Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläTiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.

Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.

Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.

Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.

Vuoden 2012 ansiotulostani suurin osa on Luonto-Liitosta saamaani palkkaa, yhteensä 34 878,69 euroa ja lisäksi luontaisetuina (puhelinetu) 220 euroa. Loput ansiotuloistani (6 902,52 euroa) on erilaisia muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).

Luonto-Liitosta saamani palkka luontaisetuineen ja lomarahoineen on siis vuonna 2012 ollut keskimäärin 2924,89 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 pidin kuitenkin isäkuukauden, jolloin tuo summa ei käytännössä ole todellinen kuukausipalkkani.

Luonto-Liiton käyttämän palkkataulukon mukainen palkkani oli joulukuussa 2012 yhteensä 2583,64 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi saan kokemuslisää, jolloin kuukausipalkkani nousee huomattavasti ollen yhteensä 3125,47 euroa kuukaudessa.

Palkkatulojen lisäksi minulle kertyi vuonna 2012 vuokratuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamastani sijoitusasunnosta yhteensä 3652,87 euroa ja sijoitusrahastoista voittoa 157,13 euroa. Kun näistä vähennetään pääomatuloista tehtävät vähennykset (asuntolainan korot) jää verotettavaa pääomatuloa tuo mainittu 2179,88 euroa vuonna 2012.

Vuonna 2013 minulla ei ole ollut juuri lainkaan palkkatuloja Luonto-Liitosta, koska olen ollut helmikuun alusta lähtien hoitovapaalla hoitomassa lastani. Toisaalta olen saanut huomattavan määrän kokouspalkkioita toimiessani vuoden 2013 alusta lähtien Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Palkkioista olen kirjoittanut tänne: Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia? Lisäksi kaupunginvaltuutettuna olen ilmoittanut omat taloudelliset ja muut sidonnaisuuteni täällä.

RahaOnko palkkani kohtuullinen? Omasta mielestäni se on huomattavan suuri. Olen ilman muuta etuoikeutettu, koska voin tehdä hyvällä palkalla työtä, jonka koen mielekkääksi ja arvokkaaksi. Lisäksi lahjoitan omista nettoansioistani noin 5-10 prosenttia vuosittain hyväntekeväisyyteen. Lahjoittaminen tunnetusti vain lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Erityisen ongelmallista on kuitenkin se, että luonnon tuhoamisesta maksetaan niin paljon. Esimerkiksi Talvivaaran kaivosyhtiössä työskentelevä Pekka Perä sai ansiotuloja vuonna 2012 YLE:n mukaan yli 300 000 euroa.

Toisaalta todellinen työstä saatava palkka on paljon muutakin kuin rahaa. Todellisen palkan voi laskea esimerkiksi niin, että kertoo ansaitun rahasumman eli nettopalkan (R) energialla (E), käytetyllä ajalla (A) ja työn yhteiskunnallisella (Y) ja sosiaalisella (S) lisäarvolla sekä onnellisuudella eli työn mielekkyydellä (O). (Kukin kerroin nettopalkan jälkeen välillä 0,5-2,0, ks. täällä tarkemmin).

Näin laskettuna saan itselleni kuukausipalkaksi noin 33 600 euroa. Ei lainkaan hassumpaa. Tuon verran pitäisi siis saada palkkaa, jotta minun kannattaisi vaihtaa nykyinen työni perustoimistotyöhön, jolla ei ole juurikaan yhteiskunnallista tai sosiaalista lisäarvoa ja jonka kokisin lähinnä tavalliseksi perusduuniksi.

Ainakin tästä näkökulmasta YLE:n otsikointi pitää varmasti paikkansa. Maailmanparannuksella todellakin tienaa mukavasti.

6 kommenttia artikkeliin ”Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni”

  1. Hei, Leo!

    Kiitos kirjoituksestasi! (oli yllätys, että maailmanparantamisella tuolla tavoin tienaa noin hyvin – jälleen kerran jäin opettajana toiseksi ja vähän katkeroiduin, koska Suomessakin on ihmisten kasvattajilla, opettajilla ja hoitajilla huonommat palkat kuin koneiden, papereiden tai ideoiden kanssa työskentelevillä. Mutta ei mennä nyt siihen).

    Haluan kysyä jotain, joka ei varsinaisesti liity tuohon aiheeseen: Paljastit blogissasi, että sinulla on säästöjä ja sijoitusasunto. Asiaa miettineenä ja erittäin ympäristötietoisena ihmisenä haluaisin itse sijoittaa vähät pennoseni johonkin, mikä olisi hyväksi myös maapallolle ja sen olennoille. Pankkien sijoitusrahastoiden ja veroparatiisiyhtiöiden kautta saatan kannattaa ties mitä huume- ja asekauppoja. Mikä on sellainen kohde, minne kannattaisi oikeasti laittaa rahansa? Kysyn sinulta, koska vaikutat miettineen ympäristö- ja elämäntapa-asioita muutamankin kerran. Jos tiedät vastata, kirjoita vaikka uusi blogi aiheesta.

    • Kiitos kommentista Inka!

      Paras mahdollinen sijoitus on mielestäni tulevaisuus! Näin ollen paras sijoituskohde on lahjoittaa rahaa ja aikaa ympäristöjärjestöille, jotka pyrkivät varmistamaan, että planeettamme olisi kelvollinen elinpaikka lukemattomille lajeille jatkossakin. Olen kirjoittanut tästä joskus tänne:

      Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!
      https://leostranius.fi/2010/01/ryhdy-eettiseksi-elakesaastajaksi-%E2%80%93-nautit-elamastasi-enemman/

      Lahjoittamisen lisäksi olen itse päätynyt tosiaan sijoittamaan omistusasuntoon ja Nordean ilmasto- ja ympäristörahastoon.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Miksi ihmeessä laskutat ”muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).” Kai kuitenkin puhut vain hyvää tarkoittavien tilaisuuksissa?

    • Arvoisa Riistäjäkapitalisti
      Käyn mielelläni puhumassa (mikäli koen, että minulla on jotain sanottavaa tai annettavaa), kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa.
      Parhain terviesin
      -Leo Stranius

  3. Jäin pohtimaan tuolla Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuuden kohtuullisia? Kommenttiboksissa ollutta kommenttia:
    ”Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.”
    Tämä on totta, mutta saavuttaaksemme parempaa politiikkaa, se edellyttää, että myös pienituloisilla, opiskelijoilla, pätkätyöläisillä ynnä muilla on aikaa perehtyä asioihin, tutustua ehdokkaisiin, jotta he voisivat valita parhaat mahdolliset edustajat. Kun energiaa kuluu toimeentulosta aiheutuvaan stressiin, tämä huonontaa mahdollisuuksia vaikuttaa parhaalla mahdolisella tavalla.
    Eli parannetaan ensin pienituloisten asemaa ja sitten valtuutettujen..vai pystyisivätkö parempi palkkaiset valtuutetut parantamaan pienituloisten asemaa..?
    Muna-vai-kana-asetelma.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!