Tiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.
Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.
Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.
Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.
Vuoden 2012 ansiotulostani suurin osa on Luonto-Liitosta saamaani palkkaa, yhteensä 34 878,69 euroa ja lisäksi luontaisetuina (puhelinetu) 220 euroa. Loput ansiotuloistani (6 902,52 euroa) on erilaisia muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).
Luonto-Liitosta saamani palkka luontaisetuineen ja lomarahoineen on siis vuonna 2012 ollut keskimäärin 2924,89 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 pidin kuitenkin isäkuukauden, jolloin tuo summa ei käytännössä ole todellinen kuukausipalkkani.
Luonto-Liiton käyttämän palkkataulukon mukainen palkkani oli joulukuussa 2012 yhteensä 2583,64 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi saan kokemuslisää, jolloin kuukausipalkkani nousee huomattavasti ollen yhteensä 3125,47 euroa kuukaudessa.
Palkkatulojen lisäksi minulle kertyi vuonna 2012 vuokratuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamastani sijoitusasunnosta yhteensä 3652,87 euroa ja sijoitusrahastoista voittoa 157,13 euroa. Kun näistä vähennetään pääomatuloista tehtävät vähennykset (asuntolainan korot) jää verotettavaa pääomatuloa tuo mainittu 2179,88 euroa vuonna 2012.
Vuonna 2013 minulla ei ole ollut juuri lainkaan palkkatuloja Luonto-Liitosta, koska olen ollut helmikuun alusta lähtien hoitovapaalla hoitomassa lastani. Toisaalta olen saanut huomattavan määrän kokouspalkkioita toimiessani vuoden 2013 alusta lähtien Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Palkkioista olen kirjoittanut tänne: Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia? Lisäksi kaupunginvaltuutettuna olen ilmoittanut omat taloudelliset ja muut sidonnaisuuteni täällä.
Onko palkkani kohtuullinen? Omasta mielestäni se on huomattavan suuri. Olen ilman muuta etuoikeutettu, koska voin tehdä hyvällä palkalla työtä, jonka koen mielekkääksi ja arvokkaaksi. Lisäksi lahjoitan omista nettoansioistani noin 5-10 prosenttia vuosittain hyväntekeväisyyteen. Lahjoittaminen tunnetusti vain lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.
Erityisen ongelmallista on kuitenkin se, että luonnon tuhoamisesta maksetaan niin paljon. Esimerkiksi Talvivaaran kaivosyhtiössä työskentelevä Pekka Perä sai ansiotuloja vuonna 2012 YLE:n mukaan yli 300 000 euroa.
Toisaalta todellinen työstä saatava palkka on paljon muutakin kuin rahaa. Todellisen palkan voi laskea esimerkiksi niin, että kertoo ansaitun rahasumman eli nettopalkan (R) energialla (E), käytetyllä ajalla (A) ja työn yhteiskunnallisella (Y) ja sosiaalisella (S) lisäarvolla sekä onnellisuudella eli työn mielekkyydellä (O). (Kukin kerroin nettopalkan jälkeen välillä 0,5-2,0, ks. täällä tarkemmin).
Näin laskettuna saan itselleni kuukausipalkaksi noin 33 600 euroa. Ei lainkaan hassumpaa. Tuon verran pitäisi siis saada palkkaa, jotta minun kannattaisi vaihtaa nykyinen työni perustoimistotyöhön, jolla ei ole juurikaan yhteiskunnallista tai sosiaalista lisäarvoa ja jonka kokisin lähinnä tavalliseksi perusduuniksi.
Ainakin tästä näkökulmasta YLE:n otsikointi pitää varmasti paikkansa. Maailmanparannuksella todellakin tienaa mukavasti.
Hei, Leo!
Kiitos kirjoituksestasi! (oli yllätys, että maailmanparantamisella tuolla tavoin tienaa noin hyvin – jälleen kerran jäin opettajana toiseksi ja vähän katkeroiduin, koska Suomessakin on ihmisten kasvattajilla, opettajilla ja hoitajilla huonommat palkat kuin koneiden, papereiden tai ideoiden kanssa työskentelevillä. Mutta ei mennä nyt siihen).
Haluan kysyä jotain, joka ei varsinaisesti liity tuohon aiheeseen: Paljastit blogissasi, että sinulla on säästöjä ja sijoitusasunto. Asiaa miettineenä ja erittäin ympäristötietoisena ihmisenä haluaisin itse sijoittaa vähät pennoseni johonkin, mikä olisi hyväksi myös maapallolle ja sen olennoille. Pankkien sijoitusrahastoiden ja veroparatiisiyhtiöiden kautta saatan kannattaa ties mitä huume- ja asekauppoja. Mikä on sellainen kohde, minne kannattaisi oikeasti laittaa rahansa? Kysyn sinulta, koska vaikutat miettineen ympäristö- ja elämäntapa-asioita muutamankin kerran. Jos tiedät vastata, kirjoita vaikka uusi blogi aiheesta.
Kiitos kommentista Inka!
Paras mahdollinen sijoitus on mielestäni tulevaisuus! Näin ollen paras sijoituskohde on lahjoittaa rahaa ja aikaa ympäristöjärjestöille, jotka pyrkivät varmistamaan, että planeettamme olisi kelvollinen elinpaikka lukemattomille lajeille jatkossakin. Olen kirjoittanut tästä joskus tänne:
Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!
https://leostranius.fi/2010/01/ryhdy-eettiseksi-elakesaastajaksi-%E2%80%93-nautit-elamastasi-enemman/
Lahjoittamisen lisäksi olen itse päätynyt tosiaan sijoittamaan omistusasuntoon ja Nordean ilmasto- ja ympäristörahastoon.
Parhain terveisin
-Leo
Miksi ihmeessä laskutat ”muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).” Kai kuitenkin puhut vain hyvää tarkoittavien tilaisuuksissa?
Arvoisa Riistäjäkapitalisti
Käyn mielelläni puhumassa (mikäli koen, että minulla on jotain sanottavaa tai annettavaa), kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa.
Parhain terviesin
-Leo Stranius
Jäin pohtimaan tuolla Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuuden kohtuullisia? Kommenttiboksissa ollutta kommenttia:
”Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.”
Tämä on totta, mutta saavuttaaksemme parempaa politiikkaa, se edellyttää, että myös pienituloisilla, opiskelijoilla, pätkätyöläisillä ynnä muilla on aikaa perehtyä asioihin, tutustua ehdokkaisiin, jotta he voisivat valita parhaat mahdolliset edustajat. Kun energiaa kuluu toimeentulosta aiheutuvaan stressiin, tämä huonontaa mahdollisuuksia vaikuttaa parhaalla mahdolisella tavalla.
Eli parannetaan ensin pienituloisten asemaa ja sitten valtuutettujen..vai pystyisivätkö parempi palkkaiset valtuutetut parantamaan pienituloisten asemaa..?
Muna-vai-kana-asetelma.