Ympäristölautakunta 4.11.2014

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 4.11.2014 klo 16.15.

Esityslistalla mm. seuraavaa:

– Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta

– Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Pasilan kaatopaikkaa koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta

– Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014

– Östersundomin alueen talousveden laatuun liittyvien terveydensuojelulain mukaisten päätösten vahvistaminen

Kokouksen jälkeen pidetään lautakunnan iltakoulu, jossa käsittelemme mm. melua, ilmansuojelua, ilmastoasioita ja vesiasioita kaavoituksessa.

Esityslista löytyy liitteineen oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
16 / 04.11.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/6E49FBBB-2E0D-44E8-B203-430621ACDD3F/Ilmoitusasiat.html

3 Ympäristölautakunnan kokousajat keväällä 2015

Ympäristölautakunta päättää kokoontua 13.1., 27.1., 10.2., 3.3., 24.3., 14.4., 5.5., 19.5., 9.6. ja 23.6 kevätkaudella vuonna 2015 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs., kokoushuone Fastholma.

4 Eron myöntäminen johtavan elintarviketarkastajan virasta

Ympäristölautakunta päättää myöntää johtava elintarviketarkastaja Leea Kultaselle eron johtavan elintarviketarkastajan virasta 1.3.2015 alkaen sekä kehottaa ympäristökeskusta ryhtymään viran täyttämiseen 3.814,84 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/DA8C9D98-0DCC-41DF-B8B8-BA64759F0FFE/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Vartiokylän, Varjakanvalkama 54-70 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12294

Kaavamuutoksessa muutosalueen tonttien tonttitehokkuus nostetaan

lukuun 0,25 nykyisten asuinrakennusten laajentamisen tai aluetta tiivistävien uusien pientalojen rakentamisen mahdollistamiseksi. Alue säilyy erillispientalojen korttelialueena.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Sörnäisten Kalasatamankadun asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12289

Asemakaavan muutos mahdollistaa Kalasatamankadun kaventamisen 25 metristä 14 metriin noin 100 metrin matkalta ja kadun suunnittelun kävelylle ja pyöräilylle tarkoitetuksi katuaukioksi. Asemakaavan muutoksessa Kalasatamankatu on lasikatteella katettu ympäri vuorokauden avoinna oleva julkinen katutila.

Kadun kavennus mahdollistaa Kalasataman keskuksen jalustaosan kaupallisten tilojen laajentamisen 4 000 k-m2, katettujen ja lämmitettyjen yleiselle jalankululle varattujen tilojen laajentamisen 300 k-m2 sekä maanalaisen myymälä- ja liikekerrosalan laajentamisen 13 600 k-m2. Asemakaavan muutoksessa kerrosalaa on yhteensä 20 000 k-m2.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Alppikylän päiväkodin asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12292

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen päiväkotitarpeita vastaavan päiväkodin rakentaminen laajentamalla lähipalvelurakennusten tonttia. Muutosehdotuksessa tonttiin on liitetty viereinen rakentamaton asuintontti.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12261

Keskustakorttelin suunnitteluratkaisu koostuu keskustatoimintojen korttelialueelle sijoittuvasta kaupallisesta keskuksesta ja sen päällä olevista asuin-, toimisto-, hotelli- ja monitoimirakennuksista, rautatiealueelle sijoittuvasta henkilöliikenneterminaalista ja sen päällä olevista toimistorakennuksista, rautatiealueelle sijoittuvasta laiturialueesta sekä katualueista.

Ympäristölautakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota ilmanlaatuun, meluun, hulevesiin sekä pyörä- ja autopaikkoihin.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/360FA659-B910-4EC9-9EC9-95E983470ED1/Lausunto_kaupunkisuunnitteluvirastolle_Keski-Pasil.html

6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen pellettien polttokokeilusta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 196/2014/1, Dnro ESAVI/7991/04.08/2014. Päätös koskee ilmoitusta koeluontoisesta puupellettien poltosta Helsingin Energian Hanasaari B voimalaitoksella.

7 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren pohjatuhkan välivaraston ympäristöluvan rauettamisesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 19.9.2013, nro 178/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutosta, ja hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

8 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Pasilan kaatopaikkaa koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta

Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristöluvan lupamääräystä B.11 ei ole tarpeen kumota ja lupamääräyksessä esitetyt laatuvaatimukset ja eri aineiden raja-arvot tulee pääosin säilyttää annetun lupamääräyksen mukaisina.

Ympäristölautakunta toteaa, että laatuvaatimuksia tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lupamääräyksestä käy ilmi, tarkoitetaanko pitoisuusrajoilla aineen yksittäisiä pitoisuuksia vai esim. vuosikeskiarvoja. Metallien kohdalla tulisi myös käydä selvemmin ilmi, tarkoitetaanko metallien liukoista osuutta vai kokonaispitoisuutta.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/8E3D5101-D02E-4D4D-B646-4D02CAA42BE4/Ymparistolautakunnan_vastine_Vaasan_hallinto-oikeu.html

9 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta, joka on Helsingin kaupungin ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen Rudus Oy:n Konalan betonimurskauslaitoksen ympäristölupa-asiassa. Vastine koskee Rudus Oy:n vastinetta ja aluehallintoviraston lausuntoa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/222EC75F-F5E0-4A35-A758-58FE412400F1/Ymparistolautakunnan_vastine_Vaasan_hallinto-oikeu.html

10 Aluehallintoviraston päätös Kalasataman rakennustyömaiden keskiosan kaivantovesien johtamista mereen koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten 3 ja 4 muuttamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 20.10.2014 No 201/2014/1Helsingin kaupungin kiinteistöviraston hakemuksesta Kalasataman rakennustyömaiden kaivantovesien mereen johtamista koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten 3 ja 4 muuttamiseksi. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

11 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila & Tikanoja Oy:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 8.10.2014 antaman päätöksen No 195/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Lassila & Tikanoja Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yrityksen Verkkosaaren siirtokuormausaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

12 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten muuttamisesta

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston maa-ainesten hyödyntämistä Jätkäsaaren puistoalueen rakenteissa koskevan ympäristöluvan muutoshakemuksen hyväksymistä yhtä kohtaa lukuun ottamatta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen määräyksessä A.19. edellytetään, että sadevesiviemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuus alittaa 35 mg/l. Ympäristölautakunta toteaa, että kyseinen arvo on tiukka ja vaikeasti saavutettava. Rakennusvirasto esittää muutoshakemuksessa kyseiseksi arvoksi 400 mg/l. Kuitenkin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä nro 235/2012/1 (dnro ESAVI/151/04.08/2012), joka koskee Kalasataman keskiosan kaivantovesien johtamista mereen, on mereen johdettavien kaivantovesien kiintoainepitoisuuden raja-arvoksi asetettu 300 mg/l. Myös Helsingin kaupungin työmaavesiohjeessa vuodelta 2013 on esitetty ohjeellisia raja-arvoja vesistöön, ojiin tai maaperään johdettavan työmaaveden yleiselle laadulle. Ohjeen mukaan veden kiintoaineksen pitoisuuden tulisi olla alle 300 mg/l. Ohjeen laadintaan on osallistunut myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Ympäristölautakunta katsookin, että määräyksessä kiintoainepitoisuuden raja-arvona tulisi siten käyttää arvoa 300 mg/l.

Muilta osin ympäristölautakunta katsoo, että rakennusviraston esittämät määräysten muutosesitykset ovat hakemuksessa esitettyjen seikkojen mukaisesti perusteltuja. Siten ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa näistä muutosesityksistä, ja ympäristölautakunta kannattaa näiden muutosesitysten hyväksymistä.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/A500AB53-4619-4C92-A894-AF6E448434AB/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

13 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupa-asiassa, Sepänmäen meluvalli

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 24.10.2014 antaman päätöksen No 206/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Helsingin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee sivutuotteilla stabiloidun saven, betonimurskeen, ylijäämämaan sekä vähäisiä määriä mineraalista purkumateriaalia sisältävän maa-aineksen hyödyntämistä Sepänmäen meluvallin rakenteissa sekä hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

14 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupa-asiassa, Suurmetsän meluvalli

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 24.10.2014 antaman päätöksen No 205/2014/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Helsingin rakennusviraston hakemuksesta, joka koskee sivutuotteilla stabiloidun saven, betonimurskeen, ylijäämämaan sekä vähäisiä määriä mineraalista purkumateriaalia sisältävän maa-aineksen hyödyntämistä Suurmetsän meluvallin rakenteissa sekä hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/3C7927E7-7EBA-44EC-80B6-108971C7FD52/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Paula Eskelinen ja Paula Saarijärvi: Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 14/2014. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-14-14.pdf

Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvitti vuosina 2013 ja 2014 konditoriatuotteiden mikrobiologista laatua.

Näytteitä otettiin 36 helsinkiläisestä elintarvikehuoneistosta, jotka valmistavat ja/tai myyvät konditoriatuotteita. Näytteeksi otettiin valmiita makeita konditoriatuotteita, kuten leivoksia ja kakkupaloja, sekä konditoriatuotteiden raaka-aineita. Yhteensä näytteitä otettiin kahden vuoden aikana 109 kappaletta, joista kahdeksan oli mikrobiologiselta laadultaan huonoksi todettujen näytteiden uusintanäytteitä. Näytteistä tutkittiin niiden mikrobiologista laatua. Näytteenoton yhteydessä mitattiin elintarvikkeiden lämpötiloja ja luettiin mahdollisen kylmäkalusteen lämpötila.

Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Mikrobiologiselta laadultaan hyväksi todettiin 85 % (86 kpl) näytteistä. Välttävän arvosanan sai 9 % (9 kpl) näytteistä ja 6 % (6 kpl) näytteistä todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoksi. Suhteellisesti eniten huonoja ja välttäviä tuloksia todettiin raaka-aineista, leivoksista ja kuppikakuista.

3 Östersundomin alueen talousveden laatuun liittyvien terveydensuojelulain mukaisten päätösten vahvistaminen

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) otti 6.10.2014 Söderkullan vesitornista omavalvontanäytteen, jossa todettiin vähäinen määrä ulosteperäisiä Escherichia coli -bakteereita. Vesitornin veden saastumista osoittavat näytetulokset valmistuivat 7.10., minkä seurauksena vesitorni eristettiin välittömästi vesijohtoverkostosta.

Porvoon terveydensuojelu antoi 7.10.2014 kiireellisenä määräyksenä talousveden keittokehotuksen Etelä-Sipoon ja Helsingin Östersundomin alueilla (liite 1) ja ilmoitti asiasta ympäristökeskukseen. Vesilaitos järjesti väliaikaisen juomaveden jakelun Söderkullan K-supermarketin parkkipaikalle.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-11-04_Ylk_16_El/963B9E0E-CC70-4A89-A83E-CCFD02B948FC/Ostersundomin_alueen_talousveden_laatuun_liittyvie.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

 

 

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa