Minihallitusneuvottelut: Ympäristön kannalta hyvää ja huonoa

Tällä viikolla käytiin viiden hallituspuolueen väliset minihallitusneuvottelut kokoomuksen tuoreen puheenjohtaja Alexander Stubbin johdolla.

Neuvottelutulos löytyy täältä.

Neuvottelutuloksessa on ympäristön kannalta paljon hyvää. Vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen jatkuu, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään. Lisäksi joukkoliikennettä edistetään. Pisara-rata, länsimetron jatko ja Tampereen pikaratikkahanke etenevät.

Edelleen Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen.

Valitettavasti paljon jäi huonoakin. Windfall-veroa ei oteta käyttöön, turpeen kilpailukykyä halutaan varmistella ja Suomi sitoutuu EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin osalta täysin riittämättömään 40 prosentin päästövähennystavoitteeseen vain tietyin ehdoin.

Lisäksi hallitusohjelman kirjaus ”Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.” pysyy voimassa. Käytännössä tämän pitäisi kai tarkoittaa Fennovoiman ja TVO:n hankkeiden kaatumista.

Ohessa ympäristön kannalta hyvät ja huonot kirjaukset.

Ympäristön kannalta huonoja kirjauksia:
– Valtion voimalaitosveroa (nk. Windfall-vero) ei oteta käyttöön.
– Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen.
– EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin osalta Suomi on valmis hyväksymään 40 % päästövähennystavoitteen, mikäli sopeutumistaakka jaetaan jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisesti.

Ympäristön kannalta hyviä kirjauksia:
– Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian, energia- ja ilmastotiekartan 2050 sekä hallituskaudella hyväksyttävän ilmastolain avulla.
– Hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä. Painopiste on uusiutuvassa energiassa ja hajautetun energiantuotannon edistämisessä.
– Hallitus on sitoutunut Kataisen hallituksen tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä.
– Valtio tukee Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä.
– Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen.
– Valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumiseen länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun päätepisteeseen, Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 milj. euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.
– Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen.

Mitä mieltä itse olet? Voittiko vai hävisikö ympäristö näissä neuvotteluissa?