Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläTiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.

Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.

Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.

Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.

Vuoden 2012 ansiotulostani suurin osa on Luonto-Liitosta saamaani palkkaa, yhteensä 34 878,69 euroa ja lisäksi luontaisetuina (puhelinetu) 220 euroa. Loput ansiotuloistani (6 902,52 euroa) on erilaisia muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).

Luonto-Liitosta saamani palkka luontaisetuineen ja lomarahoineen on siis vuonna 2012 ollut keskimäärin 2924,89 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 pidin kuitenkin isäkuukauden, jolloin tuo summa ei käytännössä ole todellinen kuukausipalkkani.

Luonto-Liiton käyttämän palkkataulukon mukainen palkkani oli joulukuussa 2012 yhteensä 2583,64 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi saan kokemuslisää, jolloin kuukausipalkkani nousee huomattavasti ollen yhteensä 3125,47 euroa kuukaudessa.

Palkkatulojen lisäksi minulle kertyi vuonna 2012 vuokratuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamastani sijoitusasunnosta yhteensä 3652,87 euroa ja sijoitusrahastoista voittoa 157,13 euroa. Kun näistä vähennetään pääomatuloista tehtävät vähennykset (asuntolainan korot) jää verotettavaa pääomatuloa tuo mainittu 2179,88 euroa vuonna 2012.

Vuonna 2013 minulla ei ole ollut juuri lainkaan palkkatuloja Luonto-Liitosta, koska olen ollut helmikuun alusta lähtien hoitovapaalla hoitomassa lastani. Toisaalta olen saanut huomattavan määrän kokouspalkkioita toimiessani vuoden 2013 alusta lähtien Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Palkkioista olen kirjoittanut tänne: Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia? Lisäksi kaupunginvaltuutettuna olen ilmoittanut omat taloudelliset ja muut sidonnaisuuteni täällä.

RahaOnko palkkani kohtuullinen? Omasta mielestäni se on huomattavan suuri. Olen ilman muuta etuoikeutettu, koska voin tehdä hyvällä palkalla työtä, jonka koen mielekkääksi ja arvokkaaksi. Lisäksi lahjoitan omista nettoansioistani noin 5-10 prosenttia vuosittain hyväntekeväisyyteen. Lahjoittaminen tunnetusti vain lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Erityisen ongelmallista on kuitenkin se, että luonnon tuhoamisesta maksetaan niin paljon. Esimerkiksi Talvivaaran kaivosyhtiössä työskentelevä Pekka Perä sai ansiotuloja vuonna 2012 YLE:n mukaan yli 300 000 euroa.

Toisaalta todellinen työstä saatava palkka on paljon muutakin kuin rahaa. Todellisen palkan voi laskea esimerkiksi niin, että kertoo ansaitun rahasumman eli nettopalkan (R) energialla (E), käytetyllä ajalla (A) ja työn yhteiskunnallisella (Y) ja sosiaalisella (S) lisäarvolla sekä onnellisuudella eli työn mielekkyydellä (O). (Kukin kerroin nettopalkan jälkeen välillä 0,5-2,0, ks. täällä tarkemmin).

Näin laskettuna saan itselleni kuukausipalkaksi noin 33 600 euroa. Ei lainkaan hassumpaa. Tuon verran pitäisi siis saada palkkaa, jotta minun kannattaisi vaihtaa nykyinen työni perustoimistotyöhön, jolla ei ole juurikaan yhteiskunnallista tai sosiaalista lisäarvoa ja jonka kokisin lähinnä tavalliseksi perusduuniksi.

Ainakin tästä näkökulmasta YLE:n otsikointi pitää varmasti paikkansa. Maailmanparannuksella todellakin tienaa mukavasti.

6 kommenttia artikkeliin ”Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni”

  1. Hei, Leo!

    Kiitos kirjoituksestasi! (oli yllätys, että maailmanparantamisella tuolla tavoin tienaa noin hyvin – jälleen kerran jäin opettajana toiseksi ja vähän katkeroiduin, koska Suomessakin on ihmisten kasvattajilla, opettajilla ja hoitajilla huonommat palkat kuin koneiden, papereiden tai ideoiden kanssa työskentelevillä. Mutta ei mennä nyt siihen).

    Haluan kysyä jotain, joka ei varsinaisesti liity tuohon aiheeseen: Paljastit blogissasi, että sinulla on säästöjä ja sijoitusasunto. Asiaa miettineenä ja erittäin ympäristötietoisena ihmisenä haluaisin itse sijoittaa vähät pennoseni johonkin, mikä olisi hyväksi myös maapallolle ja sen olennoille. Pankkien sijoitusrahastoiden ja veroparatiisiyhtiöiden kautta saatan kannattaa ties mitä huume- ja asekauppoja. Mikä on sellainen kohde, minne kannattaisi oikeasti laittaa rahansa? Kysyn sinulta, koska vaikutat miettineen ympäristö- ja elämäntapa-asioita muutamankin kerran. Jos tiedät vastata, kirjoita vaikka uusi blogi aiheesta.

    • Kiitos kommentista Inka!

      Paras mahdollinen sijoitus on mielestäni tulevaisuus! Näin ollen paras sijoituskohde on lahjoittaa rahaa ja aikaa ympäristöjärjestöille, jotka pyrkivät varmistamaan, että planeettamme olisi kelvollinen elinpaikka lukemattomille lajeille jatkossakin. Olen kirjoittanut tästä joskus tänne:

      Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!
      https://leostranius.fi/2010/01/ryhdy-eettiseksi-elakesaastajaksi-%E2%80%93-nautit-elamastasi-enemman/

      Lahjoittamisen lisäksi olen itse päätynyt tosiaan sijoittamaan omistusasuntoon ja Nordean ilmasto- ja ympäristörahastoon.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Miksi ihmeessä laskutat ”muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).” Kai kuitenkin puhut vain hyvää tarkoittavien tilaisuuksissa?

    • Arvoisa Riistäjäkapitalisti
      Käyn mielelläni puhumassa (mikäli koen, että minulla on jotain sanottavaa tai annettavaa), kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa.
      Parhain terviesin
      -Leo Stranius

  3. Jäin pohtimaan tuolla Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuuden kohtuullisia? Kommenttiboksissa ollutta kommenttia:
    ”Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.”
    Tämä on totta, mutta saavuttaaksemme parempaa politiikkaa, se edellyttää, että myös pienituloisilla, opiskelijoilla, pätkätyöläisillä ynnä muilla on aikaa perehtyä asioihin, tutustua ehdokkaisiin, jotta he voisivat valita parhaat mahdolliset edustajat. Kun energiaa kuluu toimeentulosta aiheutuvaan stressiin, tämä huonontaa mahdollisuuksia vaikuttaa parhaalla mahdolisella tavalla.
    Eli parannetaan ensin pienituloisten asemaa ja sitten valtuutettujen..vai pystyisivätkö parempi palkkaiset valtuutetut parantamaan pienituloisten asemaa..?
    Muna-vai-kana-asetelma.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa