Oheinen kolumnini varhaiskasvatuksesta ja päivähoidon resursseista julkaisitiin tällä viikolla Kirkko&Kaupunki -lehdessä.
Parempaa varhaiskasvatusta
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta antaa paljon.
Silloin kun omalla kohdallani petti kaikki muu ja jouduimme isäni kanssa asunnottomiksi, nappasi hyvinvointivaltion turvaverkko kiinni ja tarjosi ensin asuntolan ja sen jälkeen kaupungin vuokra-asunnon.
Myös kahden pienen lapsen isänä olen päässyt nauttimaan hyvinvointiyhteiskunnasta. Neuvolapalvelut ovat mykistävän hienoja. Pieni vauvamme pääsee tarvittaessa samalla viikolla erikoislääkärin vastaanotolle.
Päivähoito on viimeisin palvelu, jota olemme perheenä hyödyntäneet. Päivähoito ei ole ainoastaan edistänyt lukemattomien lasten kasvua ja kehitystä, vaan sillä on ollut myös iso merkitys naisten työssäkäynnille ja sitä kautta tasa-arvolle.
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että lasten oikeuksia hyvään ja turvalliseen päivähoitoon rikotaan nykyisen lainsäädännön puitteissa. Usein ongelmat liittyvät henkilökunnan mitoitukseen.
Ystäväni kertoi, että hänen lapsensa päiväkodissa 27 lapsella on vain kolme hoitajaa. Lain mukaan 3–6-vuotiaita lapsia saa olla seitsemän yhtä aikuista kohti. Toinen kertoi, että päiväkodin pihalla yksi hoitaja valvoi 22 lasta hänen hakiessaan lasta kotiin.
Ongelma on yleisesti tiedossa. Tehyn ja Suomen lastenhoitoalan liiton tekemän kyselyn mukaan 27 prosentilla alan työntekijöistä lasten määrä on ylimitoitettu eikä suhdeluku toteudu.
Tällä hetkellä ei välttämättä pystytä siis varmistamaan edes perusturvallisuutta, puhumattakaan siitä, että löytyisi aikaa järjestää laadukasta varhaiskasvatusta. Päiväkotien henkilökunta on nykyisillä mitoituksilla kohtuuttomien paineiden alla.
Onneksi asialle on tehtävissä jotain. Tulevassa varhaiskasvatuslaissa tulisi kiinnittää huomiota henkilökunnan mitoitukseen, tukkia porsaanreiät ja varmistaa, että lakia noudatetaan jokaisessa kunnassa ja päiväkodissa.
Meidän päättäjien velvollisuus on antaa lapsillemme vähintään se, minkä itsekin saimme. Näin hyvinvointiyhteiskuntamme toimii jatkossakin.
Leo Stranius
leo.stranius@iki.fi
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristöbloggaaja.
