Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

Nasta-tutkimusohjemaYmpäristölautakunnan kokouksessa (7.5.2013) oli tuttuun tyyliin liuta lausuntoja ja selvityksiä. Lisäksi päätimme ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksesta ja kokouksen ulkopuolella keskustelimme alustavasti vuoden 2014 budjetista.

Alla tiivistys kokouksen päätöksistä.

Itseäni kiinnosti erityisesti Nasta-tutkimusohjelman raportit.

Nastarenkaiden käyttöä on Suomessa pidetty keskeisenä liikenneturvallisuustekijänä talvella. Niinpä kitkarenkaiden osuuden lisääminen herättää huolen yleisestä liikenneturvallisuudesta. Tutkimusten mukaan mitään dramaattista liikenneturvallisuuden heikentymistä ei kitkarenkaiden yleistyminen kuitenkaan aiheuttaisi, kunhan liukkauden torjuntaan kiinnitetään huomioita.

Itse asiassa kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu. Jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä. Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla.

Kiinnostavaa on, että ajomääriin suhteutettuna talviajan liikennevahinkomäärät eivät näyttäisi eroavan nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Myös nasta- ja kitkarenkaiden osuudet talvikelillä aiheutetuissa kuolonkolareissa vastaavat niiden esiintymistä liikenteessä. Ongelmia voisi syntyä siitä, jos kitkarenkaisiin vaihtaisi nopeaan tahtiin kokemattomia kuljettajia vanhoilla autoilla ilman ajonvakautusjärjestelmiä.

Itse asiassa kitkarenkaisiin siirtyminen voisi pikemminkin johtaa asennemuutokseen ja ennakoivampaan ajotapaan. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin ottaa käyttöön alennettuja nopeusrajoituksia, tiedotusta, opastusta ja uutta kelivaroitustekniikkaa. Näin muutoksen yhteydessä olisi jopa mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta.

Mutta onnistuuko siirtyminen kitkarenkaisiin valistuksen voimalla? Kuka ihan oikeasti uskoo, että valistuksella voitaisiin tässä asiassa saavuttaa merkittävä läpimurto?

Tutkimuksessa esitetään paljon hyviä ja konkreettisia keinoja, jolla homma oikeasti etenisi. Näitä ovat esimerkiksi:
– Sallitaan nastarenkaiden käyttöaika vain esimerkiksi joulukuun 15 päivän ja helmikuun 15 päivän välillä.
– Katukohtainen (alueellinen) nastarengaskielto.
– Aluekohtainen haittamaksu. Alue voi käsittää laajimmillaan Helsingin sisäänajoväylät ja Kehä III:n sisäpuoliset alueet.
– Nastavero. Nastarenkaiden hankintahintaan lisättävä vero, jonka tarkoitus on nostaa nastarenkaan kuluttajahintaa kitkarengasta suuremmaksi (esim. 100 e/rengassarja).
– Helsingin kaupunki maksaa autoilijalle tukea (luokkaa 100 e/auto/rengasarja) tämän vaihtaessa nastarenkaista kitkarenkaisiin.
– Kitkarenkaallisille autoille tuntuva (30 – 50 %) alennus kadunvarsipaikkojen pysäköintimaksuista Helsingissä, vähäpäästöisten autojen tapaan
– Julkisissa hankinnoissa suositaan kitkarenkailla varustettuja autoja.

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti löytyy täältä.

Mitä mieltä itse olet? Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

***

Ympäristölautakunta 08 / 07.05.2013

Esityslista ja kokousmateriaali kokonaisuudessaan täällä:

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/D7A03963-5916-462D-9317-DB9C3720BD85/Ilmoitusasiat.html

3 Talousarvion toteutumisennuste 1-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä vuoden 2013 ensimmäisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä.

4 Esitys kaupunginhallitukselle ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi

Ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan liitteen 1 mukaiseksi ja että se tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.

Ympäristökeskuksen uusi organisaatio muodostuisi vuoden 2014 alusta neljästä osastosta:

– Hallinto- ja tukipalvelut (hallintopalvelut, viestintä, tietohallinto)

– Elintarviketurvallisuusosasto (tarjoilupaikat, myymälät, myyntipaikat, varastot, tapahtumat, ulkomyynti, talousvesi, laitokset, kuljetukset, ensisaapuminen, eläinsuojelu ja eläintaudit)

– Ympäristöterveysosasto (asumisterveys, terveydensuojelu)

– Ympäristönsuojeluosasto (alueidenkäyttö, ilmanlaatu, meluhaitat, maaperän suojelu, vesiensuojelu, ympäristötietoisuus, luonnonsuojelu, ympäristö- ja ilmastoasiat)

5 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2013

Ympäristölautakunta päätti kokoontua 6.8.; 27.8.; 17.9.; 8.10.; 29.10.; 19.11. ja 10.12. syyskaudella vuonna 2013 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs, kokoushuone Fastholma.

6 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan ympäristötarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päätti määrätä ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön 1.5.2013 avoimeksi tulleen johtavan ympäristötarkastajan viran (vak. nro 128012) määräaikaiseksi hoitajaksi maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ympäristötarkastaja Hannu Arovaaran 1.5.2013 alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunginhallitukselle Nord Streamin laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/FB52DFAC-8DB5-48B3-B3AC-374CCE563B66/Lausunto_kaupunginhallitukselle_Nord_Streamin_laaj.html

2 Selvitys ympäristövyöhykkeestä Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013” ja lähettää sen tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle (Stara) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_07_13_net.pdf

3 Nasta-tutkimusohjelman raportit

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Nastarengas ja hengitettävä pöly – kirjallisuuskatsaus (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2013). http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_06_13_net.pdf

Julkaisu on osa Nasta-tutkimusohjelmaa, jonka loppuraportin ympäristölautakunta päätti myös merkitä tiedoksi (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4).  http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/nasta_loppuraportti_2013.pdf

Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla. Jos ne eivät vaikuta toivotulla tavalla, myöhemmin voidaan harkita nastarenkaita koskevien rajoitusten ja maksujen käyttöön ottoa. Nämä vaativat kuitenkin lainmuutoksia.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/9054BBBD-ACBC-410A-A99C-51DFC9F68C5E/Ilmoitusasiat.html

Kumpulan koulun jälkimainingeissa tässä on kiinnostavaa tietoa päiväkotien, koulujen ja muiden vastaavien oleskelutilojen terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta.

2 Ympäristölautakunnan lausunto rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen välivarastointia ja käsittelyä Kalasatamassa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/3F7A4861-2700-4A69-977B-6186CFB95AD5/Ymparistolautakunnan_lausunto_rakennusviraston_ymp.html

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Toimintaa voidaan jatkaa voimassaolevaa lupapäätöstä soveltuvin osin noudattaen.

3 Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma

Ympäristölautakunta päätti Karhusaaren kiinteistöt Oy:n jätehuoltosuunnitelmasta ja sataman merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään seuraavaa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A44C25AE-64E0-42BC-AAFA-A22A85C3F70E/Karhusaaren_kiinteistot_Oyn_huvivenesataman_jatehu.html

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Karhusaaren kiinteistöt Oy huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman. Edelleen ympäristölautakunta päätti, että Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesatama merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja sataman pitäjälle lähetetään merkitsemisestä rekisteriote.

4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle pilaantunen maaperän puhdistamisesta Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/EBBC124D-9087-4616-A42F-B9D76373AE9C/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hakemuksesta saada pidennys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiselle annetun määräajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A9DE235D-C8A2-4170-86D5-9BFEA3B86A46/Lausunto_Etela-Suomen_aluehallintovirastolle_Helsi.html

Ympäristölautakunta katsoi, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle voidaan myöntää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2003-Y-380, 18.10.2004) lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan pidennys 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/1AAFE428-73A0-49A4-AD4C-A97AE6D0FF12/Ilmoitusasiat.html

2 Salassa pidettävä

3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2012 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä.

Helsingissä selvitettiin vuonna 2012 yhteensä 369 (353 vuonna 2011) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli 14 (11 vuonna 2011). Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2012 yhteensä 459, mikä on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (alle 150 vuonna 2011). Ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen lukumäärä on ollut kasvussa useamman vuoden ajan.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen viranomaisten tekemiä päätöksiä.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

* * *

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?”

  1. Autonomistajan ajatuksia nastarengasasiaan.

    Uskoisin valistuksen tehoavan yllättävänkin hyvin. Autoilijan kannalta nastarenkaiden ongelma on se, että ne pitää vaihtaa keväällä ja syksyllä, kun taa kitkarenkaita saa käyttää ympäri vuoden (joskin kesäkelillä tavalliset kesärenkaat ovat käsittääkseni paremmat). Jos kampanjoidaan näkyvästi nastarenkaiden haitoista kitkarenkaisiin nähden (pienhiukkaset, käyttörajoitukset ulkomailla, renkaidenvaihtotarve), ja samalla tuodaan esille että ero rengastyyppien turvallisuudessa on urbaani myytti, uskon että siirtymistä kitkarenkaisiin tapahtuu sitä mukaa kun autoilijat hankkivat uusia renkaita.

    Muista esilletuomistasi ehdotuksista erilaiset nastarenkaiden hankintaa ja käyttöä kitkarenkaita kalliimmaksi tekevät keinot todennäköisesti toimivat. Mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Hankintakustannuksiin kohdistuvat keinot ovat siinä mielessä käyttökustannuksiin kohdistuvia keinoja oikeudenmukaisempia, että ne eivät aseta takautuvasti eriarvoiseen asemaan niitä jotka ovat hankkineet rengassarjansa ennen säädöksen voimaantuloa.

    Tiukemmat käyttörajoitukset eivät ole mielestäni hyvä idea, sillä ne pakottavat nastarenkaiden käyttäjät investoimaan toisiin talvirenkaisiin. Tämä siksi, että kesärenkailla ei ole turvallista ajaa koko ehdottamasi nastarengaskauden ulkopuolista aikaa. On sekä taloudellisesti, ympäristön kannalta, että säädöksen yleisen hyväksyttävyyden kannalta järkevämpää sallia autoilijoiden ajaa olemassaolevat nastarengassarjat niiden turvallisen käyttöiän loppuun ennen kuin pakottaa heitä investoimaan uusiin renkaisiin.

  2. Nastoista ja hiekoituksesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

    Saattaa hyvin olla, että ainakin kaupunkilaisten näkökulmasta nastarenkaiden ja katujen hiekoittamisen hyödyt ovat haittoja pienemmät. Katupölyn haitat eivät tietenkään näy yhtä suoraan kuin peltikolarit tai lonkka/rannemurtumat. Katupöly aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa todella monelle ja lyhentää ihmisten elinikää. Jollain tavoin pölyongelma pitää saada kuriin.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.