Valtuustoblogi: Kaupunginvaltuuston kokous ke 27.2.2013

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa (27.2.2013) käytiin keskustelua Malmin lentokentästä, Lauttasaaren kaavoituksesta sekä valtuutettujen aloitteista.

Valtuutettujen aloitteista keskustelua herättivät erityisesti Vuosaaren sillan korjaus, ikäihmisten joukkoliikennealennusliput sekä Vaasankadun muuttaminen kävelykaduksi.

Tällä kertaa kokous kesti vain 1,5 tuntia.

Ohessa on tarkempi yhteenveto kokouksen tärkeimmistä päätöksistä.

Kyselytunti: Malmin lentokenttä

Kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi järjestettiin kyselytunti, jossa valtuutettu Kauko Koskinen kysyi miten Helsingin kaupunki aikoo juhlistaa 75-vuotta palvelutta Malmin lentokenttää.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri vastasi, että 75-vuotisjuhlien järjestäminen ei ensisijaisesti kuulu kaupungille vaan toiminnanharjoittajalle.

Tämän jälkeen keskusteltiinkin sitten Malmin lentokentän käytöstä. Osa valtuutetuista haluaisi rakentaa asuntoja lentokentälle ja osa säilyttää sen sellaisenaan alueella olevien kulttuuri- ja luontoarvojen takia. Mitä mieltä itse olet?

Lainan myöntäminen Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää 520 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle tallirakennushankkeen rahoittamiseksi.

Lauttasaaren korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muuttaminen (nro 12083; Vattuniemekatu 27, Vattuniemenranta 4)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten tontin 31133/6 (T) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Tontille suunnitellaan loft-tyyppisiä asuinhuoneistoja.

Vattuniemenkadun liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Rakennuksen Vattuniemenrannan puolella tasolla +1,5 sijaitseva pohjakerros on altis tulvariskille. Kiinteistössä toimivien yritysten käyttöhistoriasta ja maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta on tehty ympäristötekninen perusselvitys, jonka mukaan maaperässä on haitallisia aineita. Maaperän pilaantumista tulee edelleen selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä puhdistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Liikennemelua torjutaan pihaa suojaavalla rakenteella ja seinien ääneneristävyysvaatimuksin.

Käytiin asemakaavan muutoksesta lyhyt keskustelu. Keskustelussa valtuutettu Seppo Kanerva esitti huolensa viheralueiden säilymistä. Pia Pakarinen taas oli huolissaan alueen lounasravintoloista. Yrjö Hakanen esitti huolensa siitä, että Lauttasaarta kaavoitetaan kortteli kerrallaan (postimerkkikaavoitus) ja unohdetaan kokonaisuus. Sami Muttilainen muistutti, että alueelle tarvitaan myös päiväkoteja.

Tapaninkylän tonttien 39060/1 ja 2 tonttien 39061/6 ja 11 ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12132; Hiirakonkujan alue)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuintalojen rakentamisen Tapaninkyläntien eteläpuolelle nykyiselle käyttämättömälle lähivirkistysalueelle.

Pitäjänmäen pientaloalueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12067; Länsi-Reimarla)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella arvokkaat rakennukset (35 kpl) ja alueet, selvittää täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä ajanmukaistaa ja yhtenäistää alueen asemakaavojen merkinnät ja määräykset.

Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite valotolpan asentamisesta Violanpuiston pohjoiskulmaan

Valtuutettu Tuomo Valokainen ja kuusi muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Violanpuiston pohjoiskulmaan asennettaisiin valotolppa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Violanpuiston valaistuksen lisääminen ei ole perusteltua. Puistoa rajaavat katuosuudet on valaistu ja puistossa on valaistuja käytäviä sekä valaistuja kohteita.

Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan kunnon sekä tarvittavien toimenpiteiden selvittämisestä

Valtuutettu Eija Loukoila ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Vuosaaren sillan peruskorjausta ja uutta kevyen liikenteen siltaa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vuosaaren silta on huonokuntoinen, ja nykyiset kaista- ja muut järjestelyt eivät ole hyvät ajoneuvoliikenteen eivätkä kevyen liikenteen kannalta.

Sillan peruskorjaus on ajankohtainen vasta vuosina 2018 – 2019. Rakennusvirasto on ryhtynyt selvittämään kaupunkisuunnitteluviraston kanssa uuden kevyen liikenteen sillan rakentamista nykyisen sillan peruskorjauksen yhteydessä.

Valtuutettu Mirka Vainikan aloite ikäihmisten alennuslipuista

Valtuutettu Mirka Vainikka ja viisi muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että ikäihmisten matkalippujen maksuluokkia tarkistetaan ja alennus ulotetaan yli 75-vuotiaisiin.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Työhön sisältyvät taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelua koskevat asiat, mm. erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja alennusten suuruus. Selvityksestä pyydetään kuntien lausunnot vuoden 2013 aikana. Vasta tällöin voidaan ottaa kantaa mahdollisiin alennusryhmiin ja alennusten suuruuteen.

Valtuutettu Päivi Lipposen aloite koirapuistojen perustamisesta Herttoniemeen sekä eri puolille Helsinkiä

Valtuutettu Päivi Lipponen ja neljä muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Herttoniemeen tehtäisiin koirapuisto Hiihtomäentien/Karhutien ja Itäväylän välille.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että koira-aitauksen tarve Länsi-Herttoniemeen otetaan huomioon päivitettäessä koira-aitausten verkostoa. Nykyinen Herttoniemen aluepuiston koira-aitaus jaetaan suurten ja pienten koirien alueisiin. Roihuvuoren ja Herttoniemen välinen iso koira-aitaus on myös Herttoniemestä käsin käytettävissä.

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite selvityksen tekemisestä maa- ja kelluvista uimaloista

Valtuutettu Mari Holopainen ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittäisi uuden maauimalan ja kelluvien uimaloiden rakentamismahdollisuudet ja sijaintipaikat Helsingissä.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että uuden maauimalan sijoittaminen on ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille merenrannan projektialueille on tehty tilavarauksia kiinteille merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Kaupunginhallitus katsoo, että maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua kaupungin väkiluvun kasvaessa. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, ettei uusien maauimaloiden sijoittamisesta ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä, vaan mahdollisuuksia maauimaloiden sijoittamiseksi tarkastellaan sopivien kaavahankkeiden sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä. Kelluvan uimalan rakentaminen myös yksityisen tahon toteuttamana hankkeena on kannatettavaa.

Valtuutettu Emma Karin aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi

Valtuutettu Emma Kari ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Vaasankatu muutettaisiin kävely- tai pihakaduksi.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vaasankatu soveltuu toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta keskimääräistä paremmin houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina.

Hannu Oskala ehdotti, että aloite palautetaan valmisteltavaksi siten, että Vaasankadun kävelykatua kokeillaan edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan.

Kannatin Hannu Oskalan palautusesitystä lämpimästi. Rahasta tämä ei ole kiinni, koska betoniporsaiden laittaminen kadun molempiin päihin maksaa korkeintaan muutaman satasen. Olisi todella hienoa, että myös Kallioon saataisiin lisää kävelyalueita. Alueella on loistavat joukkoliikenneyhteydet ja määräaikaisella kokeilulla asiasta saataisiin arvokasta kokemusta mahdollista pysyvämpää ratkaisua varten.

Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Hannu Oskalan palautusesityksen äänin 37-33.

Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite vanhuspalveluohjelman tekemisestä

Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 22 muuta valtuutettua esittävät, että kaupunginhallitus käynnistää vanhuspalveluohjelman valmistelemisen valtuuston hyväksyttäväksi. Ohjelmassa tulee määritellä konkreettiset toimet hyvän hoidon toteuttamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 – 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.

Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista

Valtuutettu Sari Näre ja 30 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisessä järjestetään aistiherkkien lasten perheille oma tukimalli.

Kaupunginhallitus viittaa aloitteesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että erityistukea vaativien lasten ja heidän perheidensä tarpeet pyritään jo nyt ottamaan mahdollisimman kattavasti huomioon. Mm. neuvolat, päiväkodit, lastensuojelu ja koulujen opiskeluterveydenhuolto tukevat jokaisen lapsen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä. Lasten ja heidän perheidensä ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat keskeisiä painoalueita.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyttyä vuoden 2013 alusta äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhoito, perheneuvola sekä lapsiperheiden kotipalvelu toimivat nyt samassa kokonaisuudessa. Kaupunginhallitus yhtyy sosiaali- ja terveyslautakuntien näkemykseen, että uusi organisaatio antaa aiempaa paremmat edellytykset lasten ja perheiden varhaisen tuen toteutumiseen ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen eikä erillistä tukimallia näin ollen tarvita.

 

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.