Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläTiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.

Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.

Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.

Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.

Vuoden 2012 ansiotulostani suurin osa on Luonto-Liitosta saamaani palkkaa, yhteensä 34 878,69 euroa ja lisäksi luontaisetuina (puhelinetu) 220 euroa. Loput ansiotuloistani (6 902,52 euroa) on erilaisia muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).

Luonto-Liitosta saamani palkka luontaisetuineen ja lomarahoineen on siis vuonna 2012 ollut keskimäärin 2924,89 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 pidin kuitenkin isäkuukauden, jolloin tuo summa ei käytännössä ole todellinen kuukausipalkkani.

Luonto-Liiton käyttämän palkkataulukon mukainen palkkani oli joulukuussa 2012 yhteensä 2583,64 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi saan kokemuslisää, jolloin kuukausipalkkani nousee huomattavasti ollen yhteensä 3125,47 euroa kuukaudessa.

Palkkatulojen lisäksi minulle kertyi vuonna 2012 vuokratuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamastani sijoitusasunnosta yhteensä 3652,87 euroa ja sijoitusrahastoista voittoa 157,13 euroa. Kun näistä vähennetään pääomatuloista tehtävät vähennykset (asuntolainan korot) jää verotettavaa pääomatuloa tuo mainittu 2179,88 euroa vuonna 2012.

Vuonna 2013 minulla ei ole ollut juuri lainkaan palkkatuloja Luonto-Liitosta, koska olen ollut helmikuun alusta lähtien hoitovapaalla hoitomassa lastani. Toisaalta olen saanut huomattavan määrän kokouspalkkioita toimiessani vuoden 2013 alusta lähtien Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Palkkioista olen kirjoittanut tänne: Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia? Lisäksi kaupunginvaltuutettuna olen ilmoittanut omat taloudelliset ja muut sidonnaisuuteni täällä.

RahaOnko palkkani kohtuullinen? Omasta mielestäni se on huomattavan suuri. Olen ilman muuta etuoikeutettu, koska voin tehdä hyvällä palkalla työtä, jonka koen mielekkääksi ja arvokkaaksi. Lisäksi lahjoitan omista nettoansioistani noin 5-10 prosenttia vuosittain hyväntekeväisyyteen. Lahjoittaminen tunnetusti vain lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Erityisen ongelmallista on kuitenkin se, että luonnon tuhoamisesta maksetaan niin paljon. Esimerkiksi Talvivaaran kaivosyhtiössä työskentelevä Pekka Perä sai ansiotuloja vuonna 2012 YLE:n mukaan yli 300 000 euroa.

Toisaalta todellinen työstä saatava palkka on paljon muutakin kuin rahaa. Todellisen palkan voi laskea esimerkiksi niin, että kertoo ansaitun rahasumman eli nettopalkan (R) energialla (E), käytetyllä ajalla (A) ja työn yhteiskunnallisella (Y) ja sosiaalisella (S) lisäarvolla sekä onnellisuudella eli työn mielekkyydellä (O). (Kukin kerroin nettopalkan jälkeen välillä 0,5-2,0, ks. täällä tarkemmin).

Näin laskettuna saan itselleni kuukausipalkaksi noin 33 600 euroa. Ei lainkaan hassumpaa. Tuon verran pitäisi siis saada palkkaa, jotta minun kannattaisi vaihtaa nykyinen työni perustoimistotyöhön, jolla ei ole juurikaan yhteiskunnallista tai sosiaalista lisäarvoa ja jonka kokisin lähinnä tavalliseksi perusduuniksi.

Ainakin tästä näkökulmasta YLE:n otsikointi pitää varmasti paikkansa. Maailmanparannuksella todellakin tienaa mukavasti.

6 kommenttia artikkeliin ”Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni”

  1. Hei, Leo!

    Kiitos kirjoituksestasi! (oli yllätys, että maailmanparantamisella tuolla tavoin tienaa noin hyvin – jälleen kerran jäin opettajana toiseksi ja vähän katkeroiduin, koska Suomessakin on ihmisten kasvattajilla, opettajilla ja hoitajilla huonommat palkat kuin koneiden, papereiden tai ideoiden kanssa työskentelevillä. Mutta ei mennä nyt siihen).

    Haluan kysyä jotain, joka ei varsinaisesti liity tuohon aiheeseen: Paljastit blogissasi, että sinulla on säästöjä ja sijoitusasunto. Asiaa miettineenä ja erittäin ympäristötietoisena ihmisenä haluaisin itse sijoittaa vähät pennoseni johonkin, mikä olisi hyväksi myös maapallolle ja sen olennoille. Pankkien sijoitusrahastoiden ja veroparatiisiyhtiöiden kautta saatan kannattaa ties mitä huume- ja asekauppoja. Mikä on sellainen kohde, minne kannattaisi oikeasti laittaa rahansa? Kysyn sinulta, koska vaikutat miettineen ympäristö- ja elämäntapa-asioita muutamankin kerran. Jos tiedät vastata, kirjoita vaikka uusi blogi aiheesta.

    • Kiitos kommentista Inka!

      Paras mahdollinen sijoitus on mielestäni tulevaisuus! Näin ollen paras sijoituskohde on lahjoittaa rahaa ja aikaa ympäristöjärjestöille, jotka pyrkivät varmistamaan, että planeettamme olisi kelvollinen elinpaikka lukemattomille lajeille jatkossakin. Olen kirjoittanut tästä joskus tänne:

      Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!
      https://leostranius.fi/2010/01/ryhdy-eettiseksi-elakesaastajaksi-%E2%80%93-nautit-elamastasi-enemman/

      Lahjoittamisen lisäksi olen itse päätynyt tosiaan sijoittamaan omistusasuntoon ja Nordean ilmasto- ja ympäristörahastoon.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Miksi ihmeessä laskutat ”muutaman satasen suuruisia sivutuloja (kirjoitus- ja puhepalkkioita tms.).” Kai kuitenkin puhut vain hyvää tarkoittavien tilaisuuksissa?

    • Arvoisa Riistäjäkapitalisti
      Käyn mielelläni puhumassa (mikäli koen, että minulla on jotain sanottavaa tai annettavaa), kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa.
      Parhain terviesin
      -Leo Stranius

  3. Jäin pohtimaan tuolla Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuuden kohtuullisia? Kommenttiboksissa ollutta kommenttia:
    ”Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.”
    Tämä on totta, mutta saavuttaaksemme parempaa politiikkaa, se edellyttää, että myös pienituloisilla, opiskelijoilla, pätkätyöläisillä ynnä muilla on aikaa perehtyä asioihin, tutustua ehdokkaisiin, jotta he voisivat valita parhaat mahdolliset edustajat. Kun energiaa kuluu toimeentulosta aiheutuvaan stressiin, tämä huonontaa mahdollisuuksia vaikuttaa parhaalla mahdolisella tavalla.
    Eli parannetaan ensin pienituloisten asemaa ja sitten valtuutettujen..vai pystyisivätkö parempi palkkaiset valtuutetut parantamaan pienituloisten asemaa..?
    Muna-vai-kana-asetelma.

Kommentointi on suljettu.

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