Vastaukset Lauri Kontrolle: Kansalaiskampanja turkistarhauksen kieltämiseksi onnistui yli odotusten

Leo Stranius ja Kati Pulli kansalaisaloiteLauri Kontro kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa (26.6.) turkistarhauksen kieltämistä koskevasta kampanjastamme viitaten samalla Luonto-Liittoon ja allekirjoittaneeseen.

Juttua varten hän ei ole pyytänyt minulta kommentteja vaikka blogiani siteeraakin.

Lähetin oheisen vastineen Maaseudun Tulevaisuuteen.

Kirjoituksen alla vastaan lisäksi Kontron muihin väitteisiin vielä yksityiskohtaisemmin.

Hienoa, että kansalaisaloitekampanjamme synnyttää keskustelua ja turkistarhauksesta puhutaan vielä eduskuntaäänestyksen jälkeenkin!

Mielipide/vastine Maaseudun Tulevaisuuteen:
Kansalaiskampanja turkistarhauksen kieltämiseksi onnistui yli odotusten

Lauri Kontro kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa (26.6.) turkistarhauksen kieltämistä koskevasta kampanjastamme. Kontron mukaan lopputulos oli surkea.

Itse pidän tulosta hyvänä. Tavoitteenamme oli kerätä vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kansalaisaloitteen taakse ja saada asia eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä onnistuimme hienosti. Aloitteen allekirjoitti puolen vuoden aikana 69 381 täysi-ikäistä suomalaista.

Sadat vapaaehtoiset kohtasivat satojatuhansia ihmisiä kadulla ja keskustelivat turkistarhauksen mielekkyydestä. Näin aihe tuotiin julkisuuteen sekä ihmisten arkeen lounas- ja työpaikkakeskusteluiden muodossa. Turkistarhauksesta on viimeisen vuoden aikana keskusteltu Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Samalla kampanjassa tehtiin suomalaisen demokratian historiaa. Se oli kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite.

Ennen kansalaisaloitekampanjaa turkistarhaukseen selvästi kielteisesti suhtautuvia kansanedustajia oli noin parikymmentä. Eduskunnassa kansalaisaloitteen puolesta äänesti kuitenkin 36 edustajaa. Mukana oli seitsemän ministeriä. Pidän muutosta vaikuttavana.

Eduskunnan keskustelussa lähes kaikki kansanedustajat pitivät eläinten hyvinvointiin liittyviä parannuksia tarpeellisina. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä.

Lisäksi asia noussee esille seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Tuolloin on mahdollista saada aikaan kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen, kannustimia muihin elinkeinoihin siirtymiseen, päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. investointituki, aloitustuki, luopumistuki, lomitustuki) sekä eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä.

Turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin, ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

Se, että joku on nyt laillista tai taloudellisesti kannattavaa, ei tee siitä välttämättä eettisesti kestävää. On vain ajan kysymys, että turkistarhaus tullaan kieltämään koko EU:n alueella siinä missä koirien ja kissojenkin tarhaus sekä kosmetiikan eläinkokeet on jo kielletty.

Toisin kuin Kontro kirjoituksessaan arvelee, ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta on usein bileet ja juhlahumu kaukana. Omaa motivaatiota lisää kuitenkin mahdollisuus toimia niiden hiljaisten äänitorvena, jotka eivät pysty omasta puolestaan puhumaan.

Leo Stranius
Luonto-Liitto, toiminnanjohtaja (hoitovapaalla), kansalaisaloitteen yksi vireillepanijoista

***

Lauri Kontro Kuva WikipediaYksityiskohtaiset vastauksen Lauri Kontron kirjoitukseen

LAURI KONTRO:

Lauri Kontro: ”Eihän ilman turkistarhoja olisi myöskään kettutyttöjä.”

Moni on miettinyt, kannattiko eläinaktivistien sittenkään tehdä aloite turkistarhauksen kieltämisestä. Tulos oli selvä, vain 36 kansanedustajaa äänesti Luonto-liiton ja muiden turkistarhauksen vastustajien aloitteen puolesta.

Lopputulos oli aktivisteille surkea. Silti olisi voinut käydä huonommin. Ääniä tuli sen verran, että kampanjointia voidaan jatkaa.

***

LEO STRANIUS:

Lopputulos oli hyvä. Ennen kansalaisaloitekampanjaa turkistarhaukseen selvästi kielteisesti suhtautuvia kansanedustajia oli noin parikymmentä. Pidän määrän kasvamista 36 edustajaan vaikuttavana. Lisäksi mukana kiellon puolesta oli seitsemän ministeriä.

***

LAURI KONTRO:

Turkisaktivistit ovat jo ilmoittaneet, että asiaan palataan. Niin on syytä uskoa. Ensi eduskuntavaaleissa jankutetaan taas, pitääkö maaseudun menestyvin elinkeino tappaa.

***

LEO STRANIUS:

Varmasti aihe nousee esiin niin eduskuntavaaleissa kuin hallitusneuvotteluissakin. Se, että joku on nyt laillista tai taloudellisesti kannattavaa, ei tee siitä välttämättä eettisesti kestävää.

Eduskunnan keskustelussa lähes kaikki kansanedustajat pitivät eläinten hyvinvointiin liittyviä parannuksia tarpeellisina. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa siis jo ennen eduskuntavaalejakin tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä.

***

LAURI KONTRO:

Hyvän analyysin tekee kampanjan pyörittäjä, vihreä poliittinen lupaus Leo Stranius. Stranius on paitsi poliitikko, myös järjestöjohtaja Luonto-liitossa. Liitto on virallisesti nuorisojärjestö, jota valtio tukee vuosittain 60 eurolla jokaista sen ilmoittamaa jäsentä kohti.

***

LEO STRANIUS:

Vuonna 2013 Luonto-Liitolle myönnettiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille tarkoitettua avustusta yhteensä 430 000 euroa. Tämän lisäksi saamme valtiolta myös projektirahoitusta esimerkiksi ympäristökasvatustyöhön.

***

LAURI KONTRO:

Äskettäin liitto joutui selittelemään, kun siltä ei löytynyt edes paperilla lain vaatimaa määrää nuoria jäseniä. Jäsenrekisteri korjattiin kuntoon yhdessä yössä.

***

LEO STRANIUS:

Jäsenrekisteriä ei korjattu. Kyse oli hakemuslomakkeessa olleesta virheestä. Lomakkeella on kysytty erikseen alle 16-vuotiaiden ja alle 28-vuotiaiden jäsenten määriä. Alle 16-vuotiaita jäseniä on 2167 henkilöä ja alle 28-vuotiaita hakemuslomakkeella virheellisesti vain 2853 henkilöä. Tässä kohtaa on kuitenkin ilmoitettu ainoastaan 16-27-vuotiaat jäsenet. Lomakkeen tässä kohdassa olisi pitänyt olla kaikki alle 28-vuotiaat, joita on yhteensä ollut hakemusajankohtana 5020 henkilöä. Tämä on n. 69 % koko järjestön jäsenmäärästä.

***

LAURI KONTRO:

Stranius kertoo blogissaan, miksi vihreät iskivät juuri turkistarhauksen kimppuun. Miksi kohteena ei ollut hiilivoima tai viinanjuonti?

***

LEO STRANIUS:

Vihreät eivät iskeneet turkistarhauksen kimppuun vaikka kielteisesti siihen eduskunnassa suhtautuivatkin. Kansalaisaloitekampanjan takana olivat Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja SEY – Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

***

LAURI KONTRO:

”Turkistarhaus on mielipiteitä jyrkästi jakava aihe”, selvittää Stranius.

***

LEO STRANIUS:

Yllä oleva lainaus on irrotettu blogistani. Minua tätä juttua varten ei ole haastateltu. Koko kirjoitukseni, johon yllä oleva sitaatti liittyy, löytyy täältä: Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti.

***

LAURI KONTRO:

Vastakkainasettelun aika ei siis olekaan ohi. Ristiriitoja ei saa pelätä, niitä pitää luoda.

Hyvän kampanjan takasi hyvä suunnittelu, vahvat resurssit, uutuuden viehätys, tukijat ja verkostot sekä mukaan pääsyn helppous, kirjoittaja huomauttaa.

Tämä kaikki on varmasti totta. Takana oli hyvin toimeentulevia järjestöjä, nuorta intomieltä, sopivasti seikkailunhalua ja paljon hyviä bileitä. Se on samaa, mitä aiemmat sukupolvet ovat kokeneet milloin taistolaisporukoissa milloin hippiliikkeessä.

***

Turkismielenosoitus eduskuntatalollaLEO STRANIUS:

Sadat vapaaehtoiset kohtasivat satojatuhansia ihmisiä kadulla ja keskustelivat turkistarhauksen mielekkyydestä. Näin aihe tuotiin julkisuuteen sekä ihmisten arkeen lounas- ja työpaikkakeskusteluiden muodossa. Turkistarhauksesta on viimeisen vuoden aikana keskusteltu Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Samalla teimme suomalaisen demokratian historiaa olemalla kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Bileitä emme järjestäneet.

***

LAURI KONTRO:

Hyviin verkostoihin kuuluu myös Helsingin Sanomat, joka pitää Straniusta erityisasiantuntijanaan. Vain pari viikkoa sitten lehti teki Straniuksesta koko sivun jutun. Sellaista kunniaa ei suoda aina edes pääministerille.

***

LEO STRANIUS:

Kyseessä oli kahden sivun juttu lehden Sunnuntai-sivuilla 3.6.2013. Helsingin Sanomien toimittajat kysyvät usein näkemystäni eri aiheisiin. Uskallan kuitenkin väittää, että pääministeri saa selvästi enemmän palstatilaa lehdessä kuin minä.

***

LAURI KONTRO:

Kampanja siis onnistui. Vain tulos oli huono. Turkistarhaus, kampanjan kohde, menestyy entistä paremmin.

***

LEO STRANIUS:

Kampanja oli onnistunut. Samoin tulos. Tavoitteenamme oli kerätä vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kansalaisaloitteen taakse ja saada asia eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä onnistuimme hienosti.

***

LAURI KONTRO:

Se sopii myös viheraktivisteille. Tärkeintä on liike, mahdollisuus jatkaa riitelyä.

***

LEO STRANIUS:

Tärkeintä on toimia niiden hiljaisten äänien puolesta, jotka eivät muuten pysty omasta puolesta puhumaan. Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin, ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

***

LAURI KONTRO:

Eihän ilman turkistarhoja olisi myöskään kettutyttöjä.

***

LEO STRANIUS:

Kiitos Lauri Kontrolle ajatuksia herättävästä kirjoituksesta ja aurinkoista kesän jatkoa! Ilman Kontron tekstiä ei olisi tätäkään dialogia ja yhteistä ymmärrystä syntynyt.

***

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!