Valtuustoblogi: Yksityinen, ostopalvelu vai kunnallinen päiväkoti?

Kävin tulevana kaupunginvaltuutettuna tutustumassa hiljattain käpyläläiseen päiväkotiin, joka on muuttunut ostopalvelupäiväkodista kunnalliseksi.

Aihe on henkilökohtaisesti ajankohtainen ja tärkeä, koska oma lapsikin on lähiaikoina siirtymässä päivähoitoon.

Vaikka lähtökohtaisesti pidän ostopalvelupäiväkotien kunnallistamista hyvänä asiana, ei se välttämättä vielä takaa laadun paranemista.

Tässä päiväkodissa oli tapahtunut ainakin viisi muutosta heikompaan suuntaan:

1. Vakituinen ja täysipäiväinen päiväkotiapulainen joutui siirtymään toiseen päiväkotiin, koska Palmian mitoituksen mukaan laitoshuolto sujuu 4,5 tunnissa. Aiemmin täysipäiväisestä työajasta osa käytettiin avustaviin toimiin ja äkillisiin sijaistarpeisiin.

2. Sijaisia ja vaihtuvuutta on ollut enemmän. Päiväkotiapulaisen poistuttua, on päiväkodissa yksi tuttu ja turvallinen aikuinen vähemmän. Seuren kautta tulevien väliaikaisten sijaisten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Kaikki sijaiset eivät välttämättä ole olleet edes päteviä.

3. Mahdollisuus vaikuttaa ruokailuihin ja ruokalistaan on kaventunut. Ruuat tulevat pääsääntöisesti Palmian kautta. Aiemmin päiväkodin oma keittäjä sai hoitaa ruokien suunnittelun, budjetoinnin, tilaukset, reseptiikan ja raportoinnin. Nyt pitää noudattaa valmiita ohjeita. Pelkona on, että pian joudutaan siirtymään kokonaan Palmian valmistamiin ruokiin. Kaiken lisäksi keittäjä ei voi hygieniasäännösten takia enää osallistua yhteisen kasvattajuuden ajatusta toteuttavaan toimintaan, vaikka haluaisikin.

4. Kaupungin työ- ja palkkapolitiikka estää leirikoulujen pitämisen. Lasten kovasti tykkäämiä ja odottamia yön yli kestäviä leirikouluja ei voida enää järjestää, koska kaupungilla on tiukka linja ylitöiden korvaamisen suhteen.

5. Päiväkodilla ei ole enää omaa johtajaa. Johtajan työ on jaettu kahdelle eri päiväkodille, joista toinen on uusi ja selvästi suurempi. Näin johtajan mahdollisuudet olla läsnä tässä päiväkodissa ovat rajalliset.

Samaan aikaan päiväkodin vanhemmat ja työntekijät eivät kuitenkaan ole pääsääntöisesti tyytymättömiä kunnallistamiseen. Kunnallistamista on pidetty ns. toiseksi parhaana vaihtoehtona pitkäaikaisen ostopalvelusopimuksen jälkeen. Lyhyet ostopalvelusopimukset kun eivät ole olleet hyvä tapa järjestää päivähoitoa.  Usein sopimuksen uusiminen on venynyt niin pitkälle, että työntekijät on jouduttu irtisanomaan ja vanhempia on pyydetty miettimään vaihtoehtoisia päiväkoteja lapsilleen.

Kyse on siis erityisesti siitä, että kunnallista päivähoitoa tulisi kehittää paremmaksi. Nykyiset ratkaisut tuntuvat ainakin tämän yhden päiväkodin näkökulmasta kalliilta ja huonoilta. Kunnallisessa päivähoidossa Helsingissä on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana paljon heikennyksiä. Muissa päiväkodeissa muutos on ollut hidasta, mutta tässä yksittäisessä päiväkodissa ne näkyvät nyt nopealla aikataululla ja ovat siksi mitä mainioin oppimisen paikka kaupungille.

Suurin ongelma näyttäisi olevan siis se, että kaupunki on ulkoistanut omia palveluitaan (omistamilleen) liikelaitoksille, joiden tehtävä on tuottaa taloudellista voittoa. Tämä ei voi valitettavasti toimia päivähoidon laadun säilyttävänä saati sitä parantavana ratkaisuna.

Olen itse samaa mieltä päiväkodin vanhempien ja henkilökunnan kanssa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymykseen ” Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi” vastasin ”täysin eri mieltä. Perusteluihin kirjoitin:

”Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia laadusta ja työntekijöiden oikeuksista tinkimättä, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. On tärkeää, että kunnallisista peruspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori. Julkisin varoin tuotetut palvelut painottavat yhteistä hyvää, kun taas yksityiset painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Helsinki on ulkoistanut palveluitaan jo liikaa yrityksille, jotka rahastavat palveluilla ja kierrättävät rahat veroparatiisien kautta maksamatta veroja. ”

Päiväkotien kunnallistaminen ei tietenkään aina paranna tilannetta ja yksityinen sektori saattaa tässä tarjota usein erityisesti erikoistilanteessa parempaa palvelua. Itse ihastuin taannoin mm. Luonnossa kotonaan Mörrintupaan.

Millaisia kokemuksia sinulla on päiväkodeista? Mikä malli toimisi parhaiten? Tarvitaanko lisää yksityisiä, kunnallisia vai ostopalvelupäiväkoteja?

Valtuustoblogin edelliset kirjoitukset täällä:
Ympäristölautakuntaan ja Helsingin Energian johtokuntaan
Päätöksenteko Helsingissä avoimemmaksi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena ihana kaupunki
Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?
Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Yksityinen, ostopalvelu vai kunnallinen päiväkoti?”

  1. Vaihdoimme yksityiseen Luonnossa kotonaan Sotkankoto-päiväkotiin parin vuoden kaupungin päiväkotikokemuksen jälkeen. Ei siitä kaupungin päiväkodistakaan paljoa voi valittaa, ruokienkaan laadusta kun ei vanhempana ole kokemusta. Mutta Sotkankoto on hyvin lähellä täydellistä päivähoitopaikkaa. Ei pelkästään siksi että siellä ulkoillaan paljon ja ruuat ovat itse kokattua luomua. Ehkä tärkeimmäksi nousee yhteisöllisyys. Kun juhlia, retkiä ja vaikka pihan kunnostuksia järjestetään vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan yhteistyönä, päiväkoti on todellakin kuin toinen koti. Myös lapset yksilöinä huomioiva kasvatus antaa vanhemmalle hyvän tunteen.

    Vastaa
  2. Me taas on ratkaistu asia niin, että lapset eivät ole olleet ikinä päiväkodissa paitsi eskarissa. Olemme keränneet tuttavaperheen kanssa tai hoitopaikka.fi-sivuston kautta (vai oliko se hoitopaikka.net) perhepäivähoitoringin, ja palkanneet hoitajan itse. Tätä varten on kehitetty yksintyinen kotihoidontuki. Pieni lapsi ei tarvitse ryhmätoimintaa eikä sosiaalisten taitojen oppiminen ole vielä taaperoikäisen kehitystehtävä. Ja kun lapsi on ollut isompi, ystäviä on saatu kotipihan lisäksi päiväkerhosta ja asukaspuistosta. Näin olemme saaneet päättää, mitä lapsi syö, miten ulkoilee ja kenen aikuisen kanssa hän päivänsä viettää. Meillä on ollut aina tosi hyvä tuuri hoitajien suhteen, joskin työhaastatteluihin käytetty aika on ollut hurja. Jostakin syystä tämä ratkaisu on ollut äärettömän suosittu lähipiirissämme, joka koostuu paljolti kasvatusalan ammattilaisista (lastentarhanopet ja luokanopet) ja psykologeista. Oletteko käpyläläisinä muuten tutustuneet Steiner-päiväkotiin?

    Vastaa
  3. Vihreillä itsellään on iso vaikuttamisen paikka päiväkotitoiminnan ja varhaiskasvatuksen järjestämisen, kehittämisen ja laadun suhteen. Uuden Varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajan paikka on ainutlaatuinen tehtävä ja koko lautakunnan toimintaa tullaan seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Siis puheita teoiksi vaan reippaasti ja rohkeasti.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/