Esityslista: Ympäristölautakunta 9.9.2014

Leo Stranius-kevätseurantaretki-pieniYmpäristölautakunta kokoontuu ensi tiistaina 9.9.2014 klo 16.15 alkaen Viikissä.

Esityslistalla on mm. seuraavaa:
– Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen jää eläkkeelle 1.4.2015.
– Lausunto Jessica Karhun aloitteeseen joka koskee määräaikaista tontinvuokra-alennusta alhaisen E-luvun rakennuksille.
– Lausunto Roihuvuoren Pohjoisrinteen asemakaavasta.
– Lausunto Santahaminan ampumaratojen ja ammuntojen ympäristöluvista.
– Lausunto Helsingin Energian huippulämpökeskusten (Hanasaari, Lassila, Ruskeasuo, Myllypuro, Alppila) ympäristöluvista.
– Solvik Holdingsin luvaton autopurkamotoiminta Tattarisuolla.
– Lausunto päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta.
– Teettämisuhka PNM-Pan Nordic Meat Oy:lle salmonellaa sisältävästä broilerierästä.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana kokonaisuudessaan:
http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El

* * *

Ympäristölautakunta
13 / 09.09.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/4CA6DEE7-D6D9-4786-B8BD-A6EE38AF30DC/Ilmoitusasiat.html

3 Eron myöntäminen ympäristöjohtajan virasta

Ympäristölautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntäisi Pekka Kansaselle eron ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virasta 1.4.2015 alkaen vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/EBA5C62B-F65F-44EE-A7FF-26BC7EA4A531/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee määräaikaista tontinvuokra-alennusta alhaisen E-luvun rakennuksille

Jessica Karhun aloite, jossa esitetään, että kaupunki tutkii mahdollisuutta edistää ympäristöystävällistä rakentamista myöntämällä määräaikainen tontin vuokra-alennus rakennuksille, joiden E-luku on pienempi tai yhtä suuri kuin esimerkiksi 70 % vaaditusta määräystasosta.

Tampereen maapolitiikan periaatteisiin hyväksyttiin vuonna 2014 periaate, että täydennysrakennushankkeissa voi saada enintään 85 % alennuksen kaavoituskorvauksesta, jos hanke täyttää tietyt kriteerit, joiden joukossa on myös energiatehokkuuden parantaminen.

Ympäristölautakunta toteaa, että kaupungin kannattaisi soveltaa Tampereen mallin kaltaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja tai edes kokeilla niitä ensin jollakin asuinrakentamisalueella. Kaupungin tulisi myös laatia asuin- ja toimistorakentamisen sekä peruskorjaamisen energiatehokkuuden ohjaamisesta kokonaisvaltainen suunnitelma, joka integroitaisiin normaaliin kaupungin toimintaan.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/D333A9AC-CAA6-46E1-8976-1E451B5F4C9C/Lausunto_valtuustoaloitteesta_joka_koskee_maaraaik.html

3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Roihuvuoren pohjoisrinteen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12286

Luonnonympäristönä koettu alue muuttuu suunnitellun maankäytön myötä kaupunkimaisemmaksi ja metsäalue Roihuvuoren pohjoisrinteellä supistuu. Roihuvuorentien varren näkymä muuttuu metsäisestä ympäristöstä rakennetuksi. Kaava-alueen pohjoisreunalla olevan ulkoilureitin pohjoispuolen ympäristö säilyy viheralueena.

Tästä huolimatta pohjaesitys on, että ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/9252C8E5-39F3-4CCE-9295-0DDDE7FE7CE1/Lausunto_kaupunkisuunnitteluvirastolle_Roihuvuoren.html

4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Helsingin kaupunginhallitus pyytävät ympäristölautakunnan lausuntoa Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Ampumaradat on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisten aseiden ammunnoille, joilla koulutetaan puolustusvoimien joukoille ammunnan perustaitoja.

Ympäristölautakunta puoltaa Kaartin jääkärirykmentin tekemän Santahaminan ampumaratoja koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä oheisen linkin takaa löytyvin edellytyksin ja rajoituksin.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/1BBACE95-D76C-4868-B282-9D7E1EAEE076/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

5 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Helsingin kaupunginhallitus pyytävät ympäristölautakunnan lausuntoa Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan raskaiden aseiden ammuntoja ja räjäytyksiä koskevasta ympäristölupahakemuksesta.

Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Kaartin Jääkärirykmentille Santahaminan raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä varten oheisen linkin takaa löytyvin edellytyksin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/BD9C9E4A-6CC0-4C43-BB92-9ABB241DF951/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

6 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden määräysten tarkistamisesta

Helsingin Energia esittää, että laitoksen ilmapäästöjen raja-arvot määrätään voimassaolevaa ympäristölupapäätöstä vastaaviksi 31.12.2015 asti. Helsingin Energia esittää 1.1.2016 alkaen päästöraja-arvoiksi rikkidioksidille 250 mg/nm³, typpidioksidille 200 mg/nm³ ja hiukkasille 25 mg/nm³.

Ympäristölautakunta puoltaa hakijan esittämien päästöraja-arvojen ja tarkkailuvelvoitteiden asettamista sekä määräajan pidentämistä.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/991525AA-0496-4439-B101-0E048D944998/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

7 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden määräysten tarkistamisesta

Lassilan huippulämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei riitä.

Lassilan huippulämpökeskus kuuluu Suomen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, jonka Euroopan komissio on 10.3.2014 hyväksynyt. Lassilan huippulämpökeskukselle esitetään siirtymäkauden 1.1.2016-30.06.2020 ajaksi päästöraja-arvoiksi maakaasua käytettäessä typpidioksidille 300 mg/nm³ ja öljyä käytettäessä rikkidioksidille 1291 mg/nm³, typpidioksidille 450 mg/nm³ ja hiukkasille 50 mg/nm³.

Kansallisen siirtymäsuunnitelmakauden päätyttyä käyttö rajataan 1500 tuntiin vuodessa, jonka jälkeen 1.7.2020 alkaen raja-arvoiksi öljykattiloille esitetään SuPo-asetuksen (96/2013) 10 § ja 11 § mukaisia päästöraja-arvoja 850 mg/nm³ rikkidioksidille, 450 mg/nm³ typpidioksidille ja 25 mg/nm³ hiukkasille.

Helsingin Energia on ympäristölupahakemuksessa (Dnro LSY-2004-Y-382) ilmoittanut 10 000 h jäljellä olevasta käyttöajasta. Lassilan huippulämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailua esitetään jatkettavan pääasiallisesti samoin kuin aikaisemmin.

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen hakemuksessa esitettyjen päästöraja-arvojen määräämistä sekä käyttö- ja päästötarkkailun pitämistä ennallaan.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/ECC2B420-E8C8-4795-9057-38AAAE051D98/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

8 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamisesta

Ruskeasuon huippulämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei riitä.

Euroopan komissio on 10.3.2014 hyväksynyt Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman, johon Ruskeasuon huippulämpökeskus kuuluu. Päästöraja-arvoiksi siirtymäkauden 1.1.2016–30.06.2020 ajalle esitetään rikkidioksidille 1700 mg/nm³, typpidioksidille 450 mg/nm³ ja hiukkasille 50 mg/nm³.

Kansallisen siirtymäsuunnitelmakauden päätyttyä Ruskeasuolla otetaan käyttöön 1500 h/a käyttöaikarajoite ja esitetään 1.7.2012 alkaen SuPo asetuksen (96/2013) 10 § ja 11 § mukaisia päästöraja-arvoja: rikkidioksidille 850 mg/nm³, typpidioksidille 450 mg/nm³ ja hiukkasille 25 mg/nm³. Käyttö- ja päästötarkkailua esitetään jatkettavan pääasiallisesti samoin kuin aikaisemmin.

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen hakemuksessa esitettyjen päästöraja-arvojen määräämistä sekä käyttö- ja päästötarkkailun pitämistä ennallaan.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/D9338038-BEB2-4A5A-92E6-88DAE1EF2465/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

9 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamisesta

Myllypuron huippulämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei riitä.

Myllypuron huippulämpökeskus kuuluu Suomen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, jonka Euroopan komissio on hyväksynyt 10.3.2014. Helsingin Energia esittää päästöraja-arvoiksi siirtymäkauden ajaksi 1.1.2016–30.06.2020 maakaasun osalta rikkidioksidille 35 mg/nm³, typpidioksidille 100 mg/nm³ ja hiukkasille 5 mg/nm³. Öljyä käytettäessä raja-arvoiksi esitetään rikkidioksidille 1700 mg/nm³, typpidioksidille 450 mg/nm³ ja hiukkasille 50 mg/nm³. Helsingin Energia on 25.6.2012 ilmoittanut Uudenmaan ELY-keskukselle 10 000 h jäljellä olevasta käyttöajasta. Myllypuron huippulämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailua esitetään jatkettavan pääasiallisesti samoin kuin aikaisemmin.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/A938042B-CA6F-4137-BBC0-572871C5AAE0/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

10 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Alppilan huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamisesta

Alppilan huippulämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei riitä.

Helsingin Energia katsoo, että laitokseen voidaan soveltaa SuPo-asetuksen (VNa 96/2013) 9 § mukaisia kaukolämpölaitoksia koskevia päästöraja-arvoja ja esittää päästöraja-arvoiksi kaukolämpöjouston ajalle 1.1.2016-31.12.2022 rikkidioksidille 850 mg/nm³, typpidioksidille 450 mg/nm³ ja hiukkasille 50 mg/nm³. Kaukolämpölaitosten joustokauden päätyttyä lämpökeskuksen vuotuinen käyttöaika rajataan enintään 1500 tuntiin vuodessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona, jolloin laitokseen voidaan soveltaa SuPo-asetuksen (96/2013) 10 § ja 11 § mukaisia päästöraja-arvoja. Raja-arvoiksi esitetään 1.1.2023 alkaen 850 mg/nm³ rikkidioksidille, 450 mg/nm³ typpidioksidille ja 25 mg/nm³ hiukkasille. Alppilan huippulämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailua esitetään jatkettavan pääasiallisesti samoin kuin aikaisemmin.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/4CF0FA61-31C6-4AEA-9129-0113CEAA58EC/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

11 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös maa-ainesten sekä puu- ja puutarhajätteiden välivarastointia ja käsittelyä Viikin välivarastointialueella koskevasta Staran ympäristölupahakemuksesta

Toiminta-alueella saa aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti ottaa vastaan ja välivarastoida sekä seulomalla ja välppäämällä käsitellä maa-ainesta enintään 50 000 tonnia vuodessa, murskata ja hakettaa kantoja ja risuja enintään 1 200 tonnia vuodessa, kompostoida puutarhajätteitä enintään 1 000 tonnia vuodessa sekä varastoida muita vastaanotettuja jätteitä kerrallaan yhteensä enintään 5 000 m3. Vastaanotettavat maa-ainekset saavat sisältää betonia, asfalttia, tiiltä, keraamisia laattoja, muovia, puuta, lasia ja metallia.

Seulontaa, välppäystä sekä haketus- ja murskaustoimintaa saa tehdä arkipäivinä klo 7-15 pois lukien yleiset juhlapyhät.

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/FAF9FBB1-D954-44E4-AD93-A8068AE89A3D/Etela-Suomen_aluehallintoviraston_ymparistolupapaa.html

12 Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa koskeva asia

Yritys on harjoittanut luvatonta autopurkamotoimintaa Tattarisuolla. Yritys haki lupaa toiminnalleen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, mutta asian käsittely päättyi, koska yritys ei toimittanut vaadittuja täydennyksiä kehotuksesta huolimatta määräaikaan mennessä. Toiminta jatkui kuitenkin edelleen, minkä vuoksi Helsingin ympäristökeskus kehotti Solvik Holdingsia lopettamaan purkamotoiminnan ja toimittamaan toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn 30.4.2014 mennessä.

Koska toiminta jatkui edelleen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) aloitti hallintopakkotoimet toiminnan keskeyttämiseksi 21.5.2014 toiminnanharjoittajan kuulemisella. Toiminnanharjoittaja ei antanut vastinetta määräaikaan mennessä.

ELY-keskuksen päätöksessä määrätään Solvik Holdings lopettamaan purkamotoiminta, toimittamaan jäljelle jääneet jätteet asianmukaiseen käsittelyyn ja siivoamaan alueen 31.8.2014 mennessä. Lisäksi ELY-keskus määräsi toiminnanharjoittajan selvittämään vuokraamansa alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ja toimittamaan selvityksen Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja tiedoksi ELY-keskukselle. Määräysten tehosteeksi on asetettu uhkasakot.

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/80B3A51B-91E0-4EFE-AE74-C80F62FFB939/Solvik_Holdingsin_autopurkamotoimintaa_koskeva_asi.html

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/AE0CA25F-CC52-48BF-9911-3CB5DFB9667A/Ilmoitusasiat.html

3 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta

Ympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta.

Ympäristökeskus ei päivähoitotilojen suunnitteluohjeissaan ole asettanut tiloille neliöperusteisia vaatimuksia. Lasten enimmäismäärään kantaa otettaessa on kiinnitetty erityistä huomiota wc-tilojen ja ilmanvaihdon riittävyyteen. Kokopäiväryhmän tiloissa tulee olla yksi wc-istuin ja käsienpesuallas jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti. Hyvän sisäilman laadun näkökulmasta on linjattu, että ulkoilmavirran on syytä olla vähintään 6 l/s/henkilö myös vanhoihin rakennuksiin rakennettavissa uusissa päivähoitotiloissa. Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm:n ohjearvon, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/C421C59C-9E69-4419-99C8-2B85D43AA231/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/78C575F5-C1F5-42D9-8822-456A0E9CAFD7/Ilmoitusasiat.html

2 Elintarvikelain 59 §:n mukaisen määräyksen ja sen tehosteeksi asetettavan teettämisuhan antaminen PNM-Pan Nordic Meat Oy:lle

Ympäristölautakunta päättää antaa PNM-Pan Nordic Meat Oy:lle elintarvikelain 23/2006 59 §:n mukaisen määräyksen koskien pakastettua ja suolattua broilerin rintafile-erää 7955278 02, jossa on todettu mikrobiologisissa tutkimuksissa salmonellabakteeri ja jonka parasta ennen -päiväys on ylittynyt. Koska PNM-Pan Nordic Meat Oy ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin broilerinlihaerän hävittämiseksi tai käyttämiseksi muuhun kuin elintarvikkeeksi, ympäristölautakunta päättää asettaa määräyksen tehosteeksi teettämisuhan.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El/6135F7C4-C459-4A5E-B585-C5F3EDA199DC/Elintarvikelain_59_n_mukaisen_maarayksen_ja_sen_te.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa