.5., 19.5., 9.6. ja 23.6 kevätkaudella vuonna 2015 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs., kokoushuone Fastholma.

4 Eron myöntäminen johtavan elintarviketarkastajan virasta

Ympäristölautakunta päättää myöntää johtava elintarviketarkastaja Leea Kultaselle eron johtavan elintarviketarkastajan virasta 1.3.2015 alkaen sekä kehottaa ympäristökeskusta ryhtymään viran täyttämiseen 3.814,84 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/DA8C9D98-0DCC-41DF-B8B8-BA64759F0FFE/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Vartiokylän, Varjakanvalkama 54-70 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12294

Kaavamuutoksessa muutosalueen tonttien tonttitehokkuus nostetaan

lukuun 0,25 nykyisten asuinrakennusten laajentamisen tai aluetta tiivistävien uusien pientalojen rakentamisen mahdollistamiseksi. Alue säilyy erillispientalojen korttelialueena.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Sörnäisten Kalasatamankadun asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12289

Asemakaavan muutos mahdollistaa Kalasatamankadun kaventamisen 25 metristä 14 metriin noin 100 metrin matkalta ja kadun suunnittelun kävelylle ja pyöräilylle tarkoitetuksi katuaukioksi. Asemakaavan muutoksessa Kalasatamankatu on lasikatteella katettu ympäri vuorokauden avoinna oleva julkinen katutila.

Kadun kavennus mahdollistaa Kalasataman keskuksen jalustaosan kaupallisten tilojen laajentamisen 4 000 k-m2, katettujen ja lämmitettyjen yleiselle jalankululle varattujen tilojen laajentamisen 300 k-m2 sekä maanalaisen myymälä- ja liikekerrosalan laajentamisen 13 600 k-m2. Asemakaavan muutoksessa kerrosalaa on yhteensä 20 000 k-m2.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Alppikylän päiväkodin asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12292

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen päiväkotitarpeita vastaavan päiväkodin rakentaminen laajentamalla lähipalvelurakennusten tonttia. Muutosehdotuksessa tonttiin on liitetty viereinen rakentamaton asuintontti.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12261

Keskustakorttelin suunnitteluratkaisu koostuu keskustatoimintojen korttelialueelle sijoittuvasta kaupallisesta keskuksesta ja sen päällä olevista asuin-, toimisto-, hotelli- ja monitoimirakennuksista, rautatiealueelle sijoittuvasta henkilöliikenneterminaalista ja sen päällä olevista toimistorakennuksista, rautatiealueelle sijoittuvasta laiturialueesta sekä katualueista.

Ympäristölautakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota ilmanlaatuun, meluun, hulevesiin sekä pyörä- ja autopaikkoihin.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/360FA659-B910-4EC9-9EC9-95E983470ED1/Lausunto_kaupunkisuunnitteluvirastolle_Keski-Pasil.html

6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen pellettien polttokokeilusta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 196/2014/1, Dnro ESAVI/7991/04.08/2014. Päätös koskee ilmoitusta koeluontoisesta puupellettien poltosta Helsingin Energian Hanasaari B voimalaitoksella.

7 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren pohjatuhkan välivaraston ympäristöluvan rauettamisesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 19.9.2013, nro 178/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutosta, ja hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

8 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Pasilan kaatopaikkaa koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta

Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristöluvan lupamääräystä B.11 ei ole tarpeen kumota ja lupamääräyksessä esitetyt laatuvaatimukset ja eri aineiden raja-arvot tulee pääosin säilyttää annetun lupamääräyksen mukaisina.

Ympäristölautakunta toteaa, että laatuvaatimuksia tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lupamääräyksestä käy ilmi, tarkoitetaanko pitoisuusrajoilla aineen yksittäisiä pitoisuuksia vai esim. vuosikeskiarvoja. Metallien kohdalla tulisi myös käydä selvemmin ilmi, tarkoitetaanko metallien liukoista osuutta vai kokonaispitoisuutta.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/8E3D5101-D02E-4D4D-B646-4D02CAA42BE4/Ymparistolautakunnan_vastine_Vaasan_hallinto-oikeu.html

9 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta, joka on Helsingin kaupungin ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Rudus Oy:n Konalan betonimurskauslaitoksen ympäristölupa-asiassa. Vastine koskee Rudus Oy:n vastinetta ja aluehallintoviraston lausuntoa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/222EC75F-F5E0-4A35-A758-58FE412400F1/Ymparistolautakunnan_vastine_Vaasan_hallinto-oikeu.html

10 Aluehallintoviraston päätös Kalasataman rakennustyömaiden keskiosan kaivantovesien johtamista mereen koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten 3 ja 4 muuttamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 20.10.2014 No 201/2014/1Helsingin kaupungin kiinteistöviraston hakemuksesta Kalasataman rakennustyömaiden kaivantovesien mereen johtamista koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten 3 ja 4 muuttamiseksi. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

11 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila & Tikanoja Oy:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 8.10.2014 antaman päätöksen No 195/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Lassila & Tikanoja Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yrityksen Verkkosaaren siirtokuormausaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

12 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten muuttamisesta

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan ympäristöluvan muutoshakemuksen hyväksymistä yhtä kohtaa lukuun ottamatta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen määräyksessä A.19. edellytetään, että sadevesiviemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuus alittaa 35 mg/l. Ympäristölautakunta toteaa, että kyseinen arvo on tiukka ja vaikeasti saavutettava. Rakennusvirasto esittää muutoshakemuksessa kyseiseksi arvoksi 400 mg/l. Kuitenkin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä nro 235/2012/1 (dnro ESAVI/151/04.08/2012), joka koskee Kalasataman keskiosan kaivantovesien johtamista mereen, on mereen johdettavien kaivantovesien kiintoainepitoisuuden raja-arvoksi asetettu 300 mg/l. Myös Helsingin kaupungin työmaavesiohjeessa vuodelta 2013 on esitetty ohjeellisia raja-arvoja vesistöön, ojiin tai maaperään johdettavan työmaaveden yleiselle laadulle. Ohjeen mukaan veden kiintoaineksen pitoisuuden tulisi olla alle 300 mg/l. Ohjeen laadintaan on osallistunut myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Ympäristölautakunta katsookin, että määräyksessä kiintoainepitoisuuden raja-arvona tulisi siten käyttää arvoa 300 mg/l.

Muilta osin ympäristölautakunta katsoo, että rakennusviraston esittämät määräysten muutosesitykset ovat hakemuksessa esitettyjen seikkojen mukaisesti perusteltuja. Siten ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa näistä muutosesityksistä, ja ympäristölautakunta kannattaa näiden muutosesitysten hyväksymistä.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/A500AB53-4619-4C92-A894-AF6E448434AB/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

13 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupa-asiassa, Sepänmäen meluvalli

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 24.10.2014 antaman päätöksen No 206/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Helsingin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee sivutuotteilla stabiloidun saven, betonimurskeen, ylijäämämaan sekä vähäisiä määriä mineraalista purkumateriaalia sisältävän maa-aineksen hyödyntämistä Sepänmäen meluvallin rakenteissa sekä hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

14 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupa-asiassa, Suurmetsän meluvalli

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 24.10.2014 antaman päätöksen No 205/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Helsingin rakennusviraston hakemuksesta, joka koskee sivutuotteilla stabiloidun saven, betonimurskeen, ylijäämämaan sekä vähäisiä määriä mineraalista purkumateriaalia sisältävän maa-aineksen hyödyntämistä Suurmetsän meluvallin rakenteissa sekä hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/3C7927E7-7EBA-44EC-80B6-108971C7FD52/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Paula Eskelinen ja Paula Saarijärvi: Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 14/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-14-14.pdf

Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvitti vuosina 2013 ja 2014 konditoriatuotteiden mikrobiologista laatua.

Näytteitä otettiin 36 helsinkiläisestä elintarvikehuoneistosta, jotka valmistavat ja/tai myyvät konditoriatuotteita. Näytteeksi otettiin valmiita makeita konditoriatuotteita, kuten leivoksia ja kakkupaloja, sekä konditoriatuotteiden raaka-aineita. Yhteensä näytteitä otettiin kahden vuoden aikana 109 kappaletta, joista kahdeksan oli mikrobiologiselta laadultaan huonoksi todettujen näytteiden uusintanäytteitä. Näytteistä tutkittiin niiden mikrobiologista laatua. Näytteenoton yhteydessä mitattiin elintarvikkeiden lämpötiloja ja luettiin mahdollisen kylmäkalusteen lämpötila.

Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Mikrobiologiselta laadultaan hyväksi todettiin 85 % (86 kpl) näytteistä. Välttävän arvosanan sai 9 % (9 kpl) näytteistä ja 6 % (6 kpl) näytteistä todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoksi. Suhteellisesti eniten huonoja ja välttäviä tuloksia todettiin raaka-aineista, leivoksista ja kuppikakuista.

3 Östersundomin alueen talousveden laatuun liittyvien terveydensuojelulain mukaisten päätösten vahvistaminen

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) otti 6.10.2014 Söderkullan vesitornista omavalvontanäytteen, jossa todettiin vähäinen määrä ulosteperäisiä Escherichia coli -bakteereita. Vesitornin veden saastumista osoittavat näytetulokset valmistuivat 7.10., minkä seurauksena vesitorni eristettiin välittömästi vesijohtoverkostosta.

Porvoon terveydensuojelu antoi 7.10.2014 kiireellisenä määräyksenä talousveden keittokehotuksen Etelä-Sipoon ja Helsingin Östersundomin alueilla (liite 1) ja ilmoitti asiasta ympäristökeskukseen. Vesilaitos järjesti väliaikaisen juomaveden jakelun Söderkullan K-supermarketin parkkipaikalle.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/963B9E0E-CC70-4A89-A83E-CCFD02B948FC/Ostersundomin_alueen_talousveden_laatuun_liittyvie.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

 

 

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa