Valtuustoblogi: Kaupunginvaltuuston kokous ke 27.2.2013

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa (27.2.2013) käytiin keskustelua Malmin lentokentästä, Lauttasaaren kaavoituksesta sekä valtuutettujen aloitteista.

Valtuutettujen aloitteista keskustelua herättivät erityisesti Vuosaaren sillan korjaus, ikäihmisten joukkoliikennealennusliput sekä Vaasankadun muuttaminen kävelykaduksi.

Tällä kertaa kokous kesti vain 1,5 tuntia.

Ohessa on tarkempi yhteenveto kokouksen tärkeimmistä päätöksistä.

Kyselytunti: Malmin lentokenttä

Kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi järjestettiin kyselytunti, jossa valtuutettu Kauko Koskinen kysyi miten Helsingin kaupunki aikoo juhlistaa 75-vuotta palvelutta Malmin lentokenttää.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri vastasi, että 75-vuotisjuhlien järjestäminen ei ensisijaisesti kuulu kaupungille vaan toiminnanharjoittajalle.

Tämän jälkeen keskusteltiinkin sitten Malmin lentokentän käytöstä. Osa valtuutetuista haluaisi rakentaa asuntoja lentokentälle ja osa säilyttää sen sellaisenaan alueella olevien kulttuuri- ja luontoarvojen takia. Mitä mieltä itse olet?

Lainan myöntäminen Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle

Kaupunginvaltuusto päätti myöntää 520 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle tallirakennushankkeen rahoittamiseksi.

Lauttasaaren korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muuttaminen (nro 12083; Vattuniemekatu 27, Vattuniemenranta 4)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten tontin 31133/6 (T) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Tontille suunnitellaan loft-tyyppisiä asuinhuoneistoja.

Vattuniemenkadun liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Rakennuksen Vattuniemenrannan puolella tasolla +1,5 sijaitseva pohjakerros on altis tulvariskille. Kiinteistössä toimivien yritysten käyttöhistoriasta ja maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta on tehty ympäristötekninen perusselvitys, jonka mukaan maaperässä on haitallisia aineita. Maaperän pilaantumista tulee edelleen selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä puhdistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Liikennemelua torjutaan pihaa suojaavalla rakenteella ja seinien ääneneristävyysvaatimuksin.

Käytiin asemakaavan muutoksesta lyhyt keskustelu. Keskustelussa valtuutettu Seppo Kanerva esitti huolensa viheralueiden säilymistä. Pia Pakarinen taas oli huolissaan alueen lounasravintoloista. Yrjö Hakanen esitti huolensa siitä, että Lauttasaarta kaavoitetaan kortteli kerrallaan (postimerkkikaavoitus) ja unohdetaan kokonaisuus. Sami Muttilainen muistutti, että alueelle tarvitaan myös päiväkoteja.

Tapaninkylän tonttien 39060/1 ja 2 tonttien 39061/6 ja 11 ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12132; Hiirakonkujan alue)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuintalojen rakentamisen Tapaninkyläntien eteläpuolelle nykyiselle käyttämättömälle lähivirkistysalueelle.

Pitäjänmäen pientaloalueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12067; Länsi-Reimarla)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella arvokkaat rakennukset (35 kpl) ja alueet, selvittää täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä ajanmukaistaa ja yhtenäistää alueen asemakaavojen merkinnät ja määräykset.

Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite valotolpan asentamisesta Violanpuiston pohjoiskulmaan

Valtuutettu Tuomo Valokainen ja kuusi muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Violanpuiston pohjoiskulmaan asennettaisiin valotolppa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Violanpuiston valaistuksen lisääminen ei ole perusteltua. Puistoa rajaavat katuosuudet on valaistu ja puistossa on valaistuja käytäviä sekä valaistuja kohteita.

Valtuutettu Eija Loukoilan aloite Vuosaaren sillan kunnon sekä tarvittavien toimenpiteiden selvittämisestä

Valtuutettu Eija Loukoila ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Vuosaaren sillan peruskorjausta ja uutta kevyen liikenteen siltaa.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vuosaaren silta on huonokuntoinen, ja nykyiset kaista- ja muut järjestelyt eivät ole hyvät ajoneuvoliikenteen eivätkä kevyen liikenteen kannalta.

Sillan peruskorjaus on ajankohtainen vasta vuosina 2018 – 2019. Rakennusvirasto on ryhtynyt selvittämään kaupunkisuunnitteluviraston kanssa uuden kevyen liikenteen sillan rakentamista nykyisen sillan peruskorjauksen yhteydessä.

