Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

Nasta-tutkimusohjemaYmpäristölautakunnan kokouksessa (7.5.2013) oli tuttuun tyyliin liuta lausuntoja ja selvityksiä. Lisäksi päätimme ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksesta ja kokouksen ulkopuolella keskustelimme alustavasti vuoden 2014 budjetista.

Alla tiivistys kokouksen päätöksistä.

Itseäni kiinnosti erityisesti Nasta-tutkimusohjelman raportit.

Nastarenkaiden käyttöä on Suomessa pidetty keskeisenä liikenneturvallisuustekijänä talvella. Niinpä kitkarenkaiden osuuden lisääminen herättää huolen yleisestä liikenneturvallisuudesta. Tutkimusten mukaan mitään dramaattista liikenneturvallisuuden heikentymistä ei kitkarenkaiden yleistyminen kuitenkaan aiheuttaisi, kunhan liukkauden torjuntaan kiinnitetään huomioita.

Itse asiassa kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu. Jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä. Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla.

Kiinnostavaa on, että ajomääriin suhteutettuna talviajan liikennevahinkomäärät eivät näyttäisi eroavan nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Myös nasta- ja kitkarenkaiden osuudet talvikelillä aiheutetuissa kuolonkolareissa vastaavat niiden esiintymistä liikenteessä. Ongelmia voisi syntyä siitä, jos kitkarenkaisiin vaihtaisi nopeaan tahtiin kokemattomia kuljettajia vanhoilla autoilla ilman ajonvakautusjärjestelmiä.

Itse asiassa kitkarenkaisiin siirtyminen voisi pikemminkin johtaa asennemuutokseen ja ennakoivampaan ajotapaan. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin ottaa käyttöön alennettuja nopeusrajoituksia, tiedotusta, opastusta ja uutta kelivaroitustekniikkaa. Näin muutoksen yhteydessä olisi jopa mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta.

Mutta onnistuuko siirtyminen kitkarenkaisiin valistuksen voimalla? Kuka ihan oikeasti uskoo, että valistuksella voitaisiin tässä asiassa saavuttaa merkittävä läpimurto?

Tutkimuksessa esitetään paljon hyviä ja konkreettisia keinoja, jolla homma oikeasti etenisi. Näitä ovat esimerkiksi:
– Sallitaan nastarenkaiden käyttöaika vain esimerkiksi joulukuun 15 päivän ja helmikuun 15 päivän välillä.
– Katukohtainen (alueellinen) nastarengaskielto.
– Aluekohtainen haittamaksu. Alue voi käsittää laajimmillaan Helsingin sisäänajoväylät ja Kehä III:n sisäpuoliset alueet.
– Nastavero. Nastarenkaiden hankintahintaan lisättävä vero, jonka tarkoitus on nostaa nastarenkaan kuluttajahintaa kitkarengasta suuremmaksi (esim. 100 e/rengassarja).
– Helsingin kaupunki maksaa autoilijalle tukea (luokkaa 100 e/auto/rengasarja) tämän vaihtaessa nastarenkaista kitkarenkaisiin.
– Kitkarenkaallisille autoille tuntuva (30 – 50 %) alennus kadunvarsipaikkojen pysäköintimaksuista Helsingissä, vähäpäästöisten autojen tapaan
– Julkisissa hankinnoissa suositaan kitkarenkailla varustettuja autoja.

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti löytyy täältä.

Mitä mieltä itse olet? Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

***

Ympäristölautakunta 08 / 07.05.2013

Esityslista ja kokousmateriaali kokonaisuudessaan täällä:

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/D7A03963-5916-462D-9317-DB9C3720BD85/Ilmoitusasiat.html

3 Talousarvion toteutumisennuste 1-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä vuoden 2013 ensimmäisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä.

4 Esitys kaupunginhallitukselle ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi

Ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan liitteen 1 mukaiseksi ja että se tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.

Ympäristökeskuksen uusi organisaatio muodostuisi vuoden 2014 alusta neljästä osastosta:

– Hallinto- ja tukipalvelut (hallintopalvelut, viestintä, tietohallinto)

– Elintarviketurvallisuusosasto (tarjoilupaikat, myymälät, myyntipaikat, varastot, tapahtumat, ulkomyynti, talousvesi, laitokset, kuljetukset, ensisaapuminen, eläinsuojelu ja eläintaudit)

– Ympäristöterveysosasto (asumisterveys, terveydensuojelu)

– Ympäristönsuojeluosasto (alueidenkäyttö, ilmanlaatu, meluhaitat, maaperän suojelu, vesiensuojelu, ympäristötietoisuus, luonnonsuojelu, ympäristö- ja ilmastoasiat)

5 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2013

Ympäristölautakunta päätti kokoontua 6.8.; 27.8.; 17.9.; 8.10.; 29.10.; 19.11. ja 10.12. syyskaudella vuonna 2013 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs, kokoushuone Fastholma.

6 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan ympäristötarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päätti määrätä ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön 1.5.2013 avoimeksi tulleen johtavan ympäristötarkastajan viran (vak. nro 128012) määräaikaiseksi hoitajaksi maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ympäristötarkastaja Hannu Arovaaran 1.5.2013 alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunginhallitukselle Nord Streamin laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/FB52DFAC-8DB5-48B3-B3AC-374CCE563B66/Lausunto_kaupunginhallitukselle_Nord_Streamin_laaj.html

2 Selvitys ympäristövyöhykkeestä Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013” ja lähettää sen tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle (Stara) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_07_13_net.pdf

3 Nasta-tutkimusohjelman raportit

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Nastarengas ja hengitettävä pöly – kirjallisuuskatsaus (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2013). http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_06_13_net.pdf

Julkaisu on osa Nasta-tutkimusohjelmaa, jonka loppuraportin ympäristölautakunta päätti myös merkitä tiedoksi (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4).  http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/nasta_loppuraportti_2013.pdf

Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla. Jos ne eivät vaikuta toivotulla tavalla, myöhemmin voidaan harkita nastarenkaita koskevien rajoitusten ja maksujen käyttöön ottoa. Nämä vaativat kuitenkin lainmuutoksia.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/9054BBBD-ACBC-410A-A99C-51DFC9F68C5E/Ilmoitusasiat.html

Kumpulan koulun jälkimainingeissa tässä on kiinnostavaa tietoa päiväkotien, koulujen ja muiden vastaavien oleskelutilojen terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta.

2 Ympäristölautakunnan lausunto rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen välivarastointia ja käsittelyä Kalasatamassa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/3F7A4861-2700-4A69-977B-6186CFB95AD5/Ymparistolautakunnan_lausunto_rakennusviraston_ymp.html

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Toimintaa voidaan jatkaa voimassaolevaa lupapäätöstä soveltuvin osin noudattaen.

3 Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma

Ympäristölautakunta päätti Karhusaaren kiinteistöt Oy:n jätehuoltosuunnitelmasta ja sataman merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään seuraavaa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A44C25AE-64E0-42BC-AAFA-A22A85C3F70E/Karhusaaren_kiinteistot_Oyn_huvivenesataman_jatehu.html

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Karhusaaren kiinteistöt Oy huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman. Edelleen ympäristölautakunta päätti, että Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesatama merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja sataman pitäjälle lähetetään merkitsemisestä rekisteriote.

4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle pilaantunen maaperän puhdistamisesta Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/EBBC124D-9087-4616-A42F-B9D76373AE9C/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hakemuksesta saada pidennys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiselle annetun määräajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A9DE235D-C8A2-4170-86D5-9BFEA3B86A46/Lausunto_Etela-Suomen_aluehallintovirastolle_Helsi.html

Ympäristölautakunta katsoi, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle voidaan myöntää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2003-Y-380, 18.10.2004) lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan pidennys 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/1AAFE428-73A0-49A4-AD4C-A97AE6D0FF12/Ilmoitusasiat.html

2 Salassa pidettävä

3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2012 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä.

Helsingissä selvitettiin vuonna 2012 yhteensä 369 (353 vuonna 2011) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli 14 (11 vuonna 2011). Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2012 yhteensä 459, mikä on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (alle 150 vuonna 2011). Ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen lukumäärä on ollut kasvussa useamman vuoden ajan.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen viranomaisten tekemiä päätöksiä.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

* * *

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?”

  1. Autonomistajan ajatuksia nastarengasasiaan.

    Uskoisin valistuksen tehoavan yllättävänkin hyvin. Autoilijan kannalta nastarenkaiden ongelma on se, että ne pitää vaihtaa keväällä ja syksyllä, kun taa kitkarenkaita saa käyttää ympäri vuoden (joskin kesäkelillä tavalliset kesärenkaat ovat käsittääkseni paremmat). Jos kampanjoidaan näkyvästi nastarenkaiden haitoista kitkarenkaisiin nähden (pienhiukkaset, käyttörajoitukset ulkomailla, renkaidenvaihtotarve), ja samalla tuodaan esille että ero rengastyyppien turvallisuudessa on urbaani myytti, uskon että siirtymistä kitkarenkaisiin tapahtuu sitä mukaa kun autoilijat hankkivat uusia renkaita.

    Muista esilletuomistasi ehdotuksista erilaiset nastarenkaiden hankintaa ja käyttöä kitkarenkaita kalliimmaksi tekevät keinot todennäköisesti toimivat. Mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Hankintakustannuksiin kohdistuvat keinot ovat siinä mielessä käyttökustannuksiin kohdistuvia keinoja oikeudenmukaisempia, että ne eivät aseta takautuvasti eriarvoiseen asemaan niitä jotka ovat hankkineet rengassarjansa ennen säädöksen voimaantuloa.

    Tiukemmat käyttörajoitukset eivät ole mielestäni hyvä idea, sillä ne pakottavat nastarenkaiden käyttäjät investoimaan toisiin talvirenkaisiin. Tämä siksi, että kesärenkailla ei ole turvallista ajaa koko ehdottamasi nastarengaskauden ulkopuolista aikaa. On sekä taloudellisesti, ympäristön kannalta, että säädöksen yleisen hyväksyttävyyden kannalta järkevämpää sallia autoilijoiden ajaa olemassaolevat nastarengassarjat niiden turvallisen käyttöiän loppuun ennen kuin pakottaa heitä investoimaan uusiin renkaisiin.

  2. Nastoista ja hiekoituksesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

    Saattaa hyvin olla, että ainakin kaupunkilaisten näkökulmasta nastarenkaiden ja katujen hiekoittamisen hyödyt ovat haittoja pienemmät. Katupölyn haitat eivät tietenkään näy yhtä suoraan kuin peltikolarit tai lonkka/rannemurtumat. Katupöly aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa todella monelle ja lyhentää ihmisten elinikää. Jollain tavoin pölyongelma pitää saada kuriin.

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa