Valtuustoblogi: Kaupunginvaltuuston kokous ke 27.2.2013

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa (27.2.2013) käytiin keskustelua Malmin lentokentästä, Lauttasaaren kaavoituksesta sekä valtuutettujen aloitteista.

Valtuutettujen aloitteista keskustelua herättivät erityisesti Vuosaaren sillan korjaus, ikäihmisten joukkoliikennealennusliput sekä Vaasankadun muuttaminen kävelykaduksi.

Tällä kertaa kokous kesti vain 1,5 tuntia.

Ohessa on tarkempi yhteenveto kokouksen tärkeimmistä päätöksistä.

Kyselytunti: Malmin lentokenttä

Kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi järjestettiin kyselytunti, jossa valtuutettu Kauko Koskinen kysyi miten Helsingin kaupunki aikoo juhlistaa 75-vuotta palvelutta Malmin lentokenttää.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri vastasi, että 75-vuotisjuhlien järjestäminen ei ensisijaisesti kuulu kaupungille vaan toiminnanharjoittajalle.

Tämän jälkeen keskusteltiinkin sitten Malmin lentokentän käytöstä. Osa valtuutetuista haluaisi rakentaa asuntoja lentokentälle ja osa säilyttää sen sellaisenaan alueella olevien kulttuuri- ja luontoarvojen takia. Mitä mieltä itse olet?

Lainan myöntäminen Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää 520 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle tallirakennushankkeen rahoittamiseksi.

Lauttasaaren korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muuttaminen (nro 12083; Vattuniemekatu 27, Vattuniemenranta 4)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten tontin 31133/6 (T) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Tontille suunnitellaan loft-tyyppisiä asuinhuoneistoja.

Vattuniemenkadun liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Rakennuksen Vattuniemenrannan puolella tasolla +1,5 sijaitseva pohjakerros on altis tulvariskille. Kiinteistössä toimivien yritysten käyttöhistoriasta ja maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta on tehty ympäristötekninen perusselvitys, jonka mukaan maaperässä on haitallisia aineita. Maaperän pilaantumista tulee edelleen selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä puhdistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Liikennemelua torjutaan pihaa suojaavalla rakenteella ja seinien ääneneristävyysvaatimuksin.

Käytiin asemakaavan muutoksesta lyhyt keskustelu. Keskustelussa valtuutettu Seppo Kanerva esitti huolensa viheralueiden säilymistä. Pia Pakarinen taas oli huolissaan alueen lounasravintoloista. Yrjö Hakanen esitti huolensa siitä, että Lauttasaarta kaavoitetaan kortteli kerrallaan (postimerkkikaavoitus) ja unohdetaan kokonaisuus. Sami Muttilainen muistutti, että alueelle tarvitaan myös päiväkoteja.

Tapaninkylän tonttien 39060/1 ja 2 tonttien 39061/6 ja 11 ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12132; Hiirakonkujan alue)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuintalojen rakentamisen Tapaninkyläntien eteläpuolelle nykyiselle käyttämättömälle lähivirkistysalueelle.

Pitäjänmäen pientaloalueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12067; Länsi-Reimarla)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella arvokkaat rakennukset (35 kpl) ja alueet, selvittää täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä ajanmukaistaa ja yhtenäistää alueen asemakaavojen merkinnät ja määräykset.

Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite valotolpan asentamisesta Violanpuiston pohjoiskulmaan

Valtuutettu Tuomo Valokainen ja kuusi muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Violanpuiston pohjoiskulmaan asennettaisiin valotolppa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Violanpuiston valaistuksen lisääminen ei ole perusteltua. Puistoa rajaavat katuosuudet on valaistu ja puistossa on valaistuja käytäviä sekä valaistuja kohteita.

Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan kunnon sekä tarvittavien toimenpiteiden selvittämisestä

Valtuutettu Eija Loukoila ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Vuosaaren sillan peruskorjausta ja uutta kevyen liikenteen siltaa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vuosaaren silta on huonokuntoinen, ja nykyiset kaista- ja muut järjestelyt eivät ole hyvät ajoneuvoliikenteen eivätkä kevyen liikenteen kannalta.

Sillan peruskorjaus on ajankohtainen vasta vuosina 2018 – 2019. Rakennusvirasto on ryhtynyt selvittämään kaupunkisuunnitteluviraston kanssa uuden kevyen liikenteen sillan rakentamista nykyisen sillan peruskorjauksen yhteydessä.

Valtuutettu Mirka Vainikan aloite ikäihmisten alennuslipuista

Valtuutettu Mirka Vainikka ja viisi muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että ikäihmisten matkalippujen maksuluokkia tarkistetaan ja alennus ulotetaan yli 75-vuotiaisiin.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Työhön sisältyvät taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelua koskevat asiat, mm. erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja alennusten suuruus. Selvityksestä pyydetään kuntien lausunnot vuoden 2013 aikana. Vasta tällöin voidaan ottaa kantaa mahdollisiin alennusryhmiin ja alennusten suuruuteen.

Valtuutettu Päivi Lipposen aloite koirapuistojen perustamisesta Herttoniemeen sekä eri puolille Helsinkiä

Valtuutettu Päivi Lipponen ja neljä muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Herttoniemeen tehtäisiin koirapuisto Hiihtomäentien/Karhutien ja Itäväylän välille.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että koira-aitauksen tarve Länsi-Herttoniemeen otetaan huomioon päivitettäessä koira-aitausten verkostoa. Nykyinen Herttoniemen aluepuiston koira-aitaus jaetaan suurten ja pienten koirien alueisiin. Roihuvuoren ja Herttoniemen välinen iso koira-aitaus on myös Herttoniemestä käsin käytettävissä.

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite selvityksen tekemisestä maa- ja kelluvista uimaloista

Valtuutettu Mari Holopainen ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittäisi uuden maauimalan ja kelluvien uimaloiden rakentamismahdollisuudet ja sijaintipaikat Helsingissä.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että uuden maauimalan sijoittaminen on ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille merenrannan projektialueille on tehty tilavarauksia kiinteille merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Kaupunginhallitus katsoo, että maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua kaupungin väkiluvun kasvaessa. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, ettei uusien maauimaloiden sijoittamisesta ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä, vaan mahdollisuuksia maauimaloiden sijoittamiseksi tarkastellaan sopivien kaavahankkeiden sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä. Kelluvan uimalan rakentaminen myös yksityisen tahon toteuttamana hankkeena on kannatettavaa.

Valtuutettu Emma Karin aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi

Valtuutettu Emma Kari ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Vaasankatu muutettaisiin kävely- tai pihakaduksi.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vaasankatu soveltuu toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta keskimääräistä paremmin houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina.

Hannu Oskala ehdotti, että aloite palautetaan valmisteltavaksi siten, että Vaasankadun kävelykatua kokeillaan edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan.

Kannatin Hannu Oskalan palautusesitystä lämpimästi. Rahasta tämä ei ole kiinni, koska betoniporsaiden laittaminen kadun molempiin päihin maksaa korkeintaan muutaman satasen. Olisi todella hienoa, että myös Kallioon saataisiin lisää kävelyalueita. Alueella on loistavat joukkoliikenneyhteydet ja määräaikaisella kokeilulla asiasta saataisiin arvokasta kokemusta mahdollista pysyvämpää ratkaisua varten.

Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Hannu Oskalan palautusesityksen äänin 37-33.

Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite vanhuspalveluohjelman tekemisestä

Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 22 muuta valtuutettua esittävät, että kaupunginhallitus käynnistää vanhuspalveluohjelman valmistelemisen valtuuston hyväksyttäväksi. Ohjelmassa tulee määritellä konkreettiset toimet hyvän hoidon toteuttamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 – 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.

Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista

Valtuutettu Sari Näre ja 30 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisessä järjestetään aistiherkkien lasten perheille oma tukimalli.

Kaupunginhallitus viittaa aloitteesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että erityistukea vaativien lasten ja heidän perheidensä tarpeet pyritään jo nyt ottamaan mahdollisimman kattavasti huomioon. Mm. neuvolat, päiväkodit, lastensuojelu ja koulujen opiskeluterveydenhuolto tukevat jokaisen lapsen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä. Lasten ja heidän perheidensä ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat keskeisiä painoalueita.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyttyä vuoden 2013 alusta äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhoito, perheneuvola sekä lapsiperheiden kotipalvelu toimivat nyt samassa kokonaisuudessa. Kaupunginhallitus yhtyy sosiaali- ja terveyslautakuntien näkemykseen, että uusi organisaatio antaa aiempaa paremmat edellytykset lasten ja perheiden varhaisen tuen toteutumiseen ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen eikä erillistä tukimallia näin ollen tarvita.

 

Jätä kommentti

Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”