Valtuutettu Mirka Vainikan aloite ikäihmisten alennuslipuista

Valtuutettu Mirka Vainikka ja viisi muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että ikäihmisten matkalippujen maksuluokkia tarkistetaan ja alennus ulotetaan yli 75-vuotiaisiin.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Työhön sisältyvät taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelua koskevat asiat, mm. erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja alennusten suuruus. Selvityksestä pyydetään kuntien lausunnot vuoden 2013 aikana. Vasta tällöin voidaan ottaa kantaa mahdollisiin alennusryhmiin ja alennusten suuruuteen.

Valtuutettu Päivi Lipposen aloite koirapuistojen perustamisesta Herttoniemeen sekä eri puolille Helsinkiä

Valtuutettu Päivi Lipponen ja neljä muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Herttoniemeen tehtäisiin koirapuisto Hiihtomäentien/Karhutien ja Itäväylän välille.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että koira-aitauksen tarve Länsi-Herttoniemeen otetaan huomioon päivitettäessä koira-aitausten verkostoa. Nykyinen Herttoniemen aluepuiston koira-aitaus jaetaan suurten ja pienten koirien alueisiin. Roihuvuoren ja Herttoniemen välinen iso koira-aitaus on myös Herttoniemestä käsin käytettävissä.

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite selvityksen tekemisestä maa- ja kelluvista uimaloista

Valtuutettu Mari Holopainen ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittäisi uuden maauimalan ja kelluvien uimaloiden rakentamismahdollisuudet ja sijaintipaikat Helsingissä.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että uuden maauimalan sijoittaminen on ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille merenrannan projektialueille on tehty tilavarauksia kiinteille merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Kaupunginhallitus katsoo, että maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua kaupungin väkiluvun kasvaessa. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, ettei uusien maauimaloiden sijoittamisesta ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä, vaan mahdollisuuksia maauimaloiden sijoittamiseksi tarkastellaan sopivien kaavahankkeiden sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä. Kelluvan uimalan rakentaminen myös yksityisen tahon toteuttamana hankkeena on kannatettavaa.

Valtuutettu Emma Karin aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi

Valtuutettu Emma Kari ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Vaasankatu muutettaisiin kävely- tai pihakaduksi.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vaasankatu soveltuu toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta keskimääräistä paremmin houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina.

Hannu Oskala ehdotti, että aloite palautetaan valmisteltavaksi siten, että Vaasankadun kävelykatua kokeillaan edullisella väliaikaisratkaisulla esim. kesäaikaan.

Kannatin Hannu Oskalan palautusesitystä lämpimästi. Rahasta tämä ei ole kiinni, koska betoniporsaiden laittaminen kadun molempiin päihin maksaa korkeintaan muutaman satasen. Olisi todella hienoa, että myös Kallioon saataisiin lisää kävelyalueita. Alueella on loistavat joukkoliikenneyhteydet ja määräaikaisella kokeilulla asiasta saataisiin arvokasta kokemusta mahdollista pysyvämpää ratkaisua varten.

Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Hannu Oskalan palautusesityksen äänin 37-33.

Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite vanhuspalveluohjelman tekemisestä

Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 22 muuta valtuutettua esittävät, että kaupunginhallitus käynnistää vanhuspalveluohjelman valmistelemisen valtuuston hyväksyttäväksi. Ohjelmassa tulee määritellä konkreettiset toimet hyvän hoidon toteuttamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingissä ei ole laadittu erillistä vanhuspalveluohjelmaa vuosia 2006 – 2009 koskeneen ohjelman jälkeen, vaan tätä ikäryhmää koskevat linjaukset on sisällytetty kaupungin strategiaohjelmaan ja hallintokuntien toimintasuunnitelmiin.

Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista

Valtuutettu Sari Näre ja 30 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisessä järjestetään aistiherkkien lasten perheille oma tukimalli.

Kaupunginhallitus viittaa aloitteesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että erityistukea vaativien lasten ja heidän perheidensä tarpeet pyritään jo nyt ottamaan mahdollisimman kattavasti huomioon. Mm. neuvolat, päiväkodit, lastensuojelu ja koulujen opiskeluterveydenhuolto tukevat jokaisen lapsen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä. Lasten ja heidän perheidensä ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat keskeisiä painoalueita.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyttyä vuoden 2013 alusta äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhoito, perheneuvola sekä lapsiperheiden kotipalvelu toimivat nyt samassa kokonaisuudessa. Kaupunginhallitus yhtyy sosiaali- ja terveyslautakuntien näkemykseen, että uusi organisaatio antaa aiempaa paremmat edellytykset lasten ja perheiden varhaisen tuen toteutumiseen ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen eikä erillistä tukimallia näin ollen tarvita.

 

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa