Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti

Kati-Pulli-Ilkka-Hiltunen-Leo-Stranius-Kuva-Hanna-HeikkiläEduskunta äänesti tänään (19.6.2013) kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen kieltämiseksi.

Valitettavasti tällä kertaa kansanedustajien enemmistöllä ei riittänyt rohkeutta epäeettisen elinkeinon kieltämiseen.

Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto keräsi vuoden 2012 aikana noin 70 000 kannatusilmoitusta.

Eduskunta äänesti kansalaisaloitteen kuitenkin kumoon äänin 146-36.

Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

Valuiko tehty työ eduskunnan äänestyksen myötä nyt sitten hukkaan? Ei todellakaan.

Ohessa on neljä asiaa, joiden takia kansalaisaloitekampanja oli menestys:

1. Suomalaisen demokratian historiaa. Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi teki suomalaisen demokratian historiaa olemalla kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Erityistä oli lisäksi se, että kannatusilmoitukset kerättiin paperilla kaduilla, toreilla ja tapahtumissa.

2. Poliittinen ja julkinen keskustelu. Eduskunta joutui ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa turkistarhaukseen. Aloitteesta ja sen myötä turkistarhauksen oikeutuksesta keskusteltiin julkisuudessa, ihmisten lounaspöydissä ja lopulta eduskunnassa tunti toisensa jälkeen. Suurin osa suomalaisista ei hyväksy enää nykymuotoista turkistarhausta.

3. Parannuksia eläinten hyvinvointiin. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä. Lisäksi asia noussee esille seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Tuolloin on mahdollista saada aikaan kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen, kannustimia muihin elinkeinoihin siirtymiseen, päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. investointituki, aloitustuki, luopumistuki, lomitustuki) sekä eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä.

4. Uusia aktiiveja ja vapaaehtoisia. Kansalaisaloitekampanjaan osallistui satoja vapaaehtoisia ympäri Suomea. Useat ovat edelleen halukkaita toimimaan eläinten ja ympäristön hyväksi kampanjajärjestöissä. Samalla mukana olleet järjestöt saivat paljon kokemusta laajan ja merkittävän kampanjan toteuttamisesta. Tätä osaamista tullaan jatkossa varmasti hyödyntämään. Nyt Suomessa on entistä laajempi joukko ihmisiä, jotka haluavat toimia turkistarhauksen kieltämiseksi.

Miksi kampanja onnistui – mitä kannattaa huomioida kampanjoinnissa yleisemmin:

Turkismielenosoitus eduskuntatalollaAiheen valinta. Turkistarhaus on mielipiteitä jyrkästi jakava aihe. Ne, jotka sitä vastustavat, ovat myös usein valmiita toimimaan. Ei kannata pelätä ristiriitoja ja tunteita herättäviä aiheita.
Suunnittelu. Kampanjan suunnittelu oli toteutettu huolella, tekijöiden motivaatio oli kohdillaan ja usko onnistumiseen ajoi eteenpäin.
Resurssit. Kampanjan takana oli vahvat ja erilaiset järjestöt, joilla oli monipuolista kokemusta sekä katukampanjoinnista että vaikuttamistyöstä. Eri järjestöjen ja toimijoiden osaamisalueet täydensivät toisiaan.
Uutuuden viehätys. Kyseessä oli ensimmäinen vakavasti otettava kansalaisaloite, jota seurattiin tarkasti myös tiedotusvälineiden toimesta. Tämä helpotti nimien keräämistä ja teki kampanjasta tunnetun.
Tukijat ja verkostot. Kampanjaa oli tukemassa monet yritykset ja julkisuuden henkilöt. Näiden apu sekä nimien keräämisessä että kampanjan näkyvyydessä oli olennaisen tärkeä. Kiitos kaikille tukijoille!
Helppo tulla mukaan. Kampanjalla oli selkeä ja mitattava tavoite. Nimien kertymistä oli helppo seurata. Jokainen pystyi osallistumaan omien kykyjensä ja halujensa mukaan joko allekirjoittamalla aloitteen tai keräämällä itse nimiä.

Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään ratkaisua sallia turkistarhaus vaikka eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa. Uskon, että on vain ajankysymys, kun turkistarhaus tullaan kieltämään koko EU:n alueella siinä missä koirien ja kissojenkin tarhaus sekä kosmetiikan eläinkokeet on jo kielletty.

Iso kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä suomalaisen demokratian historiaa ja toimimassa väsymättömästi niiden hiljaisten äänien puolesta, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan ja toimimaan!

Miksi turkistarhaus tulisi kieltää? Tässä vielä joitakin argumentteja:
Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun
Vastauksia Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton väitteisiin
Kampanjan verkkosivut: Turkistarhaton Suomi

Ohessa on historian kirjoitusta varten vielä myös kansalaisaloitteemme tärkeimmät päivämäärät:
– Perustuslain muutos sekä kansalaisaloitelaki astuivat voimaan 1.3.2012.
– Aloitimme kampanjan (nimien keräämisen) 14.5.2012 ja lopetimme sen 14.11.2012.
– Luovutimme nimet Väestörekisterikeskukselle 22.11.2012, joka vahvisti allekirjoitusten määrän (69 381 allekirjoitusta) 9.1.2013.
– Veimme aloitteen eduskuntaan puhemiehelle 5.3.2013.
– Puhemiehistö päätti 17.4.2013 viedä aloitteen eduskunnan lähetekeskusteluun 25.4.2013.
– Maa- ja metsätalousvaliokunta (mmv) antoi mietinnön aloitteestamme 11.6.2013.
– Eduskunta keskusteli aloitteestamme maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta uudestaan 13.6. ja äänesti siitä 19.6.2013.

Historiaa oli tekemässä sadat ihmiset. Kiitos erityisesti vielä mm.: Ilkka Hiltunen, Kati Pulli, Helinä Ylisirniö, Kristo Muurimaa, Vesa Saarinen, Kanerva Pelli, Ninni Pekkala, Sami Säynevirta, Taija Rinne, Anna Swanljung, Joonas Pekkanen, Salla Tuomivaara, Oikeutta Eläimille -aktivistit, kaikki nimien kerääjät ja kansanedustajien lobbaajat, meitä tukeneet kansanedustajat, erityisesti Anni Sinnemäki, Silvia Modig ja Satu Haapanen sekä lukemattomat muut eläinsuojelun supersankarit. Tiedätte kyllä! Taistelu jatkuu!

3 kommenttia artikkeliin ”Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti”

  1. IHANAA ON PUOLLUSTAA ELÄIMIÄ JA LUONTOA.IHMETTELEN KOVASTI KRISTILLISTEN JA OIKEISTON ÄÄNIÄ VASTAAN TURKISTARHAUSKIELTO.HUONOSTI KRISTILLISET OVAT BIBLIAN LUKENEET JA OIKEISTOLTA PUUTUU NÄHTÄVÄSTI SYDÄMEN SIVISTYS.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa