Uusi Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä lokakuussa. Olen itse toimikunnassa jäsenenä Luonto-Liiton edustajana.
Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö. Toimikunnassa on yhteensä 54 jäsentä ja 54 henkilökohtaista varajäsentä. Kokoonpano löytyy täältä.
Ensimmäisessä kokouksessa kävimme keskustelua valmisteilla olevasta yhteiskuntasitoumuksesta. Seuraavassa kokouksessa joulukuussa on tarkoitus hyväksyä lopulliset muotoilut.
Ehdotus yhteiskuntasitoumukseksi on valmis. Luonnosta ehtii kommentoida vielä 31.10.2013 asti. Mahdollisimman konkreettiset kommentit voi lähettää toimikunnan apulaispääsihteerille sähköpostitse: marja.h.innanen(a)ymparisto.fi.
Yhteiskuntasitoumusta voi käydä kommentoimassa ja muokkailemassa myös suoraan Google Docsissa.
Aiempi kestävän kehityksen strategia korvataan yhteiskuntasitoumuksella. Siinä hallitus ja hallinto yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.
Yhteiskuntasitoumus muodostuu tällä hetkellä visiosta, kahdeksasta eri tavoitteesta ja niille asetetuista keskeisistä mittareista. Lisäksi mukana on kestävän kehityksen periaatteet.
Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi
”Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja edellytykset kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman ongelmiin.”
Kestävän kehityksen yhteiset tavoitteet:
1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
2. Osallistuvien kansalaisten yhteiskunta
3. Työtä kestävästi
4. Hiilineutraali yhteiskunta
5. Luonnonvarojen kantokyvyn huomioiva kulutus
6. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
7. Resurssiviisas talous
8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko
Kestävän kehityksen periaatteet:
– Globaali vastuu
– Ylisukupolvinen ajattelu
– Luonnon kantokyvyn rajallisuus
– Yhdessä tekeminen
– Tiedot ja taidot luovasti käyttöön
Esimerkiksi Ympäristöministeriö on tehnyt oman yhteiskuntasitoumuksensa: ministeriö sitoutuu pienentämään ekologista jalanjälkeä ainakin 20 % ja kiinteistömme energian kulutusta 60% vuoteen 2015 mennessä.
Mitä mieltä olet yhteiskuntasitoumuksesta? Mikä on sinun sitoumuksesi?
Luonnoksesta tulee hieman ylimalkainen olo. Mittaristosta puuttuu tavoitetasot aikatauluineen ja minkä sektoreiden toimilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Ja kai se tällaisen paperin tarkoitus onkin, että se joka ongelmalle voi jotain tehdä, tekee ongelman eteen juuri sen verran kuin haluaa. Ja lopulta kai tavoitteiden toteutuminen riippuu siitä, mitkä tavoitteista tulee mikäkin puolue hyväksymään. Mutta jos tämä paperi edes yhtäkin toimijaa toimijaa ohjaa jotenkin vastuullisempaan suuntaan, niin hyvä. Kun kyse on kuitenkin tavoitteista ja mittareista, jotka relevantit toimijat varmasti tuntevat, minulle jää vähän epäselväksi, kuinka selvästi tämä paperi viestittää yhteiskunnan kokonaisuuden tahtotilaa kussakin kysymyksessä.
Vaikka edes osa poliittisesta puolesta sitoutuisi taas johonkin lappuun, niin mitäs sitten? Minusta tämä ympäristö- ja ilmastopolitiikka on yhtä Monty Pythonin Papukaija-sketsiä, jossa saa kyllä yrittää viestiä tiskin takana olevalle poliitikolle, että se luonto lopettaa olemisensa jos se puskutraktorein jyrätään, tai että jos meriveteen johtaa aina vain lisää hiilidioksidia, niin senkin ominaisuudet muuttuvat huonoon suuntaan. Kuten sketsissä oleva kauppias, niin myös nykypoliitikko keksii kaikki verukkeet ja silmänkäännöt ja väittää ottavansa nämä asiat huomioon, mutta yhä edelleen papukaija on kuollut.
Toki ilolla tervehtisin sellaisia poliitikkoja tiskin takana, jotka eivät yrittäisi venkoilla kauppiaan tavoin pulasta, mutta nykytilanteesta on paha enää repiä iloa.