Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti

Kati-Pulli-Ilkka-Hiltunen-Leo-Stranius-Kuva-Hanna-HeikkiläEduskunta äänesti tänään (19.6.2013) kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen kieltämiseksi.

Valitettavasti tällä kertaa kansanedustajien enemmistöllä ei riittänyt rohkeutta epäeettisen elinkeinon kieltämiseen.

Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto keräsi vuoden 2012 aikana noin 70 000 kannatusilmoitusta.

Eduskunta äänesti kansalaisaloitteen kuitenkin kumoon äänin 146-36.

Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

Valuiko tehty työ eduskunnan äänestyksen myötä nyt sitten hukkaan? Ei todellakaan.

Ohessa on neljä asiaa, joiden takia kansalaisaloitekampanja oli menestys:

1. Suomalaisen demokratian historiaa. Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi teki suomalaisen demokratian historiaa olemalla kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Erityistä oli lisäksi se, että kannatusilmoitukset kerättiin paperilla kaduilla, toreilla ja tapahtumissa.

2. Poliittinen ja julkinen keskustelu. Eduskunta joutui ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa turkistarhaukseen. Aloitteesta ja sen myötä turkistarhauksen oikeutuksesta keskusteltiin julkisuudessa, ihmisten lounaspöydissä ja lopulta eduskunnassa tunti toisensa jälkeen. Suurin osa suomalaisista ei hyväksy enää nykymuotoista turkistarhausta.

3. Parannuksia eläinten hyvinvointiin. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä. Lisäksi asia noussee esille seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Tuolloin on mahdollista saada aikaan kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen, kannustimia muihin elinkeinoihin siirtymiseen, päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. investointituki, aloitustuki, luopumistuki, lomitustuki) sekä eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä.

4. Uusia aktiiveja ja vapaaehtoisia. Kansalaisaloitekampanjaan osallistui satoja vapaaehtoisia ympäri Suomea. Useat ovat edelleen halukkaita toimimaan eläinten ja ympäristön hyväksi kampanjajärjestöissä. Samalla mukana olleet järjestöt saivat paljon kokemusta laajan ja merkittävän kampanjan toteuttamisesta. Tätä osaamista tullaan jatkossa varmasti hyödyntämään. Nyt Suomessa on entistä laajempi joukko ihmisiä, jotka haluavat toimia turkistarhauksen kieltämiseksi.

Miksi kampanja onnistui – mitä kannattaa huomioida kampanjoinnissa yleisemmin:

Turkismielenosoitus eduskuntatalollaAiheen valinta. Turkistarhaus on mielipiteitä jyrkästi jakava aihe. Ne, jotka sitä vastustavat, ovat myös usein valmiita toimimaan. Ei kannata pelätä ristiriitoja ja tunteita herättäviä aiheita.
Suunnittelu. Kampanjan suunnittelu oli toteutettu huolella, tekijöiden motivaatio oli kohdillaan ja usko onnistumiseen ajoi eteenpäin.
Resurssit. Kampanjan takana oli vahvat ja erilaiset järjestöt, joilla oli monipuolista kokemusta sekä katukampanjoinnista että vaikuttamistyöstä. Eri järjestöjen ja toimijoiden osaamisalueet täydensivät toisiaan.
Uutuuden viehätys. Kyseessä oli ensimmäinen vakavasti otettava kansalaisaloite, jota seurattiin tarkasti myös tiedotusvälineiden toimesta. Tämä helpotti nimien keräämistä ja teki kampanjasta tunnetun.
Tukijat ja verkostot. Kampanjaa oli tukemassa monet yritykset ja julkisuuden henkilöt. Näiden apu sekä nimien keräämisessä että kampanjan näkyvyydessä oli olennaisen tärkeä. Kiitos kaikille tukijoille!
Helppo tulla mukaan. Kampanjalla oli selkeä ja mitattava tavoite. Nimien kertymistä oli helppo seurata. Jokainen pystyi osallistumaan omien kykyjensä ja halujensa mukaan joko allekirjoittamalla aloitteen tai keräämällä itse nimiä.

Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään ratkaisua sallia turkistarhaus vaikka eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa. Uskon, että on vain ajankysymys, kun turkistarhaus tullaan kieltämään koko EU:n alueella siinä missä koirien ja kissojenkin tarhaus sekä kosmetiikan eläinkokeet on jo kielletty.

Iso kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä suomalaisen demokratian historiaa ja toimimassa väsymättömästi niiden hiljaisten äänien puolesta, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan ja toimimaan!

Miksi turkistarhaus tulisi kieltää? Tässä vielä joitakin argumentteja:
Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun
Vastauksia Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton väitteisiin
Kampanjan verkkosivut: Turkistarhaton Suomi

Ohessa on historian kirjoitusta varten vielä myös kansalaisaloitteemme tärkeimmät päivämäärät:
– Perustuslain muutos sekä kansalaisaloitelaki astuivat voimaan 1.3.2012.
– Aloitimme kampanjan (nimien keräämisen) 14.5.2012 ja lopetimme sen 14.11.2012.
– Luovutimme nimet Väestörekisterikeskukselle 22.11.2012, joka vahvisti allekirjoitusten määrän (69 381 allekirjoitusta) 9.1.2013.
– Veimme aloitteen eduskuntaan puhemiehelle 5.3.2013.
– Puhemiehistö päätti 17.4.2013 viedä aloitteen eduskunnan lähetekeskusteluun 25.4.2013.
– Maa- ja metsätalousvaliokunta (mmv) antoi mietinnön aloitteestamme 11.6.2013.
– Eduskunta keskusteli aloitteestamme maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta uudestaan 13.6. ja äänesti siitä 19.6.2013.

Historiaa oli tekemässä sadat ihmiset. Kiitos erityisesti vielä mm.: Ilkka Hiltunen, Kati Pulli, Helinä Ylisirniö, Kristo Muurimaa, Vesa Saarinen, Kanerva Pelli, Ninni Pekkala, Sami Säynevirta, Taija Rinne, Anna Swanljung, Joonas Pekkanen, Salla Tuomivaara, Oikeutta Eläimille -aktivistit, kaikki nimien kerääjät ja kansanedustajien lobbaajat, meitä tukeneet kansanedustajat, erityisesti Anni Sinnemäki, Silvia Modig ja Satu Haapanen sekä lukemattomat muut eläinsuojelun supersankarit. Tiedätte kyllä! Taistelu jatkuu!

3 kommenttia artikkeliin ”Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti”

  1. IHANAA ON PUOLLUSTAA ELÄIMIÄ JA LUONTOA.IHMETTELEN KOVASTI KRISTILLISTEN JA OIKEISTON ÄÄNIÄ VASTAAN TURKISTARHAUSKIELTO.HUONOSTI KRISTILLISET OVAT BIBLIAN LUKENEET JA OIKEISTOLTA PUUTUU NÄHTÄVÄSTI SYDÄMEN SIVISTYS.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!