Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

Nasta-tutkimusohjemaYmpäristölautakunnan kokouksessa (7.5.2013) oli tuttuun tyyliin liuta lausuntoja ja selvityksiä. Lisäksi päätimme ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksesta ja kokouksen ulkopuolella keskustelimme alustavasti vuoden 2014 budjetista.

Alla tiivistys kokouksen päätöksistä.

Itseäni kiinnosti erityisesti Nasta-tutkimusohjelman raportit.

Nastarenkaiden käyttöä on Suomessa pidetty keskeisenä liikenneturvallisuustekijänä talvella. Niinpä kitkarenkaiden osuuden lisääminen herättää huolen yleisestä liikenneturvallisuudesta. Tutkimusten mukaan mitään dramaattista liikenneturvallisuuden heikentymistä ei kitkarenkaiden yleistyminen kuitenkaan aiheuttaisi, kunhan liukkauden torjuntaan kiinnitetään huomioita.

Itse asiassa kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu. Jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä. Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla.

Kiinnostavaa on, että ajomääriin suhteutettuna talviajan liikennevahinkomäärät eivät näyttäisi eroavan nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Myös nasta- ja kitkarenkaiden osuudet talvikelillä aiheutetuissa kuolonkolareissa vastaavat niiden esiintymistä liikenteessä. Ongelmia voisi syntyä siitä, jos kitkarenkaisiin vaihtaisi nopeaan tahtiin kokemattomia kuljettajia vanhoilla autoilla ilman ajonvakautusjärjestelmiä.

Itse asiassa kitkarenkaisiin siirtyminen voisi pikemminkin johtaa asennemuutokseen ja ennakoivampaan ajotapaan. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin ottaa käyttöön alennettuja nopeusrajoituksia, tiedotusta, opastusta ja uutta kelivaroitustekniikkaa. Näin muutoksen yhteydessä olisi jopa mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta.

Mutta onnistuuko siirtyminen kitkarenkaisiin valistuksen voimalla? Kuka ihan oikeasti uskoo, että valistuksella voitaisiin tässä asiassa saavuttaa merkittävä läpimurto?

Tutkimuksessa esitetään paljon hyviä ja konkreettisia keinoja, jolla homma oikeasti etenisi. Näitä ovat esimerkiksi:
– Sallitaan nastarenkaiden käyttöaika vain esimerkiksi joulukuun 15 päivän ja helmikuun 15 päivän välillä.
– Katukohtainen (alueellinen) nastarengaskielto.
– Aluekohtainen haittamaksu. Alue voi käsittää laajimmillaan Helsingin sisäänajoväylät ja Kehä III:n sisäpuoliset alueet.
– Nastavero. Nastarenkaiden hankintahintaan lisättävä vero, jonka tarkoitus on nostaa nastarenkaan kuluttajahintaa kitkarengasta suuremmaksi (esim. 100 e/rengassarja).
– Helsingin kaupunki maksaa autoilijalle tukea (luokkaa 100 e/auto/rengasarja) tämän vaihtaessa nastarenkaista kitkarenkaisiin.
– Kitkarenkaallisille autoille tuntuva (30 – 50 %) alennus kadunvarsipaikkojen pysäköintimaksuista Helsingissä, vähäpäästöisten autojen tapaan
– Julkisissa hankinnoissa suositaan kitkarenkailla varustettuja autoja.

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti löytyy täältä.

Mitä mieltä itse olet? Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

***

Ympäristölautakunta 08 / 07.05.2013

Esityslista ja kokousmateriaali kokonaisuudessaan täällä:

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/D7A03963-5916-462D-9317-DB9C3720BD85/Ilmoitusasiat.html

3 Talousarvion toteutumisennuste 1-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä vuoden 2013 ensimmäisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä.

4 Esitys kaupunginhallitukselle ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi

Ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan liitteen 1 mukaiseksi ja että se tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.

Ympäristökeskuksen uusi organisaatio muodostuisi vuoden 2014 alusta neljästä osastosta:

– Hallinto- ja tukipalvelut (hallintopalvelut, viestintä, tietohallinto)

– Elintarviketurvallisuusosasto (tarjoilupaikat, myymälät, myyntipaikat, varastot, tapahtumat, ulkomyynti, talousvesi, laitokset, kuljetukset, ensisaapuminen, eläinsuojelu ja eläintaudit)

– Ympäristöterveysosasto (asumisterveys, terveydensuojelu)

– Ympäristönsuojeluosasto (alueidenkäyttö, ilmanlaatu, meluhaitat, maaperän suojelu, vesiensuojelu, ympäristötietoisuus, luonnonsuojelu, ympäristö- ja ilmastoasiat)

5 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2013

Ympäristölautakunta päätti kokoontua 6.8.; 27.8.; 17.9.; 8.10.; 29.10.; 19.11. ja 10.12. syyskaudella vuonna 2013 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs, kokoushuone Fastholma.

