Kolme askelta ja 11 vinkkiä: Kuinka lisätä tehokkuutta päivään

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläOlennaista on tämä: Syö terveellisesti, harrasta säännöllisesti liikuntaa ja nuku riittävästi.

Lisäksi kannattaa pyrkiä ajattelemaan positiivisesti, murehtimaan vähemmän ja olemaan kiitollinen, työskentelemään lujemmin ja nauramaan useammin.

Miten itse pyrin hallitsemaan päivittäiset tehtäväni? Kirjoitan mieleeni tulevat asiat heti muistiin, ja siirrän ne sieltä ja sähköpostista työlistalleni. Lisäksi teen jokaiselle päivälle ja viikolle suunnitelman tärkeimpien tehtävieni tekemisestä.

Ohessa on kolmen askeleen malli asioiden hallintaan ja sen jälkeen 11 vinkkiä siihen, miten voi tältä pohjalta tehostaa omaa päiväänsä.

1. Kirjoitan mieleeni tulevat asiat heti muistiin. Näin mieli on vapaa ottamaan vastaan uusia ajatuksia ja tietoa. Voin luottaa siihen, että en unohtele asioita ja hommat pysyvät hallussa. Itse käytän muistiinpanojen kirjoittamiseen tällä hetkellä Evernotea.

2. Siirrän muistiinpanoistani (ja sähköpostistani) asiat päivittäin työlistalleni. Työlistana käytän tällä hetkellä Toodledota. Muistiinpanojen ja tehtävälistan lisäksi käyn päivän päätteeksi läpi kalenterini (käytän Google-kalenteria) ja työlistani, joiden avulla työstän seuraavan päivän työlistani.

3. Tämän lisäksi teen kerran viikossa suunnitelman seuraavan viikon tärkeimmistä tehtävistä. Perusteellisempia katsauksia omiin tavoitteisiin ja tekemisiin teen kerran kuukaudessa, puolivuosittain ja vuoden vaihtuessa.

Ohessa on 11 vinkkiä siihen, miten tältä pohjalta voit tehostaa päivääsi.

1. Pidä päivittäinen työlistasi lyhyenä. Listaa joka päivä vain 1-3 tärkeintä asiaa, jotka haluat tehdä seuraavana päivänä. Mikäli päivälistallasi on kymmeniä asioita, ylikuormitut etkä saa tehtyä kaikkein tärkeimpiä tai olennaisimpia asioita. Katso myös tämä: Vinkkejä toimivaan tehtävälistaan

2. Tee päivän tärkein asia ihan ensimmäiseksi aamulla. Tämän jälkeen olo tuntuu hyvältä ja pystyt tekemään vielä paljon muutakin pitkin päivää. Katso päivän uutiset, sähköposti, Facebook ja Twitter vasta sitten kun olet tehnyt tärkeimmän asian.

3. Tee vain yhtä asiaa kerralla. Jatkuva siirtyminen tehtävien välillä hidastaa ja kuormittaa turhaan. Sulje verkkouutiset, sähköposti, Facebook ja Twitter ellet tarvitse niitä juuri tuon tehtävän tekemiseen, jota olet parhaillaan tekemässä. Laita kello soimaan esimerkiksi 45 minuutin päähän ja tee keskittyneesti tehtäviäsi. Sen jälkeen pidä 15 minuutin tauko (laita kello taas soimaan), jolloin saat surffata verkossa, käydä kävelemässä, lukea kirjaa tai ottaa vaikka päivätorkut.

4. Tarkista sähköpostit ja Some-viestit vain muutaman kerran päivässä. Tee ensin edellisenä päivänä listaamasi tärkeimmät asiat ja avaa vasta sitten sähköposti ja muut viestintäkanavat.  Viestit voi tarkistaa esimerkiksi aamupäivällä kun olet tehnyt ensin päivän tärkeimmät tehtävän, iltapäivällä kun olet tehnyt päivän toiseksi tärkeimmät tehtävän ja päivän päätteeksi kun olet suunnitellut jo seuraavan päivän tärkeimmät tehtävät. Kannattaa katsoa myös tämä: Kahdeksan vinkkiä: Näin tehostat sähköpostin käyttöä

5. Pidä työpisteesi, muistitikkusi ja tietokoneesi desktop siistinä. Epäjärjestys ja tekemättömien töiden jatkuva näkeminen aiheuttaa stressiä. Järjestyksessä oleva työpiste auttaa keskittymään kulloinkin tekeillä olevaan asiaan ja luo tunteen, että asiat ovat hallussa. Hallinnan tunne omista töistä ja tekemisistä paranee, kun asiat ovat omilla paikoillaan ja järjestyksessä. Lisää täällä: Miksi työpöytä kannattaa pitää siistinä?

6. Pilko tehtävät pienempiin osiin. Isoon projektiin on vaikea tarttua. Vitkastelutaipumuksen tehtävien aloittamiseksi voi selättää ”vain muutaman minuutin” -säännöllä. Suostuttele itsesi työskentelemään jonkun tehtävän parissa aluksi vain muutama minuutti. Kun kerran on saanut jotain alkuun, on asian tekemistä vaikea keskeyttää. Tämä auttaa saamaan päätökseen hyvin vaivalloisiakin asioita. Pilko haastavat ja isot tehtävät pieniin osiin ja aloita vaikka et tietäisi, miten saat homman valmiiksi. Kannattaa lukea myös tästä kirjoituksesta kohta 8 ja Zeigarnik-efekti: Kymmenen ajatusta kesälle: Richard Wiseman – Minuutissa muutokseen.

7. Jätä turhat asiat tekemättä. Kysy jatkuvasti itseltäsi: täytyykö minun todella tehdä tämä asia vai voisinko vain jättää sen tekemättä. Usein teemme asioita puhtaasta tottumuksesta ja siitä syystä, että niin on ennenkin tehty. Katso esimerkiksi tämä: Hyvä johtaminen – Osa 5: Priorisointi ja delegointi.

8. Juhli saavutuksiasi. Sait sitten tehtyä pienen tai suuren asian, muista palkita itsesi. Monille palkinnoksi saattaa riittää se, että saa poistettua tehtävän tehtävälistalta. Päivän päätteeksi kannattaa pysähtyä vaikka muutamaksi minuutiksi ihastelemaan ja summaamaan päivän mittaan tehtyjä töitä. Tämä motivoi tekemään hommia myös seuraavana päivänä.

9. Tee sitä mitä oikeasti haluat. Kirjoita näkyvälle paikalle paperille tai tietokoneen taustakuvaksi neljä tai viisi tärkeintä asiaa, joita haluat edistää elämässäsi (päivittäin). Pyri pidemmällä tähtäimellä löytämään aikaa sille, mitä oikeasti haluat. Kun olet motivoinut, saat enemmän aikaan. Motivaatiota ja inspiraatiota voi lisätä sitten palaamalla listaamiisi tärkeisiin asioihin tai myös kuuntelemalla hyvää musiikkia, lukemalla erinomaista kirjaa tai keskustelemalla inspiroivan ihmisen kanssa.

10. Pidä verkkovapaa päivä tai viikonloppu. Kokeile olla yksi päivä viikossa ilman nettiä ja vietä aikaa mieluummin läheisten ihmisten tai vaikka hyvän kirjan tai elokuvan parissa, käy ulkona lenkillä, metsäretkellä tai pyöräilemässä. Työpäivän yhteydessä voit arkena kokeilla myös sähköpostitonta päivää tai kokousvapaata päivää.

11. Kun on todella kiire, kannattaa pysähtyä odottamaan, että se menee ohi. Konkreettisesti kannattaa istua alas ja hengittää. Pyri lopettamaan hössötys kiireestä äläkä valita muille siitä. Kiire on vain osoitus siitä, että asiat eivät ole hallussa. Kun joku kysyy kuulumisiasi, vastaa, että sinulla on aikaa eikä kiire minnekään. Kannattaa lukea myös tämä: Vapaudu kiireestä: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 22

Kannattaa lukea myös nämä:

23 Ways to Improve Your Productivity
9 Things Happy, Successful People Choose to Ignore
– Ja kuunnella tamä: Jari Sarasvuo: Kun yhteiskunta ja mieli hajoavat, muiden menestys auttaa

Kuten Jari Sarasvuo hyvin tuossa ohjelmassaan toteaa: Menestys ei synnytä onnellisuutta, mutta onnellisuus synnyttää menestystä. Saavuttaminen on sitä, että saa mitä haluaa. Siitä seuraa vain hedonistista adaptaatiota eli paluuta lähtötasolle väsyneempänä ja ahneempana. Menestys ei ole sitä, että saa mitä haluaa vaan sitä, että haluaa sitä, mitä saa. Menestys on kiitollisuutta. Kykyä arvostaa sitä, mitä maailma kulloinkin tarjoaa ja jatkaa matkaa siitä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme askelta ja 11 vinkkiä: Kuinka lisätä tehokkuutta päivään”

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa