Kaupunginvaltuusto 24.4.2013: Strategiaohjelma ja metropolialueen esiselvitys

Kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016 ja äänestettiin valtuutettujen tekemistä ponsiesityksistä. Lisäksi käytiin lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta.

Alla olevassa kuvassa on näkymä valtuustosaliin omalta paikaltani.

Kaupunginvaltuustossa

Ohessa valtuuston kokouksen päätökset.

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

3 Kyselytunti

Kokouksen aluksi järjestettiin valtuutettujen kyselytunti. Valtuutettu Sami Muttilainen kysyi: mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä, että nuorille saadaan tilat Kampin alueelta? Muut kysymykset löytyvät täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi 2013–2016. Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2014 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2014–16 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Samassa yhteydessä äänestettiin valtuutettujen tekemistä toivomusponsista.

Tein viime kokouksessa strategiaohjelmaan toivomusponnen, jossa Helsinki selvittäisi vuosittaisten tai valtuustokauden mittaisten päästökiintiöiden asettamista kaupungin virastoille 30 % päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Äänestyksessä aloitettani kannatti 34 valtuutettua (tyhjiä 39, vastustajia 9 ja poissa 3), joten toivomusponsi jäi hyväksymättä.

Toivomusponsi päästökiintiöistä äänestyskartta Leo Stranius

Sen sijaan äänestyksissä meni läpi monta muuta hyvää ponsiesitystä. Esimerkiksi Thomas Wallgrenin ponsi, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, Laura Rissasen ponsi, että vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisuudet kartoittaa lähisuhdeväkivallan uhrien palveluketjut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja toteuttaa kampanja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi sekä Jarmo Niemisen ponsi, että metsäisen suojeluverkon luominen perustuu tarvittaviin luontoselvityksiin.

5 Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päätti
1. myöntää Pauliina Postille vapautuksen Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen luottamustoimesta
2. valita Sami Heistaron uudeksi jäseneksi Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

6 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset vuoden 2013 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto päätti tehdä seuraavat sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutokseen liittyvistä työnjaollisista muutoksista aiheutuvat muutokset vuoden 2013 talousarvioon.

7 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lainojen takaaminen

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Kuntarahoitus Oyj:ltä saamien enintään 114 000 000 euron suuruisten lainojen, niiden korkojen, viivästyskorkojen ja mahdollisten perimis- ja muiden kulujen maksamisen vakuudeksi ilman vastavakuutta.

8 Keskushallinnon organisaation uudistaminen

Kaupunginvaltuusto päätti 1.1.2014 lukien perustaa kaupunginkanslian sekä hyväksyä sille johtosäännön

9 Keskushallinnon organisaatiomuutoksen aiheuttamat muutokset kaupunginvaltuuston työjärjestykseen sekä eräisiin johtosääntöihin

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1.1.2014 lukien perustaa kaupunginkanslian sekä hyväksyä sille johtosäännön seuraavasti.

10 Äänestysaluejaon muuttaminen

Kaupunginvaltuusto päätti muuttaa 27.4.2005 vahvistamaansa ja 7.4.2008 sekä 7.4.2010 muuttamaansa äänestysaluejakoa siten, että jäljempänä mainittujen äänestysalueiden rajat tarkistetaan seuraavalla tavalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Herttoniemen tontin 43011/13 vuokrausperusteiden määrääminen (Herttoniemi, Hitsaajankatu 7)

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12120 mukaisen 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) asuinkerrostalojen korttelialueen nro 43011 tontin nro 30 lautakunnan määräämästä ajankohdasta lukien sääntelemättömään ilman Hitas-ehtoja toteutettavaan omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantoon 31.12.2070 saakka

12 Kampin tontin 72/2 asemakaavan muuttaminen (nro 12145; Albertinkatu 27 b)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 72 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen 16.10.2012 päivätyn ja 5.3.2013 muutetun piirustuksen nro 12145 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

13 Herttoniemen tontin 43011/30 asemakaavan muuttaminen (nro 12120; Hitsaajankatu 7)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) korttelin nro 43011 tontin nro 30 asemakaavan muutoksen 16.10.2012 päivätyn ja 14.3.2013 muutetun piirustuksen nro 12120 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

14 Vartiokylän tontin 45052/1, tontin 45174/2 ja tonttien 45176/2-5 sekä katu-, puisto- ja raideliikennealueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12024; Itäkeskuksen hotelli ja elokuvakeskus)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin nro 45052 tontin nro 1, korttelin nro 45175 tontin nro 2, korttelin nro 45176 tonttien nro 2-5 sekä katu-, ja puisto-, ja raideliikennealueiden asemakaavan muutoksen 16.12.2010 päivätyn ja 18.12.2012 muutetun piirustuksen nro 12024 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin Sami Muttilaisen kaksi ponsiesitystä:

– ”Uuden rakentamisen myötä kauppakeskuksessa tulisi turvata myös vapaata, ei kaupallista tilaa alueen asukkaille.”

– ”Rakennusvaiheessa tulisi huomioida myös Turunlinnantien turvallisuus. Turunlinnantie on jo nyt vaarallinen ja kaaottinen, lähellä on mm. päiväkoti ja koulu. Uusien rakennusten byggaaminen lisää liikennettä myös Turunlinnantiellä.”

15 Laajasalon tonttien 49178/35-50, kortteleiden 49180-49185, 49187 ja 49188 sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan hyväksyminen ja erityisalueen asemakaavan muuttaminen (nro 110950; Hopealaakso)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) korttelin nro 49178 tonttien nro 35-50, kortteleiden nro 49180-49185, korttelin nro 49187 ja korttelin nro 49188 sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan ja 49. kaupunginosan (Laajasalo) erityisalueiden asemakaavan muutoksen 17.12.2009 päivätyn ja 14.2.2013 muutetun asemakaavapiirustuksen nro 11950 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

16 Eron myöntäminen Janne Gallen-Kallela-Sirenille Helsingin kaupungin taidemuseon johtajan virasta

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää Janne Gallen-Kallela-Sirénille eron kaupungin taidemuseon johtajan virasta 1.5.2013 lukien.

KAUPUNGINJOHTAJA

17 Lähetekeskustelu metropolialueen esiselvityksestä annettavasta lausunnosta

Kaupunginvaltuusto päätti käydä asiassa lähetekeskustelun jatkovalmistelun pohjaksi.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käytti Otso Kivekäs. Hän kiteytti puheenvuoron aluksi aika hyvin omatkin näkemykseni metropolialueen kehittämisestä.

”Helsingin, ja koko Helsigin seudun kannalta nyt esitetty metropolimalli on huono. Se säilyttää lähes kaikki nykyiset ongelmat ja tuo tukun uusia. Eikä se vie meitä piiruakaan lähemmäs toimivaa kaksiportaista demokratiaa. Siksi nyt on valittava kuntaliitosten tie. Pääkaupunkiseudun kunnat on liitettävä yhdeksi kunnaksi. Lähidemokratiaa tulee kehittää sen sisällä, kuntauudistuksesta riippumatta.”

Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen.

Yrjö Hakanen teki palautusesityksen, jossa ”Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että lausunnosta metropolialueen esiselvitykseen päättää valtuusto ja sitä ennen kuullaan asukkaita.”

Hakasen palautusesitys hävisi kuitenkin äänin 61-14 (3 tyhjää).

Leo Stranius ja Mari PuoskariMetropolikeskustelun lomassa oli aikaa käydä teellä valtuuston puheenjohtaja Mari Puoskarin kanssa. Teen tarjosi ja kuvan otti kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.

Paavo Arhinmäki yritti tarjota myös possumunkin puolikasta, mutta kieltäydyin vedoten siihen, että se on turhake. Ja taustalla hääri nähtävästi huomaamatta myös kokoomuksen Lasse Männistö.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa