Kommentoi: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys Uusi Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä lokakuussa. Olen itse toimikunnassa jäsenenä Luonto-Liiton edustajana.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö. Toimikunnassa on yhteensä 54 jäsentä ja 54 henkilökohtaista varajäsentä. Kokoonpano löytyy täältä.

Ensimmäisessä kokouksessa kävimme keskustelua valmisteilla olevasta yhteiskuntasitoumuksesta. Seuraavassa kokouksessa joulukuussa on tarkoitus hyväksyä lopulliset muotoilut.

Ehdotus yhteiskuntasitoumukseksi on valmis. Luonnosta ehtii kommentoida vielä 31.10.2013 asti. Mahdollisimman konkreettiset kommentit voi lähettää toimikunnan apulaispääsihteerille sähköpostitse: marja.h.innanen(a)ymparisto.fi.

Yhteiskuntasitoumusta voi käydä kommentoimassa ja muokkailemassa myös suoraan Google Docsissa.

Aiempi kestävän kehityksen strategia korvataan yhteiskuntasitoumuksella. Siinä hallitus ja hallinto yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.

Yhteiskuntasitoumus muodostuu tällä hetkellä visiosta, kahdeksasta eri tavoitteesta ja niille asetetuista keskeisistä mittareista. Lisäksi mukana on kestävän kehityksen periaatteet.

Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi

”Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja edellytykset kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman ongelmiin.”

Kestävän kehityksen yhteiset tavoitteet:
1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
2. Osallistuvien kansalaisten yhteiskunta
3. Työtä kestävästi
4. Hiilineutraali yhteiskunta
5. Luonnonvarojen kantokyvyn huomioiva kulutus
6. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
7. Resurssiviisas talous
8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko

Kestävän kehityksen periaatteet:
– Globaali vastuu
– Ylisukupolvinen ajattelu
– Luonnon kantokyvyn rajallisuus
– Yhdessä tekeminen
– Tiedot ja taidot luovasti käyttöön

Esimerkiksi Ympäristöministeriö on tehnyt oman yhteiskuntasitoumuksensa: ministeriö sitoutuu pienentämään ekologista jalanjälkeä ainakin 20 % ja kiinteistömme energian kulutusta 60% vuoteen 2015 mennessä.

Mitä mieltä olet yhteiskuntasitoumuksesta? Mikä on sinun sitoumuksesi?

Kestävän kehityksen toimikunnan ensimmäinen kokous Smolnassa

2 kommenttia artikkeliin ”Kommentoi: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus”

  1. Luonnoksesta tulee hieman ylimalkainen olo. Mittaristosta puuttuu tavoitetasot aikatauluineen ja minkä sektoreiden toimilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Ja kai se tällaisen paperin tarkoitus onkin, että se joka ongelmalle voi jotain tehdä, tekee ongelman eteen juuri sen verran kuin haluaa. Ja lopulta kai tavoitteiden toteutuminen riippuu siitä, mitkä tavoitteista tulee mikäkin puolue hyväksymään. Mutta jos tämä paperi edes yhtäkin toimijaa toimijaa ohjaa jotenkin vastuullisempaan suuntaan, niin hyvä. Kun kyse on kuitenkin tavoitteista ja mittareista, jotka relevantit toimijat varmasti tuntevat, minulle jää vähän epäselväksi, kuinka selvästi tämä paperi viestittää yhteiskunnan kokonaisuuden tahtotilaa kussakin kysymyksessä.

  2. Vaikka edes osa poliittisesta puolesta sitoutuisi taas johonkin lappuun, niin mitäs sitten? Minusta tämä ympäristö- ja ilmastopolitiikka on yhtä Monty Pythonin Papukaija-sketsiä, jossa saa kyllä yrittää viestiä tiskin takana olevalle poliitikolle, että se luonto lopettaa olemisensa jos se puskutraktorein jyrätään, tai että jos meriveteen johtaa aina vain lisää hiilidioksidia, niin senkin ominaisuudet muuttuvat huonoon suuntaan. Kuten sketsissä oleva kauppias, niin myös nykypoliitikko keksii kaikki verukkeet ja silmänkäännöt ja väittää ottavansa nämä asiat huomioon, mutta yhä edelleen papukaija on kuollut.

    Toki ilolla tervehtisin sellaisia poliitikkoja tiskin takana, jotka eivät yrittäisi venkoilla kauppiaan tavoin pulasta, mutta nykytilanteesta on paha enää repiä iloa.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!