6 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan ympäristötarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päätti määrätä ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön 1.5.2013 avoimeksi tulleen johtavan ympäristötarkastajan viran (vak. nro 128012) määräaikaiseksi hoitajaksi maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ympäristötarkastaja Hannu Arovaaran 1.5.2013 alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunginhallitukselle Nord Streamin laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/FB52DFAC-8DB5-48B3-B3AC-374CCE563B66/Lausunto_kaupunginhallitukselle_Nord_Streamin_laaj.html

2 Selvitys ympäristövyöhykkeestä Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013” ja lähettää sen tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle (Stara) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_07_13_net.pdf

3 Nasta-tutkimusohjelman raportit

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Nastarengas ja hengitettävä pöly – kirjallisuuskatsaus (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2013). http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_06_13_net.pdf

Julkaisu on osa Nasta-tutkimusohjelmaa, jonka loppuraportin ympäristölautakunta päätti myös merkitä tiedoksi (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4).  http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/nasta_loppuraportti_2013.pdf

Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla. Jos ne eivät vaikuta toivotulla tavalla, myöhemmin voidaan harkita nastarenkaita koskevien rajoitusten ja maksujen käyttöön ottoa. Nämä vaativat kuitenkin lainmuutoksia.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/9054BBBD-ACBC-410A-A99C-51DFC9F68C5E/Ilmoitusasiat.html

Kumpulan koulun jälkimainingeissa tässä on kiinnostavaa tietoa päiväkotien, koulujen ja muiden vastaavien oleskelutilojen terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta.

2 Ympäristölautakunnan lausunto rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen välivarastointia ja käsittelyä Kalasatamassa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/3F7A4861-2700-4A69-977B-6186CFB95AD5/Ymparistolautakunnan_lausunto_rakennusviraston_ymp.html

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Toimintaa voidaan jatkaa voimassaolevaa lupapäätöstä soveltuvin osin noudattaen.

3 Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma

Ympäristölautakunta päätti Karhusaaren kiinteistöt Oy:n jätehuoltosuunnitelmasta ja sataman merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään seuraavaa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A44C25AE-64E0-42BC-AAFA-A22A85C3F70E/Karhusaaren_kiinteistot_Oyn_huvivenesataman_jatehu.html

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Karhusaaren kiinteistöt Oy huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman. Edelleen ympäristölautakunta päätti, että Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesatama merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja sataman pitäjälle lähetetään merkitsemisestä rekisteriote.

4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle pilaantunen maaperän puhdistamisesta Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/EBBC124D-9087-4616-A42F-B9D76373AE9C/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hakemuksesta saada pidennys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiselle annetun määräajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A9DE235D-C8A2-4170-86D5-9BFEA3B86A46/Lausunto_Etela-Suomen_aluehallintovirastolle_Helsi.html

Ympäristölautakunta katsoi, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle voidaan myöntää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2003-Y-380, 18.10.2004) lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan pidennys 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/1AAFE428-73A0-49A4-AD4C-A97AE6D0FF12/Ilmoitusasiat.html

2 Salassa pidettävä

3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2012 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä.

Helsingissä selvitettiin vuonna 2012 yhteensä 369 (353 vuonna 2011) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli 14 (11 vuonna 2011). Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2012 yhteensä 459, mikä on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (alle 150 vuonna 2011). Ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen lukumäärä on ollut kasvussa useamman vuoden ajan.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen viranomaisten tekemiä päätöksiä.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

* * *

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?”

  1. Autonomistajan ajatuksia nastarengasasiaan.

    Uskoisin valistuksen tehoavan yllättävänkin hyvin. Autoilijan kannalta nastarenkaiden ongelma on se, että ne pitää vaihtaa keväällä ja syksyllä, kun taa kitkarenkaita saa käyttää ympäri vuoden (joskin kesäkelillä tavalliset kesärenkaat ovat käsittääkseni paremmat). Jos kampanjoidaan näkyvästi nastarenkaiden haitoista kitkarenkaisiin nähden (pienhiukkaset, käyttörajoitukset ulkomailla, renkaidenvaihtotarve), ja samalla tuodaan esille että ero rengastyyppien turvallisuudessa on urbaani myytti, uskon että siirtymistä kitkarenkaisiin tapahtuu sitä mukaa kun autoilijat hankkivat uusia renkaita.

    Muista esilletuomistasi ehdotuksista erilaiset nastarenkaiden hankintaa ja käyttöä kitkarenkaita kalliimmaksi tekevät keinot todennäköisesti toimivat. Mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Hankintakustannuksiin kohdistuvat keinot ovat siinä mielessä käyttökustannuksiin kohdistuvia keinoja oikeudenmukaisempia, että ne eivät aseta takautuvasti eriarvoiseen asemaan niitä jotka ovat hankkineet rengassarjansa ennen säädöksen voimaantuloa.

    Tiukemmat käyttörajoitukset eivät ole mielestäni hyvä idea, sillä ne pakottavat nastarenkaiden käyttäjät investoimaan toisiin talvirenkaisiin. Tämä siksi, että kesärenkailla ei ole turvallista ajaa koko ehdottamasi nastarengaskauden ulkopuolista aikaa. On sekä taloudellisesti, ympäristön kannalta, että säädöksen yleisen hyväksyttävyyden kannalta järkevämpää sallia autoilijoiden ajaa olemassaolevat nastarengassarjat niiden turvallisen käyttöiän loppuun ennen kuin pakottaa heitä investoimaan uusiin renkaisiin.

  2. Nastoista ja hiekoituksesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

    Saattaa hyvin olla, että ainakin kaupunkilaisten näkökulmasta nastarenkaiden ja katujen hiekoittamisen hyödyt ovat haittoja pienemmät. Katupölyn haitat eivät tietenkään näy yhtä suoraan kuin peltikolarit tai lonkka/rannemurtumat. Katupöly aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa todella monelle ja lyhentää ihmisten elinikää. Jollain tavoin pölyongelma pitää saada kuriin.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!