Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

Nasta-tutkimusohjemaYmpäristölautakunnan kokouksessa (7.5.2013) oli tuttuun tyyliin liuta lausuntoja ja selvityksiä. Lisäksi päätimme ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksesta ja kokouksen ulkopuolella keskustelimme alustavasti vuoden 2014 budjetista.

Alla tiivistys kokouksen päätöksistä.

Itseäni kiinnosti erityisesti Nasta-tutkimusohjelman raportit.

Nastarenkaiden käyttöä on Suomessa pidetty keskeisenä liikenneturvallisuustekijänä talvella. Niinpä kitkarenkaiden osuuden lisääminen herättää huolen yleisestä liikenneturvallisuudesta. Tutkimusten mukaan mitään dramaattista liikenneturvallisuuden heikentymistä ei kitkarenkaiden yleistyminen kuitenkaan aiheuttaisi, kunhan liukkauden torjuntaan kiinnitetään huomioita.

Itse asiassa kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu. Jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä. Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla.

Kiinnostavaa on, että ajomääriin suhteutettuna talviajan liikennevahinkomäärät eivät näyttäisi eroavan nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Myös nasta- ja kitkarenkaiden osuudet talvikelillä aiheutetuissa kuolonkolareissa vastaavat niiden esiintymistä liikenteessä. Ongelmia voisi syntyä siitä, jos kitkarenkaisiin vaihtaisi nopeaan tahtiin kokemattomia kuljettajia vanhoilla autoilla ilman ajonvakautusjärjestelmiä.

Itse asiassa kitkarenkaisiin siirtyminen voisi pikemminkin johtaa asennemuutokseen ja ennakoivampaan ajotapaan. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin ottaa käyttöön alennettuja nopeusrajoituksia, tiedotusta, opastusta ja uutta kelivaroitustekniikkaa. Näin muutoksen yhteydessä olisi jopa mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta.

Mutta onnistuuko siirtyminen kitkarenkaisiin valistuksen voimalla? Kuka ihan oikeasti uskoo, että valistuksella voitaisiin tässä asiassa saavuttaa merkittävä läpimurto?

Tutkimuksessa esitetään paljon hyviä ja konkreettisia keinoja, jolla homma oikeasti etenisi. Näitä ovat esimerkiksi:
– Sallitaan nastarenkaiden käyttöaika vain esimerkiksi joulukuun 15 päivän ja helmikuun 15 päivän välillä.
– Katukohtainen (alueellinen) nastarengaskielto.
– Aluekohtainen haittamaksu. Alue voi käsittää laajimmillaan Helsingin sisäänajoväylät ja Kehä III:n sisäpuoliset alueet.
– Nastavero. Nastarenkaiden hankintahintaan lisättävä vero, jonka tarkoitus on nostaa nastarenkaan kuluttajahintaa kitkarengasta suuremmaksi (esim. 100 e/rengassarja).
– Helsingin kaupunki maksaa autoilijalle tukea (luokkaa 100 e/auto/rengasarja) tämän vaihtaessa nastarenkaista kitkarenkaisiin.
– Kitkarenkaallisille autoille tuntuva (30 – 50 %) alennus kadunvarsipaikkojen pysäköintimaksuista Helsingissä, vähäpäästöisten autojen tapaan
– Julkisissa hankinnoissa suositaan kitkarenkailla varustettuja autoja.

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti löytyy täältä.

Mitä mieltä itse olet? Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

***

Ympäristölautakunta 08 / 07.05.2013

Esityslista ja kokousmateriaali kokonaisuudessaan täällä:

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/D7A03963-5916-462D-9317-DB9C3720BD85/Ilmoitusasiat.html

3 Talousarvion toteutumisennuste 1-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä vuoden 2013 ensimmäisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä.

4 Esitys kaupunginhallitukselle ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi

Ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan liitteen 1 mukaiseksi ja että se tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.

Ympäristökeskuksen uusi organisaatio muodostuisi vuoden 2014 alusta neljästä osastosta:

– Hallinto- ja tukipalvelut (hallintopalvelut, viestintä, tietohallinto)

– Elintarviketurvallisuusosasto (tarjoilupaikat, myymälät, myyntipaikat, varastot, tapahtumat, ulkomyynti, talousvesi, laitokset, kuljetukset, ensisaapuminen, eläinsuojelu ja eläintaudit)

– Ympäristöterveysosasto (asumisterveys, terveydensuojelu)

– Ympäristönsuojeluosasto (alueidenkäyttö, ilmanlaatu, meluhaitat, maaperän suojelu, vesiensuojelu, ympäristötietoisuus, luonnonsuojelu, ympäristö- ja ilmastoasiat)

5 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2013

Ympäristölautakunta päätti kokoontua 6.8.; 27.8.; 17.9.; 8.10.; 29.10.; 19.11. ja 10.12. syyskaudella vuonna 2013 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs, kokoushuone Fastholma.

6 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan ympäristötarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päätti määrätä ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön 1.5.2013 avoimeksi tulleen johtavan ympäristötarkastajan viran (vak. nro 128012) määräaikaiseksi hoitajaksi maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ympäristötarkastaja Hannu Arovaaran 1.5.2013 alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunginhallitukselle Nord Streamin laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/FB52DFAC-8DB5-48B3-B3AC-374CCE563B66/Lausunto_kaupunginhallitukselle_Nord_Streamin_laaj.html

2 Selvitys ympäristövyöhykkeestä Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013” ja lähettää sen tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle (Stara) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_07_13_net.pdf

3 Nasta-tutkimusohjelman raportit

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Nastarengas ja hengitettävä pöly – kirjallisuuskatsaus (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2013). http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_06_13_net.pdf

Julkaisu on osa Nasta-tutkimusohjelmaa, jonka loppuraportin ympäristölautakunta päätti myös merkitä tiedoksi (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4).  http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/nasta_loppuraportti_2013.pdf

Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla. Jos ne eivät vaikuta toivotulla tavalla, myöhemmin voidaan harkita nastarenkaita koskevien rajoitusten ja maksujen käyttöön ottoa. Nämä vaativat kuitenkin lainmuutoksia.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/9054BBBD-ACBC-410A-A99C-51DFC9F68C5E/Ilmoitusasiat.html

Kumpulan koulun jälkimainingeissa tässä on kiinnostavaa tietoa päiväkotien, koulujen ja muiden vastaavien oleskelutilojen terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta.

2 Ympäristölautakunnan lausunto rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen välivarastointia ja käsittelyä Kalasatamassa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/3F7A4861-2700-4A69-977B-6186CFB95AD5/Ymparistolautakunnan_lausunto_rakennusviraston_ymp.html

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Toimintaa voidaan jatkaa voimassaolevaa lupapäätöstä soveltuvin osin noudattaen.

3 Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma

Ympäristölautakunta päätti Karhusaaren kiinteistöt Oy:n jätehuoltosuunnitelmasta ja sataman merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään seuraavaa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A44C25AE-64E0-42BC-AAFA-A22A85C3F70E/Karhusaaren_kiinteistot_Oyn_huvivenesataman_jatehu.html

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Karhusaaren kiinteistöt Oy huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman. Edelleen ympäristölautakunta päätti, että Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesatama merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja sataman pitäjälle lähetetään merkitsemisestä rekisteriote.

4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle pilaantunen maaperän puhdistamisesta Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/EBBC124D-9087-4616-A42F-B9D76373AE9C/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hakemuksesta saada pidennys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiselle annetun määräajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A9DE235D-C8A2-4170-86D5-9BFEA3B86A46/Lausunto_Etela-Suomen_aluehallintovirastolle_Helsi.html

Ympäristölautakunta katsoi, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle voidaan myöntää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2003-Y-380, 18.10.2004) lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan pidennys 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/1AAFE428-73A0-49A4-AD4C-A97AE6D0FF12/Ilmoitusasiat.html

2 Salassa pidettävä

3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2012 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä.

Helsingissä selvitettiin vuonna 2012 yhteensä 369 (353 vuonna 2011) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli 14 (11 vuonna 2011). Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2012 yhteensä 459, mikä on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (alle 150 vuonna 2011). Ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen lukumäärä on ollut kasvussa useamman vuoden ajan.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen viranomaisten tekemiä päätöksiä.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

* * *

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?”

  1. Autonomistajan ajatuksia nastarengasasiaan.

    Uskoisin valistuksen tehoavan yllättävänkin hyvin. Autoilijan kannalta nastarenkaiden ongelma on se, että ne pitää vaihtaa keväällä ja syksyllä, kun taa kitkarenkaita saa käyttää ympäri vuoden (joskin kesäkelillä tavalliset kesärenkaat ovat käsittääkseni paremmat). Jos kampanjoidaan näkyvästi nastarenkaiden haitoista kitkarenkaisiin nähden (pienhiukkaset, käyttörajoitukset ulkomailla, renkaidenvaihtotarve), ja samalla tuodaan esille että ero rengastyyppien turvallisuudessa on urbaani myytti, uskon että siirtymistä kitkarenkaisiin tapahtuu sitä mukaa kun autoilijat hankkivat uusia renkaita.

    Muista esilletuomistasi ehdotuksista erilaiset nastarenkaiden hankintaa ja käyttöä kitkarenkaita kalliimmaksi tekevät keinot todennäköisesti toimivat. Mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Hankintakustannuksiin kohdistuvat keinot ovat siinä mielessä käyttökustannuksiin kohdistuvia keinoja oikeudenmukaisempia, että ne eivät aseta takautuvasti eriarvoiseen asemaan niitä jotka ovat hankkineet rengassarjansa ennen säädöksen voimaantuloa.

    Tiukemmat käyttörajoitukset eivät ole mielestäni hyvä idea, sillä ne pakottavat nastarenkaiden käyttäjät investoimaan toisiin talvirenkaisiin. Tämä siksi, että kesärenkailla ei ole turvallista ajaa koko ehdottamasi nastarengaskauden ulkopuolista aikaa. On sekä taloudellisesti, ympäristön kannalta, että säädöksen yleisen hyväksyttävyyden kannalta järkevämpää sallia autoilijoiden ajaa olemassaolevat nastarengassarjat niiden turvallisen käyttöiän loppuun ennen kuin pakottaa heitä investoimaan uusiin renkaisiin.

  2. Nastoista ja hiekoituksesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

    Saattaa hyvin olla, että ainakin kaupunkilaisten näkökulmasta nastarenkaiden ja katujen hiekoittamisen hyödyt ovat haittoja pienemmät. Katupölyn haitat eivät tietenkään näy yhtä suoraan kuin peltikolarit tai lonkka/rannemurtumat. Katupöly aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa todella monelle ja lyhentää ihmisten elinikää. Jollain tavoin pölyongelma pitää saada kuriin.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa