Kaupunginvaltuusto 24.4.2013: Strategiaohjelma ja metropolialueen esiselvitys

Kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016 ja äänestettiin valtuutettujen tekemistä ponsiesityksistä. Lisäksi käytiin lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta.

Alla olevassa kuvassa on näkymä valtuustosaliin omalta paikaltani.

Kaupunginvaltuustossa

Ohessa valtuuston kokouksen päätökset.

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

3 Kyselytunti

Kokouksen aluksi järjestettiin valtuutettujen kyselytunti. Valtuutettu Sami Muttilainen kysyi: mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä, että nuorille saadaan tilat Kampin alueelta? Muut kysymykset löytyvät täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi 2013–2016. Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2014 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2014–16 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Samassa yhteydessä äänestettiin valtuutettujen tekemistä toivomusponsista.

Tein viime kokouksessa strategiaohjelmaan toivomusponnen, jossa Helsinki selvittäisi vuosittaisten tai valtuustokauden mittaisten päästökiintiöiden asettamista kaupungin virastoille 30 % päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Äänestyksessä aloitettani kannatti 34 valtuutettua (tyhjiä 39, vastustajia 9 ja poissa 3), joten toivomusponsi jäi hyväksymättä.

Toivomusponsi päästökiintiöistä äänestyskartta Leo Stranius

Sen sijaan äänestyksissä meni läpi monta muuta hyvää ponsiesitystä. Esimerkiksi Thomas Wallgrenin ponsi, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, Laura Rissasen ponsi, että vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisuudet kartoittaa lähisuhdeväkivallan uhrien palveluketjut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja toteuttaa kampanja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi sekä Jarmo Niemisen ponsi, että metsäisen suojeluverkon luominen perustuu tarvittaviin luontoselvityksiin.

5 Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päätti
1. myöntää Pauliina Postille vapautuksen Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen luottamustoimesta
2. valita Sami Heistaron uudeksi jäseneksi Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

6 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset vuoden 2013 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto päätti tehdä seuraavat sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutokseen liittyvistä työnjaollisista muutoksista aiheutuvat muutokset vuoden 2013 talousarvioon.

7 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lainojen takaaminen

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Kuntarahoitus Oyj:ltä saamien enintään 114 000 000 euron suuruisten lainojen, niiden korkojen, viivästyskorkojen ja mahdollisten perimis- ja muiden kulujen maksamisen vakuudeksi ilman vastavakuutta.

8 Keskushallinnon organisaation uudistaminen

Kaupunginvaltuusto päätti 1.1.2014 lukien perustaa kaupunginkanslian sekä hyväksyä sille johtosäännön

9 Keskushallinnon organisaatiomuutoksen aiheuttamat muutokset kaupunginvaltuuston työjärjestykseen sekä eräisiin johtosääntöihin

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1.1.2014 lukien perustaa kaupunginkanslian sekä hyväksyä sille johtosäännön seuraavasti.

10 Äänestysaluejaon muuttaminen

Kaupunginvaltuusto päätti muuttaa 27.4.2005 vahvistamaansa ja 7.4.2008 sekä 7.4.2010 muuttamaansa äänestysaluejakoa siten, että jäljempänä mainittujen äänestysalueiden rajat tarkistetaan seuraavalla tavalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Herttoniemen tontin 43011/13 vuokrausperusteiden määrääminen (Herttoniemi, Hitsaajankatu 7)

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12120 mukaisen 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) asuinkerrostalojen korttelialueen nro 43011 tontin nro 30 lautakunnan määräämästä ajankohdasta lukien sääntelemättömään ilman Hitas-ehtoja toteutettavaan omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantoon 31.12.2070 saakka

12 Kampin tontin 72/2 asemakaavan muuttaminen (nro 12145; Albertinkatu 27 b)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 72 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen 16.10.2012 päivätyn ja 5.3.2013 muutetun piirustuksen nro 12145 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

13 Herttoniemen tontin 43011/30 asemakaavan muuttaminen (nro 12120; Hitsaajankatu 7)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) korttelin nro 43011 tontin nro 30 asemakaavan muutoksen 16.10.2012 päivätyn ja 14.3.2013 muutetun piirustuksen nro 12120 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

14 Vartiokylän tontin 45052/1, tontin 45174/2 ja tonttien 45176/2-5 sekä katu-, puisto- ja raideliikennealueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12024; Itäkeskuksen hotelli ja elokuvakeskus)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin nro 45052 tontin nro 1, korttelin nro 45175 tontin nro 2, korttelin nro 45176 tonttien nro 2-5 sekä katu-, ja puisto-, ja raideliikennealueiden asemakaavan muutoksen 16.12.2010 päivätyn ja 18.12.2012 muutetun piirustuksen nro 12024 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin Sami Muttilaisen kaksi ponsiesitystä:

– ”Uuden rakentamisen myötä kauppakeskuksessa tulisi turvata myös vapaata, ei kaupallista tilaa alueen asukkaille.”

– ”Rakennusvaiheessa tulisi huomioida myös Turunlinnantien turvallisuus. Turunlinnantie on jo nyt vaarallinen ja kaaottinen, lähellä on mm. päiväkoti ja koulu. Uusien rakennusten byggaaminen lisää liikennettä myös Turunlinnantiellä.”

15 Laajasalon tonttien 49178/35-50, kortteleiden 49180-49185, 49187 ja 49188 sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan hyväksyminen ja erityisalueen asemakaavan muuttaminen (nro 110950; Hopealaakso)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) korttelin nro 49178 tonttien nro 35-50, kortteleiden nro 49180-49185, korttelin nro 49187 ja korttelin nro 49188 sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan ja 49. kaupunginosan (Laajasalo) erityisalueiden asemakaavan muutoksen 17.12.2009 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun asemakaavapiirustuksen nro 11950 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

16 Eron myöntäminen Janne Gallen-Kallela-Sirenille Helsingin kaupungin taidemuseon johtajan virasta

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää Janne Gallen-Kallela-Sirénille eron kaupungin taidemuseon johtajan virasta 1.5.2013 lukien.

KAUPUNGINJOHTAJA

17 Lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta

Kaupunginvaltuusto päätti käydä asiassa lähetekeskustelun jatkovalmistelun pohjaksi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käytti Otso Kivekäs. Hän kiteytti puheenvuoron aluksi aika hyvin omatkin näkemykseni metropolialueen kehittämisestä.

”Helsingin, ja koko Helsigin seudun kannalta nyt esitetty metropolimalli on huono. Se säilyttää lähes kaikki nykyiset ongelmat ja tuo tukun uusia. Eikä se vie meitä piiruakaan lähemmäs toimivaa kaksiportaista demokratiaa. Siksi nyt on valittava kuntaliitosten tie. Pääkaupunkiseudun kunnat on liitettävä yhdeksi kunnaksi. Lähidemokratiaa tulee kehittää sen sisällä, kuntauudistuksesta riippumatta.”

Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen.

Yrjö Hakanen teki palautusesityksen, jossa ”Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että lausunnosta metropolialueen esiselvitykseen päättää valtuusto ja sitä ennen kuullaan asukkaita.”

Hakasen palautusesitys hävisi kuitenkin äänin 61-14 (3 tyhjää).

Leo Stranius ja Mari PuoskariMetropolikeskustelun lomassa oli aikaa käydä teellä valtuuston puheenjohtaja Mari Puoskarin kanssa. Teen tarjosi ja kuvan otti kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki yritti tarjota myös possumunkin puolikasta, mutta kieltäydyin vedoten siihen, että se on turhake. Ja taustalla hääri nähtävästi huomaamatta myös kokoomuksen Lasse Männistö.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa