Kaupunginvaltuusto 24.4.2013: Strategiaohjelma ja metropolialueen esiselvitys

Kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016 ja äänestettiin valtuutettujen tekemistä ponsiesityksistä. Lisäksi käytiin lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta.

Alla olevassa kuvassa on näkymä valtuustosaliin omalta paikaltani.

Kaupunginvaltuustossa

Ohessa valtuuston kokouksen päätökset.

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

3 Kyselytunti

Kokouksen aluksi järjestettiin valtuutettujen kyselytunti. Valtuutettu Sami Muttilainen kysyi: mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä, että nuorille saadaan tilat Kampin alueelta? Muut kysymykset löytyvät täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi 2013–2016. Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2014 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2014–16 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Samassa yhteydessä äänestettiin valtuutettujen tekemistä toivomusponsista.

Tein viime kokouksessa strategiaohjelmaan toivomusponnen, jossa Helsinki selvittäisi vuosittaisten tai valtuustokauden mittaisten päästökiintiöiden asettamista kaupungin virastoille 30 % päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Äänestyksessä aloitettani kannatti 34 valtuutettua (tyhjiä 39, vastustajia 9 ja poissa 3), joten toivomusponsi jäi hyväksymättä.

Toivomusponsi päästökiintiöistä äänestyskartta Leo Stranius

Sen sijaan äänestyksissä meni läpi monta muuta hyvää ponsiesitystä. Esimerkiksi Thomas Wallgrenin ponsi, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, Laura Rissasen ponsi, että vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisuudet kartoittaa lähisuhdeväkivallan uhrien palveluketjut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja toteuttaa kampanja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi sekä Jarmo Niemisen ponsi, että metsäisen suojeluverkon luominen perustuu tarvittaviin luontoselvityksiin.

5 Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päätti
1. myöntää Pauliina Postille vapautuksen Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen luottamustoimesta
2. valita Sami Heistaron uudeksi jäseneksi Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

6 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset vuoden 2013 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto päätti tehdä seuraavat sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutokseen liittyvistä työnjaollisista muutoksista aiheutuvat muutokset vuoden 2013 talousarvioon.

7 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lainojen takaaminen

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Kuntarahoitus Oyj:ltä saamien enintään 114 000 000 euron suuruisten lainojen, niiden korkojen, viivästyskorkojen ja mahdollisten perimis- ja muiden kulujen maksamisen vakuudeksi ilman vastavakuutta.

8 Keskushallinnon organisaation uudistaminen

Kaupunginvaltuusto päätti 1.1.2014 lukien perustaa kaupunginkanslian sekä hyväksyä sille johtosäännön

9 Keskushallinnon organisaatiomuutoksen aiheuttamat muutokset kaupunginvaltuuston työjärjestykseen sekä eräisiin johtosääntöihin

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1.1.2014 lukien perustaa kaupunginkanslian sekä hyväksyä sille johtosäännön seuraavasti.

10 Äänestysaluejaon muuttaminen

Kaupunginvaltuusto päätti muuttaa 27.4.2005 vahvistamaansa ja 7.4.2008 sekä 7.4.2010 muuttamaansa äänestysaluejakoa siten, että jäljempänä mainittujen äänestysalueiden rajat tarkistetaan seuraavalla tavalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Herttoniemen tontin 43011/13 vuokrausperusteiden määrääminen (Herttoniemi, Hitsaajankatu 7)

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12120 mukaisen 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) asuinkerrostalojen korttelialueen nro 43011 tontin nro 30 lautakunnan määräämästä ajankohdasta lukien sääntelemättömään ilman Hitas-ehtoja toteutettavaan omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantoon 31.12.2070 saakka

12 Kampin tontin 72/2 asemakaavan muuttaminen (nro 12145; Albertinkatu 27 b)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 72 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen 16.10.2012 päivätyn ja 5.3.2013 muutetun piirustuksen nro 12145 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

13 Herttoniemen tontin 43011/30 asemakaavan muuttaminen (nro 12120; Hitsaajankatu 7)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) korttelin nro 43011 tontin nro 30 asemakaavan muutoksen 16.10.2012 päivätyn ja 14.3.2013 muutetun piirustuksen nro 12120 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

14 Vartiokylän tontin 45052/1, tontin 45174/2 ja tonttien 45176/2-5 sekä katu-, puisto- ja raideliikennealueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12024; Itäkeskuksen hotelli ja elokuvakeskus)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin nro 45052 tontin nro 1, korttelin nro 45175 tontin nro 2, korttelin nro 45176 tonttien nro 2-5 sekä katu-, ja puisto-, ja raideliikennealueiden asemakaavan muutoksen 16.12.2010 päivätyn ja 18.12.2012 muutetun piirustuksen nro 12024 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin Sami Muttilaisen kaksi ponsiesitystä:

– ”Uuden rakentamisen myötä kauppakeskuksessa tulisi turvata myös vapaata, ei kaupallista tilaa alueen asukkaille.”

– ”Rakennusvaiheessa tulisi huomioida myös Turunlinnantien turvallisuus. Turunlinnantie on jo nyt vaarallinen ja kaaottinen, lähellä on mm. päiväkoti ja koulu. Uusien rakennusten byggaaminen lisää liikennettä myös Turunlinnantiellä.”

15 Laajasalon tonttien 49178/35-50, kortteleiden 49180-49185, 49187 ja 49188 sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan hyväksyminen ja erityisalueen asemakaavan muuttaminen (nro 110950; Hopealaakso)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) korttelin nro 49178 tonttien nro 35-50, kortteleiden nro 49180-49185, korttelin nro 49187 ja korttelin nro 49188 sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan ja 49. kaupunginosan (Laajasalo) erityisalueiden asemakaavan muutoksen 17.12.2009 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun asemakaavapiirustuksen nro 11950 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

16 Eron myöntäminen Janne Gallen-Kallela-Sirenille Helsingin kaupungin taidemuseon johtajan virasta

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää Janne Gallen-Kallela-Sirénille eron kaupungin taidemuseon johtajan virasta 1.5.2013 lukien.

KAUPUNGINJOHTAJA

17 Lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta

Kaupunginvaltuusto päätti käydä asiassa lähetekeskustelun jatkovalmistelun pohjaksi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käytti Otso Kivekäs. Hän kiteytti puheenvuoron aluksi aika hyvin omatkin näkemykseni metropolialueen kehittämisestä.

”Helsingin, ja koko Helsigin seudun kannalta nyt esitetty metropolimalli on huono. Se säilyttää lähes kaikki nykyiset ongelmat ja tuo tukun uusia. Eikä se vie meitä piiruakaan lähemmäs toimivaa kaksiportaista demokratiaa. Siksi nyt on valittava kuntaliitosten tie. Pääkaupunkiseudun kunnat on liitettävä yhdeksi kunnaksi. Lähidemokratiaa tulee kehittää sen sisällä, kuntauudistuksesta riippumatta.”

Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen.

Yrjö Hakanen teki palautusesityksen, jossa ”Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että lausunnosta metropolialueen esiselvitykseen päättää valtuusto ja sitä ennen kuullaan asukkaita.”

Hakasen palautusesitys hävisi kuitenkin äänin 61-14 (3 tyhjää).

Leo Stranius ja Mari PuoskariMetropolikeskustelun lomassa oli aikaa käydä teellä valtuuston puheenjohtaja Mari Puoskarin kanssa. Teen tarjosi ja kuvan otti kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki yritti tarjota myös possumunkin puolikasta, mutta kieltäydyin vedoten siihen, että se on turhake. Ja taustalla hääri nähtävästi huomaamatta myös kokoomuksen Lasse Männistö.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!